Kansallinen riskiarvio

Suomen kansallinen riskiarvio tehdään kolmen vuoden välein. Riskiarviossa kartoitetaan erilaiset ihmisiä, ympäristöä, omaisuutta sekä kriittisiä järjestelmiä ja palveluja uhkaavat riskit, joihin viranomaisten on toiminnassaan varauduttava.

Kansallinen riskiarvio tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Siinä määritellään sekä laajasti yhteiskuntaan vaikuttavat että alueellisesti merkittävät tapahtumat

Kansallisen riskiarvion taustalla on Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismi, joka velvoittaa kaikkia jäsenmaita arvioimaan säännöllisesti riskit, jotka voivat aiheuttaa tarpeen pyytää pelastustoimen apua muilta mailta. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivityksen yhteydessä vuonna 2017 kansallinen riskiarvio päätettiin laajentaa palvelemaan varautumis- ja valmiussuunnittelua laajemmin. Jatkossa riskiarvio kattaa kaikki yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa huomioidut uhkamallit. Riskejä arvioidaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta.

Kansallinen riskiarvio ja alueelliset arviot muodostavat kokonaisuuden

Kansallisen riskiarvion laatimisen kanssa on samaan aikaan valmisteltu alueelliset riskiarviot, joissa otetaan tarkemmin huomioon alueille ominaiset uhat tai häiriötilanteet. Tarkoitus on, että valtakunnallisen riskiarvion kokonaisuus muodostuu kansallisesta sekä alueellisista riskiarvioista

Lisätietoja

Jussi Korhonen, Varautumisjohtaja 
sisäministeriö, Pelastusosasto, Siviilivalmiusyksikkö 0295488289  


Taito Vainio, Ohjaus- ja kehittämisjohtaja 
sisäministeriö, Pelastusosasto, Ohjausyksikkö 0295488423