Sisäasiainhallinnon painopisteet EU- ja kansainvälisissä asioissa 2024

Sisäministeriö hyväksyy vuosittain hallinnonalaa koskevat EU- ja kansainvälisen toiminnan painopisteet.

Sisäasiainhallinnon EU- ja kansainvälisen toiminnan yleisenä lähtökohtana on turvallisuuspainotteisen hallitusohjelman tavoitteiden, EU-vaalikauden Suomen avaintavoitteiden ja sisäministeriön konsernistrategian kokonaisvaltainen edistäminen.

Painopisteet

  • Edistetään rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa.
     
  • Edistetään ja tuetaan EU-tason aloitteita turvallisten kolmansien maiden määrittämiseksi turvapaikkaprosessissa.
     
  • Edistetään niin kansallisen kuin EU:n yhteisen palautuspolitiikan tehostamista, hyödynnetään eri politiikkasektorien (kehitys-, kauppa-, viisumipolitiikka ja ulkosuhteet) työkaluja ja toimitaan yhteistyössä EU-paluukoordinaattorin kanssa. Selvitetään mahdollisuudet palauttaa laittomasti maassa olevia kolmansiin maihin (ml. palautuskeskukset) tilanteissa, joissa heitä ei voida palauttaa kotimaihinsa.
     
  • Edistetään määrätietoisesti ratkaisuja, joilla estettäisiin ulkoisten toimijoiden mahdollisuuksia käyttää muuttoliikettä unioniin kohdistuvan vaikuttamisen välineenä.
     
  • Edistetään rakentavasti sellaisen EU-tason mekanismin käyttöönottoa, jolla laajamittaisen laittoman tai välineellistetyn maahanmuuton tilanteessa yksilöllisten turvapaikkahakemusten käsittely voidaan väliaikaisesti keskeyttää tilanteessa, jossa valtion suvereniteetti vaarantuu esimerkiksi vieraan valtion vihamielisten toimenpiteiden johdosta.
     
  • Vahvistetaan Schengen-alueen toimivuutta ja kriisinkestävyyttä vaikuttamalla Schengen-säännöstön uudistamiseen, osallistumalla Schengen-arviointityöhön ja tukemalla Schengen-järjestelmän ja -hallinnon kehittämistä edelleen.
     
  • Edistetään tehokasta eurooppalaista yhdennettyä rajaturvallisuutta vaikuttamalla monivuotisen toimintapolitiikan toimeenpanoon sekä Euroopan raja- ja merivartiostoa koskevan sääntelyn päivittämiseen. Eurooppalaisen yhteistyön ohella edistetään aktiivista bilateraalista yhteistyötä Suomen kannalta relevanttien valtioiden kanssa vastaamaan rajaturvallisuuden uhkiin.
     
  • Kehitetään lainvalvontaviranomaisten toimintaedellytyksiä vastaamaan muuttuviin turvallisuusuhkiin. Tavoitteena on lisätä EU-jäsenvaltioiden viranomaisten keskinäistä tietojenvaihtoa terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja jengirikollisuuden torjumiseksi.
     
  • Edistetään aloitteita Pohjoismaissa, EU:ssa ja Natossa tehtävän resilienssiyhteistyön tiivistämiseksi. Sisäministeriön hallinnonalan osaamista ja vahvuuksia kytketään osaksi Euroopan kriisinsietokyvyn (resilienssi) ja varautumisen kehittämiseksi tehtävää työtä.
     
  • Torjutaan kansallisen turvallisuuden uhkia kehittämällä turvallisuusviranomaisten kykyä vastata informaatiovaikuttamiseen, hybridivaikuttamiseen ja vakaviin kyberuhkiin huomioiden EU:n strategisen kompassin tavoitteet ja kriittiselle infrastruktuurille tulevat resilienssivaatimukset. Huomioidaan EU/Nato-politiikkayhteistyö kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa.
     
  • Edistetään aktiivisesti kansallisen osaamisen hyödyntämistä ja kehittämistä EU:n digitalisaatio- ja tutkimus- ja innovaatiopolitiikan valmistelussa sekä eri ohjelmien toimeenpanossa.

Painopisteiden vaikuttavuutta ja täytäntöönpanoa seurataan sisäministeriössä konsernistrategian toimeenpanon rinnalla. Painopisteiden täytäntöönpanossa hyödynnetään käytettävissä olevaa ulkopuolista rahoitusta täysimääräisesti.