Varautuminen on pelastustoimen perustyötä

Sisäministeriö koordinoi pelastustoimen varautumista Suomessa. Varautuminen tarkoittaa valmistautumista ennakolta erilaisiin suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.

Varautumisella pyritään varmistamaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Varautumistoimenpiteitä ovat muun muassa valmiussuunnittelu, jatkuvuudenhallinta, etukäteisvalmistelut, koulutus ja valmiusharjoitukset.

Tavoitteena on ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja häiriötilanteita sekä varmistaa yhteiskunnan toiminnan mahdollisimman häiriötön jatkuminen myös erilaisissa kriisitilanteissa.

Hyvinvointialueen pelastuslaitoksilla on tärkeä rooli varautumisessa erilaisiin suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Pelastusviranomaiset toimivat yleisjohtajina esimerkiksi myrskyjen ja tulvien aiheuttamissa pelastustilanteissa ja tukevat tarvittaessa muita viranomaisia niiden toiminnassa. 

Myös väestönsuojeluun varautumisessa hyvinvointialueen pelastuslaitoksilla on keskeinen toiminnallinen ja koordinoiva rooli alueellaan. Hyvinvointialueen pelastusviranomaiset yhteensovittavat väestönsuojelutehtäviensä edellyttämän toiminnan ja suunnitelmat muiden toimijoiden kanssa.

Omatoiminen varautuminen on osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä

Jokaisen tulee varautua itse erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten sähkö- ja tietoliikennekatkoihin. Ihmisten omatoiminen varautuminen helpottaa viranomaisten työtä kriisin sattuessa, koska voimavarat eivät riitä kaikissa häiriötilanteissa kaikkiin avuntarvekohteisiin ja resursseja joudutaan silloin priorisoimaan eniten avun tarpeessa oleviin kohteisiin.

Suomessa kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli varautumisessa ja erilaisten kriisitilanteiden hoitamisessa.

Varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin suomenkielisellä viittomakielellä viitottuna