Yleisin talousrikos on veropetos
Tyypillisiä talousrikoksia ovat vero-, kirjanpito-, ja velallisen rikokset. Näiden lisäksi talousrikostutkinnassa tutkitaan muun muassa petoksia, kavalluksia, arvopaperimarkkinarikoksia, ympäristö- ja elintarvikerikoksia, yrityssalaisuusrikoksia, työrikoksia ja työperäistä ihmiskauppaa.
Harmaa talous aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja
Harmaa talous on laillista liike- ja yritystoimintaa, jossa laiminlyödään lakisääteisiä maksuja ja veroja. Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain merkittävät verojen ja muiden maksujen menetykset sekä rikosvahingot.
Harmaa talous on niin sanottua piilorikollisuutta, josta vain osa tulee viranomaisten tietoon.
Verotulojen menetyksen lisäksi harmaa talous aiheuttaa merkittäviä vahinkoja laillisesti toimiville yrittäjille, koska se heikentää heidän kilpailuedellytyksiään. Se tarjoaa myös kotimaiselle ja ulkomaiselle järjestäytyneelle rikollisuudelle väylän levittäytyä talouselämään ja yhteiskunnan muihin rakenteisiin.
Perinteisesti harmaata taloutta on esiintynyt erityisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, joille on yhteistä pimeän työvoiman käyttö. Harmaa talous ja talousrikollisuus muuttavat kuitenkin jatkuvasti muotoaan. Esimerkiksi työnteon uudet muodot ja alustatalous ovat lisänneet erilaisia väärinkäytöksiä.
Verkostomaisesti toimivan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyy talousrikollisuutta ja rahanpesua. Talousrikoksiin liittyy usein rahanpesu, jolla rikollisen rahan alkuperä pyritään häivyttämään.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus jatkaa työtä veronkierron, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi.
Valtioneuvosto antoi joulukuussa 2024 periaatepäätöksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiasta vuosille 2024–2027. Strategialla ja siihen liittyvällä toimenpideohjelmalla edistetään kokonaisvaltaista, yhdenmukaista ja vaikuttavaa lähestymistapaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiset tavoitteet ovat:
- edistää yritysten välistä tervettä kilpailua ja reiluja työmarkkinoita
- ennalta estää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta
- turvata harmaata taloutta ja talousrikollisuutta torjuvien viranomaisten toimintaedellytykset
- kehittää harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa sekä viranomaisyhteistyötä.
Strategia ja toimenpideohjelma on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Toimenpiteitä toteutetaan laajassa yhteistyössä ministeriöiden ja viranomaisten kesken.
Lisätietoja
Juha Tuovinen, Poliisitarkastaja
sisäministeriö, Poliisiosasto, Poliisitoiminnan ohjausyksikkö Puhelin:0295488364 Sähköpostiosoite: [email protected]
Uutisia
Käteisen kuljettamiseen rajojen yli liittyy korkea rahanpesun riski Pohjoismaissa
Kansallinen NPO-sektorin arvio korostaa riskiperusteista lähestymistapaa
Viranomaisten sähköistä tiedonsaantia tilitapahtumatiedoista sujuvoittava esitys lausuntokierrokselle
Kysely voittoa tavoittelemattomille toimijoille rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeistä
Kysely yleishyödyllisille toimijoille rahanpesun estämisestä
Aiheesta lisää
- Valtioneuvoston periaatepäätös harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi 2024-2027
- Valtioneuvoston periaatepäätös harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaksi 2024-2027
- Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan verkkosivusto
- Rahanpesu.fi
- Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta | FATF | en
- Korruptionvastainen toiminta | OM
- Korruptiontorjunta.fi