Maahanmuuttopolitiikka perustuu yhteisiin linjauksiin ja sopimuksiin

Suomen maahanmuuttopolitiikka ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelu perustuvat hallituksen linjaamiin tavoitteisiin, EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin.

Sopimuksista tärkeimpiä ovat

  • Euroopan ihmisoikeussopimus
  • kidutuksen vastainen yleissopimus
  • lapsen oikeuksien sopimus
  • Geneven pakolaissopimus.

Maahanmuuttopolitiikalla edistetään sellaista maahanmuuttoa, jota Suomi tarvitsee muun muassa väestön ikääntymisen johdosta. Työvoiman maahanmuuttoa tuetaan toimivalla ja tehokkaalla työnantajien ja yritysten tarpeet huomioivalla lupajärjestelmällä.

Samalla kun liikkuvuutta sujuvoitetaan, tavoitteena on pitää maahanmuutto Suomeen hallittuna. Hallittu maahanmuutto ottaa huomioon ulkomaalaisten oikeusaseman turvaamisen, kansainväliset velvoitteet sekä yhteiskunnan kestokyvyn ja turvallisuuden.

Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämiseen

Maailmassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. YK:n pakolaisjärjestön mukaan kymmenet miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan sotia, vainoja ja konflikteja. Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea ja muita EU-maita ottamaan vastaan kansainvälistä suojelua tarvitsevia turvapaikanhakijoita.

Pakolaiskriisin seurauksena Eurooppaan ja myös Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi moninkertaiseksi.  

Turvapaikanhakijamäärien kasvaessa on käynyt selväksi, ettei EU:n olemassa oleva sääntely toimi suurien väestömäärien aiheuttamassa paineessa. Suomi tukeekin Euroopan unionin pyrkimyksiä maahanmuuton parempaan hallintaan ja osallistuu aktiivisesti EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämiseen. Suomi kannattaa esimerkiksi kiintiöpakolaisten vastaanoton laajentamista yhä useampiin jäsenvaltioihin tapana edistää maahanmuuttoa laillisia väyliä pitkin.