Pelastustoimen palveluiden järjestäminen ja ohjaus
Pelastustoimen palveluiden järjestämisestä vastaavat 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. Pelastuslaitos on osa hyvinvointialueen organisaatiota, ja se tuottaa pelastustoimen palvelut. Pelastuslaitoksia on yhteensä 21. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimii sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella että Vantaa-Keravan hyvinvointialueella.
Pelastustoimintaan kuuluvia palveluita voidaan hankkia sopimukseen perustuen myös sopimuspalokunnalta tai muulta pelastusalalla toimivalta järjestöltä tai yhteisöltä. Hyvinvointialue vastaa siitä, että pelastustoimen lakisääteiset tehtävät ja palvelutaso toteutuvat.
Pelastustoimen rahoituksesta ja strategisesta ohjauksesta vastaa valtio. Hyvinvointialueiden toimintaa ja taloutta ohjataan kokonaisuutena eli kolmen ministeriön, valtiovarainministeriön, sisäministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Hyvinvointialueiden ohjaus on prosessi, joka sisältää toistuvan vuosikierron. Hyvinvointialueiden kanssa käydään muun muassa vuosittaiset ohjausneuvottelut.
Sisäministeriö on vastuussa pelastustoimen strategisesta ja toiminnallisesta ohjauksesta. Sisäministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa sekä sen palvelujen saatavuutta ja tasoa. Aluehallintovirastot tukevat sisäministeriötä valtakunnallisissa tehtävissä, valvovat pelastustointa ja pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa sekä sovittavat yhteen alueellista varautumista. Valtion pelastusviranomaisia ovat sisäministeriön pelastusylijohtaja ja hänen määräämänsä sisäministeriön ja aluehallintoviraston virkamiehet.
Pelastustoimen palvelutaso
Hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita sekä onnettomuusuhkia ja muita uhkia. Pelastustoimen palvelut on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä turvallisuustilanteessa.
Pelastustoimen palvelut ovat lähipalveluita. Lähes kaikki pelastustoimen palvelut viedään asiakkaan luo (pelastustoiminta onnettomuustilanteissa) tai tuotetaan asiakkaan lähellä/luona (palotarkastukset, turvallisuusviestintä, koulutus). Paloasemaverkon tulee olla riittävän tiheä, jotta apua saadaan onnettomuuspaikalle mahdollisimman nopeasti.
Sisäministeriö laatii joka vuosi valtakunnallisen selvityksen, jossa arvioidaan pelastustoimen palvelujen toteutumista ja rahoituksen riittävyyttä hyvinvointialueilla. Vuoden 2023 selvityksen mukaan pelastustoimen palvelutaso on pysynyt valtakunnallisesti hyvällä tasolla, vaikka alueellisia eroja on. Hyvinvointialueiden taloustilanne tuo haasteita pelastustoimen palveluiden kehittämiselle. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on kriittisin tekijä.
Lisätietoa:
Pelastustoimen palveluiden ja talouden tila koskien vuotta 2023 | SM julkaisuLinkki toiselle sivustolle
Aluevaltuutetun opasLinkki toiselle sivustolle
Hyvinvointialueiden ohjaus I VMLinkki toiselle sivustolle