Suurin osa viharikoksista on rasistisia rikoksia

Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista ominaisuutta kohtaan. Ominaisuus voi liittyä esimerkiksi etniseen tai kansalliseen taustaan, uskonnolliseen vakaumukseen tai elämänkatsomukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai vammaisuuteen. Viharikoksen yleisin motiivi on uhrin etninen tausta. Yleisimmin viharikoksesta epäillyt ovat nuoria kantasuomalaisia miehiä. Viharikoksen uhreista enemmistö on suomen kansalaisia, mutta he edustavat jotakin etnistä vähemmistöä.

Viharikos voi olla mikä tahansa Suomen kansallisessa lainsäädännössä rikokseksi säädetty teko. Motiivi ratkaisee. Teko voi olla esimerkiksi kunnianloukkaus, syrjintä, pahoinpitely tai vahingonteko. Tyypillinen viharikos on julkisella paikalla tapahtunut pahoinpitely. Rangaistusta voidaan koventaa, kun teon vaikuttimena on ollut uhrin rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai vammaisuus.

Viharikosten määrä nousi vuonna 2017

Poliisin tietoon tulleista viharikoksista 70 prosenttia on rasistisia rikoksia Suomessa. Myös uskonto, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen sekä sukupuoli-identiteetti näkyvät poliisin tilastoissa viharikosten motiiveina. Vain osa viharikoksista tulee poliisin tietoon, ja poliisi kannustaakin viharikosten uhreja tekemään rikosilmoituksen aina, kun kokee tulleensa viharikoksen uhriksi.

Poliisiammattikorkeakoulu julkaisee vuosittain tutkimuksen poliisin tietoon tulleesta viharikollisuudesta. Vuonna 2017 Suomessa kirjattiin yhteensä 1 165 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä nousi vuonna 2017 kahdeksan prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

Suurimmassa osassa näistä oli rasistisia piirteitä, ja yleisin rikosnimike oli pahoinpitely.

Vaikka poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä kasvoi, se ei kuitenkaan saavuttanut vuotta 2016 edeltävää tasoa. Kaikkiaan viharikollisuuden määrä on tasoittunut, mutta jäänyt silti pidemmän aikavälin tason yläpuolelle vuoden 2015 jälkeen, jolloin Suomeen saapui suuri määrä turvapaikanhakijoita. Vuonna 2014 epäilyjä oli 822.

Lisätietoja

Tarja Mankkinen, kehittämispäällikkö 
sisäministeriö, Poliisiosasto, Poliisitoiminnan ohjausyksikkö 0295488370