Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien käyttö on lisääntynyt
Yksityisellä turvallisuusalalla tarkoitetaan vartioimisliiketoiminnan, järjestyksenvalvojatoiminnan, turvasuojaustoiminnan ja turvatarkastustoiminnan muodostamaa kokonaisuutta. Turvasuojaajia ovat esimerkiksi lukkosepät ja murtohälytyslaitteiden asentajat.
Yksityisen turvallisuusalan lainsäädäntö on sisäministeriön valmisteluvastuulla. Turvatarkastustoimintaa koskevaa sääntelyä on kuitenkin myös useiden muiden ministeriöiden valmisteluvastuulla olevassa lainsäädännössä.
Yksityisistä turvallisuuspalveluista on viimeisten vuosikymmenten aikana tullut aiempaa näkyvämpiä. Alan asemaan, tehtäviin ja kehittymiseen ovat vaikuttaneet väestörakenteen muutokset, teknologinen kehitys, turvallisuusviranomaisten resurssit, muutokset rikollisuudessa sekä kansainvälinen lainsäädäntö. Nykyisin ala tarjoaa entistä enemmän ja pitkälle erikoistuneita palveluita.
Yksityisen turvallisuusalan luvat
Yksityisen turvallisuusalan toiminnasta merkittävä osa on luvanvaraista.
- Poliisihallitus vastaa yksityiseen turvallisuusalaan liittyvien keskeisimpien viranomaislupien myöntämisestä ja peruuttamisesta sekä alaan kohdistuvasta valtakunnallisesta viranomaisvalvonnasta ja -ohjauksesta.
- Poliisilaitos hyväksyy hakijan hakemuksesta vartijaksi, väliaikaiseksi vartijaksi, turvasuojaajaksi ja järjestyksenvalvojaksi.
Vuoden 2023 lopussa yksityiseen turvallisuusalaan liittyviä lupia oli voimassa noin 64 000, joista järjestyksenvalvojia yli 35 000, vartijoita miltei 17 000 sekä elinkeinolupia miltei 1 000.
Toimivaltuudet määritellään lainsäädännössä
Vartija vartioi omaisuutta, suojaa henkilön koskemattomuutta ja/tai paljastaa vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneita rikoksia. Järjestyksenvalvoja puolestaan ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia toimialueellaan. Järjestyksenvalvoja voidaan Suomessa asettaa vain laissa säädettyihin kohteisiin.
Vartijoiden toimivaltuudet perustuvat yksityisistä turvallisuuspalveluista annettuun lakiin. Toimivaltuuksien käyttö liittyy vartioimistehtävien suorittamiseen. Vartijalla on laissa säädetyin edellytyksin oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta tai estää henkilön pääsy sinne, ottaa kiinni rikoksentekijä ja tehdä kiinniotetulle ns. turvallisuustarkastus, jolla varmistetaan, ettei kiinniotetulla ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Vartijalla on myös tietyin edellytyksin oikeus käyttää voimakeinoja näiden toimivaltuuksien yhteydessä.
Myös järjestyksenvalvojan toimivaltuuksista on säädetty yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa. Järjestyksenvalvojalla on osittain erilaiset toimivaltuudet kuin vartijalla. Toimivaltuudet riippuvat myös siitä, millä laissa säädetyllä toimialueella järjestyksenvalvoja toimii. Järjestyksenvalvojalla voi olla esimerkiksi pääsyn estämiseen, poistamiseen, kiinniottamiseen ja turvallisuustarkastukseen liittyviä toimivaltuuksia samoin kuin laissa säädetyin edellytyksin oikeus voimakeinojen käyttämiseen.