Paloturvallisuus vaatii ennakointia

Sisäministeriö valmistelee paloturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön. Pelastuslaki ja muut säädökset asettavat rakennusten omistajille ja käyttäjille velvoitteita huolehtia paloturvallisuudesta. Rakennusten omistajien ja käyttäjien pitää

• arvioida ja poistaa paloriskit
• huolehtia palovaroittimien toimintakunnosta
• huolehtia siitä, että rakennuksesta pääsee palon sattuessa poistumaan turvallisesti (poistumisreitit)
• huolehtia pelastushenkilöstön pääsystä esteettä paikalle (pelastusteiden esteettömyys).

Paloturvallisuustyössä voimavaroja kohdennetaan erityisesti hoitolaitoksiin, kokoontumistiloihin ja majoitustiloihin. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalat, oppilaitokset, hotellit, asuntolat ja kauppakeskukset.

Pelastuslaitokset valvovat paloturvallisuutta

Pelastuslaitokset tekevät palotarkastuksia, joihin liittyy ohjausta ja turvallisuusviestintää rakennusten omistajille ja käyttäjille. Palotarkastusten yhteydessä voidaan antaa myös määräyksiä tai suosituksia esimerkiksi turvallisuusjärjestelyistä tai turvallisuuslaitteista. Tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen.

Paloturvallisuus paranee vähitellen

Vuonna 2023 pelastuslaitos hälytettiin 4921 rakennuspaloon. Näistä 2479 tapahtui asuinrakennuksissa. Asunnoissa tulipalo saa usein alkunsa liedestä tai uunista tai muusta sähkölaitteesta. Yleinen palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle tai sen kytkeytyminen päälle vahingossa, jolloin lieden päällä tai lähettyvillä olevat materiaalit syttyvät.

Suomessa tulipaloissa menehtyy vuosittain noin 40–50 henkilöä. Kansainvälisesti vertailtuna se on edelleen paljon, vaikka paloturvallisuus on viime vuosina parantunut huomattavasti.

Paloturvallisuutta ovat viime vuosina parantaneet esimerkiksi

• palovaroittimien pakollisuus
• itsestään sammuvien savukkeiden käyttöönotto sekä
• aktiivinen viestintä paloturvallisuudesta, mukaan lukien paloturvallisuuskampanjat.