Yleisin talousrikos on veropetos


Tyypillisiä talousrikoksia ovat vero-, kirjanpito-, ja velallisen rikokset. Näiden lisäksi talousrikostutkinnassa tutkitaan muun muassa petoksia, kavalluksia, arvopaperimarkkinarikoksia, ympäristö- ja elintarvikerikoksia, yrityssalaisuusrikoksia, työrikoksia ja työperäistä ihmiskauppaa. 

Poliisille tulee vuosittain noin 1800–2000 rikosilmoitusta epäillyistä talousrikoksista. Näistä noin 700–800 on verorikoksia ja noin 400–500 velallisen rikoksia. Suurin osa poliisin tietoon tulleista verorikoksista tapahtuu yritystoiminnassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa.

Yleinen yhteiskunnallinen taloustilanne vaikuttaa myös poliisin tietoon tulleiden talousrikosten määrään. Kun taloudessa menee hyvin, ilmoituksia tulee poliisille selvästi vähemmän kuin silloin, kun taloudessa menee huonommin. Koronakriisin vaikutukset talousrikostutkintaan näkyvät todennäköisesti hieman viiveellä.

Harmaa talous aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja

Harmaa talous on laillista liike- ja yritystoimintaa, jossa laiminlyödään lakisääteisiä maksuja ja veroja. Arviot harmaan talouden osuudesta Suomen bruttokansantuotteesta vaihtelevat vajaasta miljardista eurosta jopa 14 miljardiin euroon. Rikollisuus aiheuttaa taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle, kun veroja ja veroluonteisia maksuja jää saamatta. Arviot näistä menetyksistä vaihtelevat muutamasta sadasta miljoonasta eurosta viiteen miljardiin euroon vuodessa. Harmaa talous on niin sanottua piilorikollisuutta, josta vain osa tulee viranomaisten tietoon.

Verotulojen menetyksen lisäksi harmaa talous aiheuttaa merkittäviä vahinkoja laillisesti toimiville yrittäjille, koska se heikentää heidän kilpailuedellytyksiään. Se tarjoaa myös kotimaiselle ja ulkomaiselle järjestäytyneelle rikollisuudelle väylän levittäytyä talouselämään ja yhteiskunnan muihin rakenteisiin. Ongelmallisia toimialoja ovat erityisesti rakennustoiminta ja ravintola-ala, mutta harmaata taloutta esiintyy myös kuljetus- ja siivoustoiminnassa, telakkateollisuudessa sekä idänkaupassa. 

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2020–2023 hyväksyttiin 11.6.2020. 

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian tavoitteena on: 

  • edistää yritysten välistä tervettä kilpailua ja reiluja työmarkkinoita, 
  • ennalta estää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta, 
  • turvata harmaata taloutta ja talousrikollisuutta torjuvien viranomaisten toimintaedellytykset,
  • kehittää harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa ja viranomaisyhteistyötä.

Viranomaisten yhteistyötä tiivistetään ja sen vaikuttavuutta kehitetään tukemaan muun muassa pimeän työn ja henkilötietojen väärinkäytösten valvontaa sekä elintarvikepetoksien torjuntaa. Valvontaa kohdistetaan tunnistettujen riskien perusteella.

Moniviranomaisyhteistyötä on tarkoitus hyödyntää muun muassa ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ja työperäisen ihmiskaupan ennalta ehkäisemiseen ja paljastamiseen. 
 

Lisätietoja

Juha Tuovinen, Poliisitarkastaja 
sisäministeriö, Poliisiosasto, Poliisitoiminnan ohjausyksikkö 0295488364