Usein kysytyt kysymykset kansalaisuuden menettämisestä

Kansalaisuuden voi menettää, jos henkilö on syyllistynyt sellaiseen maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikokseen, josta on säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi vähintään kahdeksan vuotta vankeutta. Tällaisia rikoksia ovat Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen, sotaan yllyttäminen, maanpetos, törkeä maanpetos, vakoilu, törkeä vakoilu, valtiopetos ja törkeä valtiopetos.

Kansalaisuuden voi niin ikään menettää terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, tahallisen törkeän ympäristön turmelemisen, törkeän pahoinpitelyn, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, surman, tapon, murhan ja radiologista asetta koskevan rikoksen perusteella. Edellytyksenä on lisäksi aina se, että rikos on kohdistunut Suomen elintärkeitä etuja vastaan.

Myös seuraavat terrorismirikokset voivat olla perusteena kansalaisuuden menettämiselle: sellainen terroristiryhmän johtaminen, josta on säädetty rikoslain 34 a luvun 3 §:n 1 momentissa, terroristiryhmän toiminnan edistäminen, koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten, värväys terrorismi-rikoksen tekemiseen ja terrorismin rahoittaminen. Myös näiden rikosten perusteella kansalaisuuden voi menettää vain, jos teko on kohdistunut nimenomaan Suomen elintärkeitä etuja vastaan.

Rikoksen tosiasiallisen vakavuuden on oltava ratkaisevaa. Siksi edellytyksenä kansalaisuuden menettämiselle on myös se, että henkilö on tuomittu vähintään viiden vuoden ehdottomaan vankeus- tai yhdistelmärangaistukseen.

Kansalaisuusyleissopimuksen mukaisesti lapsi ei voi menettää Suomen kansalaisuutta siksi, että hänen vanhempansa menettää kansalaisuuden rikokseen syyllistymisen vuoksi. Kansalaisuutta ei myöskään voi menettää sellaisen rikoksen perusteella, joka on tehty alle 18-vuotiaana.

Päätös kansalaisuuden menettämisestä tehdään lainvoiman saaneen rikostuomion perusteella. Kansalaisuuden voi menettää vain sellaisen rikoksen vuoksi, joka on tehty sen jälkeen, kun kansalaisuuden menettämistä koskeva lakimuutos tuli voimaan 1.5.2019.

Kynnys puuttua oman kansalaisen oikeusasemaan kansalaisuuden poistamisella on korkea. Kansalaisuuden menettäminen rikoksen perusteella edellyttää, että syyllisyys on laillisesti näytetty toteen ja rikostuomio on lainvoimainen. Päätöstä kansalaisuuden menettämisestä rikoksen perusteella ei voi tehdä silloin, kun henkilöä vasta epäillään rikoksesta tai häntä vastaan nostettua syytettä käsitellään tuomioistuimessa.

Kansalaisuuden menettämisestä päättävän viranomaisen on punnittava muun muassa henkilön siteitä eri kansalaisuusvaltioihin. Kun säädetään tällaisesta osin harkinnanvaraisesta perusteesta, kansalaisuuden menettäminen suoraan lain nojalla ei tule kyseeseen.

Kansalaisuuden menettäminen ei sovi Suomen nykyjärjestelmään rangaistukseksi. Kansalaisuuden menettämistä varten on lisäksi selvitettävä henkilön muita kansalaisuuksia, missä tarvitaan Maahanmuuttoviraston asiantuntemusta. Myös kokonaisharkinta, joka koskee henkilön siteitä Suomeen ja muuhun valtioon, kuuluu maahanmuuttohallinnon tehtäviin.

Kyllä. Myös sellainen henkilö, joka on saanut Suomen kansalaisuuden syntyessään, voi menettää kansalaisuuden, jos hänellä on niin paljon siteitä muuhun kansalaisuusvaltioonsa, ettei kansalaisuuden menettäminen merkitse kohtuutonta puuttumista hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä.

Menettämispäätös tehdään aina henkilön tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella. Tarkastelussa otetaan huomioon se, mitä siteitä hänellä on eri kansalaisuusvaltioihinsa, mukaan lukien niissä käytettävien kielten taito, asuinpaikat ja oleskeluhistoria, perheenjäsenet ja sukulaiset, koulunkäynti ja opiskelu sekä työskentely ja muu taloudellinen toiminta. Huomioon otetaan myös henkilön perheenjäsenille mahdollisesti aiheutuvat seuraukset.

Ei.

Käräjäoikeus ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle sellaisista rikostuomioista, joiden perusteella kansalaisuuden menettäminen saattaa tulla kyseeseen. Kansalaisuuden voi menettää vain Suomessa annetun rikostuomion perusteella. Lähtökohta on se, että kansalaisuus kuuluu valtion omaan päätösvaltaan. Tällä tavoin kansalaisuuden menettämisestä päättäminen ei siirry edes välillisesti toiselle valtiolle.

Kansalaisuuden menettämistä koskeva lakimuutos tuli voimaan 1.5.2019. Kansalaisuuden menettämiseen mahdollisesti johtavien rikosten määrää tulevaisuudessa on vaikea arvioida. Kansalaisuuden menettäminen on joka tapauksessa poikkeuksellinen seuraamus, josta voidaan päättää vain Suomen elintärkeitä etuja vakavasti vaarantavien rikosten perusteella.

Oikeusministeriön selvityksen mukaan käräjäoikeudet käsittelivät kyseisiä rikosasioita ajalla 1.1.2010–30.8.2018 seitsemän kertaa, ja vain muutamassa tapauksessa henkilö tuomittiin syytteen mukaisesti. Tiedossa ei ole, oliko tuomittujen joukossa sellaisia kaksoiskansalaisia, jotka tuomittiin vähintään viiden vuoden vankeusrangaistukseen.

Myös kansainvälisen vertailun perusteella tapauksia tulee oletettavasti olemaan melko vähän.

Suomea sitovat kansainväliset sopimukset vaikuttavat siihen, mitä kansalaisuuden menettämisestä voidaan säätää. Kansalaisuuden menettämisestä voidaan säätää sillä perusteella, että henkilö on käyttäytymisellään vakavasti vaarantanut Suomen elintärkeitä etuja.

Sille, mitä on pidettävä Suomen elintärkeitä etuja vakavasti vaarantavana käyttäytymisenä, saadaan selviä suuntaviivoja asiakirjoista, jotka koskevat keskeisten kansainvälisten sopimusten tulkintaa. Tällainen käyttäytyminen kattaa vain sellaisia rikoksia kuin maanpetos, valtiopetos, vakoilu ja jotkin terrorismirikokset.

Rikoksen tosiasiallisen vakavuuden on oltava ratkaisevaa. Suomen yleisen rangaistuskäytännön perusteella yhtenä kansalaisuuden menettämisen edellytyksenä on vähintään viiden vuoden tuomittu vankeusrangaistus.

Kansalaisuuden menettämisestä voidaan päättää sitten, kun rikostuomio on saanut Suomessa lainvoiman eikä siitä voi enää valittaa Suomessa. Mahdollista karkottamista voidaan puolestaan harkita, kun kansalaisuuden menettämistä koskeva päätös on lainvoimainen eikä siitä voi enää valittaa Suomessa.

Jos asianosainen valittaa asiassa kansainväliseen lainkäyttö- tai tutkintaelimeen ja tämä määrää täytäntöönpanokiellon, Suomen viranomaisten on noudatettava tätä kieltoa.

Henkilön mahdollisia muita kansalaisuuksia ei aina saada selvitettyä. Lisäksi henkilö saattaa luopua muusta kansalaisuudestaan ennen Suomen kansalaisuuden menettämistä.

Sääntelyn olemassaololla voi kuitenkin olla jonkin verran ennaltaehkäisevää vaikutusta. Tiettyyn rikokseen syyllistyvä henkilö voi menettää Suomen kansalaisuuden, minkä jälkeen hänet saatetaan karkottaa Suomesta.

Kansalaisuuden menettämisestä päätetään lainvoimaisen rikostuomion perusteella. Jos salassa pidettävät tiedot jäävät rikosprosessissa myös asianosaisjulkisuuden ulkopuolelle, asianosaisen oikeusturvan kannalta on keskeistä, että hänellä on ollut mahdollisuus saattaa asia ylempien oikeusasteiden arvioitavaksi.

Kansalaisuusyleissopimuksen mukaan kaikki kansalaisuutta koskevat päätökset on perusteltava kirjallisesti. Silloin, kun päätökset liittyvät kansalliseen turvallisuuteen, riittää kuitenkin vähimmäismäärä tietoa.

Kun päätetään kansalaisuuden menettämisestä, arvioidaan henkilön siteitä Suomeen ja muuhun kansalaisuusvaltioonsa. Jotta Suomen kansalaisuus voidaan poistaa, henkilöllä pitää olla riittävästi siteitä nimenomaan muuhun kansalaisuusvaltioonsa. Arvioinnissa ei sen sijaan oteta huomioon sellaista valtiota, jossa henkilö mahdollisesti asuu ulkomaalaisena esimerkiksi oleskeluluvan perusteella.

Lähtökohtana on, että Maahanmuuttovirasto ei ota yhteyttä mahdollisen toisen kansalaisuusvaltion viranomaiseen. Toisen valtion kansalaisuudesta voi kertoa esimerkiksi voimassa oleva kansallinen passi, jossa ei ole väärennökseen viittaavia tekijöitä ja jonka aitoutta ei ole syytä epäillä.

Kun kansalaisuusasemaa määritetään, kaikkia henkilön kansalaisuusasemasta saatuja tietoja verrataan niihin tietoihin, joita Maahanmuuttovirastolla on eri valtioiden kansalaisuuslainsäädännöstä, sekä maatietoon kansalaisuutta koskevasta käytännöstä.

Maahanmuuttoviraston arkistosta voidaan saada tietoja siitä, mikä kansalaisuus henkilöllä on ollut menneisyydessä. Jos henkilö esimerkiksi esittää aiemman kansalaisuusvaltionsa toimivaltaisen viranomaisen antaman todistuksen siitä, että hän on menettänyt kyseisen valtion kansalaisuuden tai vapautunut siitä, sitä on pidettävä riittävänä näyttönä siitä, ettei hänellä enää ole kyseistä kansalaisuutta.

Perustuslain 9 §:n 3 momentin mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan. Tämä kielto on myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4 lisäpöytäkirjan 3 artiklassa. Suomen kansalainen voidaan asettaa Suomessa syytteeseen ja tuomita tekemistään rikoksista.

Kyllä, hallitusohjelmassa on myös kansalaisuuden menettämistä koskevia tavoitteita. Sisäministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen kansalaisuuslain uudistamisen. Tässä yhteydessä on tarkoitus tarkastella myös kansalaisuuden menettämistä väärien tietojen antamisen perusteella.

Hallitusohjelman tavoitteena on myös lyhentää vaatimusta terrorismi-, maanpetos- tai valtiopetosrikoksesta tuomitun kaksoiskansalaisen rangaistuksen pituudesta, jonka johdosta tämä voi menettää Suomen kansalaisuuden. Uudistamisen yhteydessä selvitetään myös Tanskan malli kansalaisuuden menettämisestä ulkomailla aseelliseen terroristiryhmän tai vastaavan toimintaan osallistuvan kaksoiskansalaisen kohdalla.