Usein kysytyt kysymykset kansalaisuuden menettämisestä

Tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö voisi jatkossa menettää Suomen kansalaisuuden. Tällaisia rikoksia olisivat maanpetos, valtiopetos ja Suomen elintärkeitä etuja vastaan terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset. Hallitus antoi esityksen kansalaisuuslain muuttamisesta eduskunnalle 5.12.2018. Kansalaisuuden menettäminen voisi koskea vain sellaisia henkilöitä, joilla olisi myös jonkin toisen valtion kansalaisuus sekä riittävästi tosiasiallisia siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa.

Kysymykset ja vastaukset

  • Minkälaisista rikoksista voi menettää kansalaisuuden?

    Kansalaisuuden voisi menettää, jos henkilö on syyllistynyt sellaiseen maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikokseen, josta on säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi vähintään kahdeksan vuotta vankeutta. Tällaisia rikoksia ovat Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen, sotaan yllyttäminen, maanpetos, törkeä maanpetos, vakoilu, törkeä vakoilu, valtiopetos ja törkeä valtiopetos. Kansalaisuuden voisi niin ikään menettää terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, tahallisen törkeän ympäristön turmelemisen, törkeän pahoinpitelyn, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, surman, tapon, murhan ja radiologista asetta koskevan rikoksen perusteella. Edellytyksenä olisi lisäksi aina se, että rikos olisi kohdistunut Suomen elintärkeitä etuja vastaan.

    Myös seuraavat terrorismirikokset voisivat olla perusteena kansalaisuuden menettämiselle: sellainen terroristiryhmän johtaminen, josta on säädetty rikoslain 34 a luvun 3 §:n 1 momentissa, terroristiryhmän toiminnan edistäminen, koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten, värväys terrorismirikoksen tekemiseen ja terrorismin rahoittaminen. Myös näiden rikosten perusteella kansalaisuuden voisi menettää vain, jos teko olisi kohdistunut nimenomaan Suomen elintärkeitä etuja vastaan.

  • Voiko alaikäinen menettää Suomen kansalaisuuden?

    Kansalaisuusyleissopimuksen mukaisesti lapset eivät voisi menettää Suomen kansalaisuutta siksi, että heidän vanhempansa menettäisi kansalaisuuden rikokseen syyllistymisen vuoksi. Kansalaisuutta ei lisäksi voisi ehdotuksen mukaan menettää sellaisen rikoksen perusteella, joka olisi tehty alle 18-vuotiaana.

  • Milloin tehdyistä rikoksista kansalaisuuden voi menettää?

    Päätös kansalaisuuden menettämisestä tehtäisiin lainvoiman saaneen rikostuomion perusteella. Kansalaisuuden voisi menettää esityksen mukaisesti vain sellaisen rikoksen vuoksi, joka olisi tehty ehdotetun lainmuutoksen tultua voimaan.

  • Miksi kansalaisuutta ei voitaisi poistaa välittömästi sillä perusteella, että henkilöä epäiltäisiin tietystä vakavasta rikoksesta?

    Kynnys puuttua oman kansalaisen oikeusasemaan kansalaisuuden poistamisella on korkea. Kansalaisuuden menettäminen tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistymisen perusteella edellyttäisi sitä, että syyllisyys olisi laillisesti näytetty toteen ja rikostuomio olisi lainvoimainen. Päätöstä kansalaisuuden menettämisestä rikoksen perusteella ei voitaisi tehdä silloin, kun henkilöä vasta epäiltäisiin rikoksesta tai häntä vastaan nostettua syytettä käsiteltäisiin tuomioistuimessa.

  • Miksi kaksoiskansalainen ei voisi menettää kansalaisuutta automaattisesti rikostuomion perusteella?

    Viranomaisen, joka päättäisi kansalaisuuden menettämisestä rikokseen syyllistymisen perusteella, olisi punnittava muun muassa henkilön siteitä eri kansalaisuusvaltioihin. Kun säädetään tällaisesta osin harkinnanvaraisesta perusteesta, kansalaisuuden menettäminen suoraan lain nojalla ei tule kyseeseen.

  • Miksi tuomioistuin ei voisi päättää rikosasian yhteydessä myös kansalaisuuden menettämisestä?

    Kansalaisuuden menettäminen ei sovi Suomen nykyjärjestelmään rangaistukseksi. Kansalaisuuden menettämistä varten olisi lisäksi selvitettävä henkilön muita kansalaisuuksia, missä tarvitaan Maahanmuuttoviraston asiantuntemusta. Myös kokonaisharkinta, joka koskee henkilön siteitä Suomeen ja muuhun valtioon, on kuulunut maahanmuuttohallinnon tehtäviin.

  • Voiko syntyperäinen suomalainen menettää kansalaisuuden?

    Myös sellainen henkilö, joka olisi saanut Suomen kansalaisuuden syntyessään, voisi ehdotuksen mukaisesti menettää kansalaisuuden, jos hänellä olisi niin paljon siteitä muuhun kansalaisuusvaltioonsa, ettei kansalaisuuden menettäminen merkitsisi kohtuutonta puuttumista hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä.

    Menettämispäätös tehtäisiin aina kyseisen henkilön tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella. Tarkastelussa otettaisiin huomioon se, mitä siteitä hänellä on eri kansalaisuusvaltioihinsa, mukaan lukien niissä käytettävien kielten taito, asuinpaikat ja oleskeluhistoria, perheenjäsenet ja sukulaiset, koulunkäynti ja opiskelu sekä työskentely ja muu taloudellinen toiminta. Huomioon otettaisiin myös henkilön perheenjäsenille mahdollisesti aiheutuvat seuraukset.

  • Voiko ihminen, jolla on vain Suomen kansalaisuus, menettää kansalaisuuden?

    Ainoastaan Suomen kansalaisuuden omaava henkilö ei voi menettää kansalaisuuttaan.

  • Mitkä ehdot vankeusrangaistusta koskien tulee täyttyä, että kansalaisuuden voi menettää?

    Lisäksi edellytyksenä kansalaisuuden menettämiselle olisi se, että henkilö on tuomittu vähintään viiden vuoden ehdottomaan vankeus- tai yhdistelmärangaistukseen, koska rikoksen tosiasiallisen vakavuuden on oltava ratkaisevaa. Jos kaikkien rikokselle ja rangaistukselle kansalaisuuslaissa säädettyjen edellytysten täyttymistä ei voitaisi todeta, ei voitaisi päättää, että henkilö menettää Suomen kansalaisuuden. Kansalaisuuden menettämisestä ei voitaisi päättää, ennen kuin rikostuomio olisi lainvoimainen.

  • Miten kansalaisuuden menettämistä koskeva prosessi alkaisi?

    Käräjäoikeus ilmoittaisi Maahanmuuttovirastolle sellaisista rikostuomioista, joiden perusteella kansalaisuuden menettäminen saattaisi tulla kyseeseen. Kansalaisuuden voisi menettää vain Suomessa annetun rikostuomion perusteella. Lähtökohta on se, että kansalaisuus kuuluu valtion omaan päätösvaltaan. Tällä tavoin kansalaisuuden menettämisestä päättäminen ei siirtyisi edes välillisesti jollekin toiselle valtiolle.

  • Kuinka paljon tehdään sellaisia rikoksia, joiden perusteella kansalaisuuden voisi menettää?

    Kansalaisuuden menettämiseen mahdollisesti johtavien rikosten määrää tulevaisuudessa on vaikeahkoa arvioida. Kansalaisuuden menettäminen olisi joka tapauksessa poikkeuksellinen seuraamus, josta voitaisiin päättää vain Suomen elintärkeitä etuja vakavasti vaarantavien rikosten perusteella.

    Oikeusministeriön selvityksen mukaan käräjäoikeudet käsittelivät esityksessä tarkoitettuja rikosasioita ajalla 1.1.2010 - 30.8.2018 seitsemän kertaa, ja vain muutamassa tapauksessa henkilö tuomittiin syytteen mukaisesti. Tiedossa ei ole, oliko tuomittujen joukossa sellaisia kaksoiskansalaisia, jotka tuomittiin vähintään viiden vuoden vankeusrangaistukseen.

    Myös kansainvälisen vertailun perusteella tapauksia tulisi oletettavasti olemaan melko vähän.

  • Vaikuttaisiko lainmuutos kaksoiskansalaisten asemaan Suomessa?

    Lainmuutos ei käytännössä yleisesti vaikuttaisi kaksoiskansalaisiin, koska kansalaisuuden voisi menettää vain vakavien Suomen elintärkeitä etuja vastaan kohdistuvien rikosten vuoksi.

    Kansalaisuudettomuuden kiellon vuoksi nyt esitettävä kansalaisuuden menettäminen voi koskea vain sellaisia henkilöitä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi myös jonkin toisen valtion kansalaisuus. Kansalaisuudettomuuden estämistä voidaan kuitenkin pitää hyväksyttävänä perusteena sille, että mahdollinen kansalaisuuden menettäminen rajoitetaan niihin henkilöihin, joilla on myös jonkin toisen valtion kansalaisuus.

    Myös kaksoiskansalainen voisi esityksen mukaan menettää kansalaisuuden vain poikkeuksellisesti: sen jälkeen, kun hänet olisi lainvoimaisesti tuomittu vakavasta rikoksesta, joka olisi kohdistunut Suomen valtion elintärkeitä etuja vastaan.

    Kansalaisuuden menettäminen kytkettäisiin ensinnäkin sellaisiin rikoslain lukuihin, joiden voidaan katsoa sisältävän Suomen elintärkeitä etuja vakavasti vaarantavia rikoksia. Toiseksi kansalaisuuden voisi menettää vain sellaisten rikosten perusteella, joista on säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi vähintään kahdeksan vuotta vankeutta ja jotka ovat kohdistuneet Suomen elintärkeitä etuja vastaan. Kolmanneksi kansalaisuuden voisi menettää tällaisen rikoksen perusteella vain, jos siitä olisi tuomittu vähintään viiden vuoden ehdoton vankeusrangaistus tai yhdistelmärangaistus. Lisäksi kansalaisuuden menettäminen edellyttäisi esityksen mukaan sitä, että henkilöllä olisi riittävästi tosiasiallisia siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa.

  • Miksi kansalaisuutta ei voisi menettää muiden vakavien rikosten perusteella?

    Suomea sitovat kansainväliset sopimukset vaikuttavat siihen, mitä kansalaisuuden menettämisestä voidaan säätää. Kansalaisuuden menettämisestä voidaan säätää sillä perusteella, että henkilö on käyttäytymisellään vakavasti vaarantanut Suomen elintärkeitä etuja.

    Sille, mitä on pidettävä Suomen elintärkeitä etuja vakavasti vaarantavana käyttäytymisenä, saadaan selviä suuntaviivoja asiakirjoista, jotka koskevat keskeisten kansainvälisten sopimusten tulkintaa. Tällainen käyttäytyminen kattaisi vain sellaisia rikoksia kuin maanpetos, valtiopetos, vakoilu ja jotkin terrorismirikokset.

    Siksi esitetään, että kansalaisuuden voisi menettää sellaisten vakavien maan- ja valtio-petos- sekä terrorismirikosten perusteella, jotka ovat kohdistuneet Suomen elintärkeitä etuja vastaan.

  • Miksi kansalaisuuden menettäminen on sidottu vähintään viiden vuoden tuomittuun vankeusrangaistukseen?

    Rikoksen tosiasiallisen vakavuuden on oltava ratkaisevaa. Suomen yleisen rangaistus-käytännön perusteella esitetään, että kansalaisuuden menettämisen yhtenä edellytyksenä olisi vähintään viiden vuoden tuomittu vankeusrangaistus.

  • Koskeeko lainvoimaisen tuomion vaatimus vain kansallisten oikeusasteiden tuomioita?

    Kansalaisuuden menettämisestä voitaisiin päättää sitten, kun rikostuomio olisi saanut Suomessa lainvoiman, ts. siitä ei voitaisi enää valittaa Suomessa. Mahdollista karkottamista voitaisiin puolestaan harkita, kun kansalaisuuden menettämistä koskeva päätös olisi lainvoimainen eikä siitä voitaisi enää valittaa Suomessa.

    Jos asianosainen valittaisi asiassa kansainväliseen lainkäyttö- tai tutkintaelimeen ja tämä määräisi täytäntöönpanokiellon, Suomen viranomaisten olisi noudatettava tätä kieltoa.

  • Voiko ehdotetun sääntelyn soveltaminen muodostua sattumanvaraiseksi tai käytännössä tehottomaksi?

    Niin kuin hallituksen esityksessä on todettu, henkilön mahdollisia muita kansalaisuuksia ei aina saada selvitettyä. Lisäksi henkilö saattaa luopua muusta kansalaisuudestaan ennen Suomen kansalaisuuden menettämistä.

    Esitystä puoltaa kuitenkin se, että ehdotetun sääntelyn olemassaololla voisi olla jonkin verran ennaltaehkäisevää vaikutusta. Tiettyyn rikokseen syyllistyvä henkilö voisi menettää Suomen kansalaisuuden, minkä jälkeen hänet saatettaisiin karkottaa Suomesta.

  • Miten oikeusturva toteutuu kansalaisuuden menettämistä koskevassa asiassa, jos rikostuomion perustelut ovat salassa pidettäviä?

    Kansalaisuuden menettämisestä päätettäisiin lainvoimaisen rikostuomion perusteella. Jos salassa pidettävät tiedot jäisivät rikosprosessissa myös asianosaisjulkisuuden ulkopuolelle, asianosaisen oikeusturvan kannalta olisi keskeistä, että hänellä olisi ollut mahdollisuus saattaa asia ylempien oikeusasteiden arvioitavaksi.

    Kansalaisuusyleissopimuksen mukaan kaikki kansalaisuutta koskevat päätökset on perusteltava kirjallisesti. Silloin, kun päätökset liittyvät kansalliseen turvallisuuteen, riittää kuitenkin vähimmäismäärä tietoa.

  • Otettaisiinko harkinnassa huomioon myös henkilön mahdolliset siteet pysyvään asuinvaltioonsa, joka ei olisi hänen kansalaisuusvaltionsa?

    Päätettäessä kansalaisuuden menettämisestä arvioitaisiin henkilön siteitä Suomeen ja muuhun kansalaisuusvaltioonsa. Jotta Suomen kansalaisuus voitaisiin poistaa, henkilöllä pitäisi olla riittävästi siteitä nimenomaan muuhun kansalaisuusvaltioonsa. Arvioinnissa ei sen sijaan otettaisi huomioon sellaista valtiota, jossa henkilö mahdollisesti asuisi ulkomaalaisena esimerkiksi oleskeluluvan perusteella.

  • Miten esityksessä on otettu huomioon se, että rikostuomion perusteluissa ei aina eritellä yhteisen rangaistuksen määräytymistä?

    Rikostuomion perustelemista koskevia säännöksiä ei esitetä muutettaviksi. Kansalaisuuden menettämisestä voitaisiin päättää vain, jos rikostuomion perusteluista ilmenisi täysin yksiselitteisesti, että käsillä olisi lain mukainen peruste kansalaisuuden menettämiselle. Edellytyksenä olisi se, että nimenomaan vakavasta Suomen elintärkeitä etuja vastaan tehdystä rikoksesta olisi perustelujen mukaan seurannut vähintään viiden vuoden vankeus- tai yhdistelmärangaistus. Jos yhteinen rangaistus olisi annettu myös muiden rikosten perusteella eikä rangaistuksen määräytymistä olisi eritelty rikostuomion perusteluissa, ei voitaisi päättää, että henkilö menettää kansalaisuuden.

  • Mitä voitaisiin pitää riittävänä selvityksenä kaksoiskansalaisuuden olemassaolosta?

    Lähtökohtana olisi nykykäytännön mukaisesti edelleenkin se, että Maahanmuuttovirasto ei ottaisi yhteyttä mahdollisen toisen kansalaisuusvaltion viranomaiseen. Toisen valtion kansalaisuudesta voi kertoa esimerkiksi voimassa oleva kansallinen passi, jossa ei ole väärennökseen viittaavia tekijöitä ja jonka aitoutta ei ole syytä epäillä. Kun kansalaisuusasemaa määritetään, kaikkia henkilön kansalaisuusasemasta saatuja tietoja verrataan niihin tietoihin, joita Maahanmuuttovirastolla on eri valtioiden kansalaisuuslainsäädännöstä, sekä maatietoon kansalaisuutta koskevasta käytännöstä.

    Maahanmuuttoviraston arkistosta voidaan saada tietoja siitä, mikä kansalaisuus henkilöllä on ollut menneisyydessä. Esimerkiksi asianomaisen esittämää, hänen aiemman kansalaisuusvaltionsa toimivaltaisen viranomaisen antamaa todistusta siitä, että hän on menettänyt kyseisen valtion kansalaisuuden tai vapautunut siitä, olisi pidettävä riittävänä näyttönä siitä, että hänellä ei enää ole kyseisen valtion kansalaisuutta.

  • Voidaanko suomalaisten ISIS-taistelijoiden Suomeen paluu estää?

    Perustuslain 9 §:n 3 momentin mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan. Tämä kielto on myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4 lisäpöytäkirjan 3 artiklassa. Suomen kansalainen voidaan asettaa Suomessa syytteeseen ja tuomita tekemistään rikoksista.