Lippujen arvojärjestys
Liputettaessa useammalla eri kansallislipulla noudatetaan kansainvälisiä liputustapoja. Kansainvälisessä liputuksessa isäntämaan lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan. Suomessa tämä tapa on vahvistettu liputuksesta annetussa asetuksessa.
Arvokkain asema on yleensä heraldinen oikea eli katsojasta katsoen vasemmalla.
Vieraan valtion lipulle osoitetaan samanlaista arvonantoa kuin omalle lipulle siten, että lipun salkoreunan korkeus on sama kaikilla lipuilla ja lippusalot ovat saman korkuisia.
Lippujen järjestys Suomessa
- Suomen lippu
- Muut itsenäisten valtioiden liput maiden ranskankielisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Pohjoismaiden lipuilla voidaan käyttää myös skandinaavisten nimien aakkosjärjestystä. Jos Suomessa järjestetään Pohjoismaiden Neuvoston tilaisuus lippujen arvojärjestys on: Suomi, Tanska, Islanti, Norja, Ruotsi, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti sekä viimeisenä mahdollisesti Pohjoismaiden Neuvoston lippu. - Liitto- ja osavaltioiden liput, joihin voidaan rinnastaa pohjoismaiden maakunnalliset itsehallintoalueet, esimerkiksi Ahvenanmaa, Färsaaret
- Kansainvälisten järjestöjen liput, joita ovat esimerkiksi YK:n, Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Kansainvälisen Olympialiikkeen liput.
- Kansainvälisten alueellisten järjestöjen liput, joita ovat mm. Euroopan unionin ja Pohjoismaiden Neuvoston liput.
- Heimoliput, esimerkiksi Saamen lippu
- Valtion hallinnollisten alueiden liput: läänien ja maakuntien liput
- Valtakunnallisten järjestöjen liput
- Järjestö- ja yhdistysliput
- Muut liput, esimerkiksi yritysliput
Samanarvoisten järjestö- tai yrityslippujen arvojärjestys määräytyy perustamisvuoden mukaan siten, että vanhin lippu tai vanhimman järjestön lippu on arvokkaimmassa paikassa.