Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

Järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen vaatii monipuolisia, eri toimijoiden tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön perustuvia keinoja. Keskeistä torjunnassa ovat muun muassa viranomaisten tehokas tiedonhankinta ja tiedonvaihto.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa keskeisiä ministeriöitä ovat kriminaalipolitiikasta, rikostentorjunnasta ja rikosseuraamuksista vastaava oikeusministeriö, sisäisestä turvallisuudesta vastaava sisäministeriö ja rahanpesun estämistoiminnasta vastaava valtiovarainministeriö. Rahanpesun estäminen on keskeinen osa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.

Keskusrikospoliisilla on viranomaisista keskeinen ja merkittävä rooli tilannetiedon ja tilanneymmärryksen tuottajana sekä operatiivisesta torjunnasta vastaavana poliisiyksikkönä. Keskusrikospoliisissa toimii lisäksi rahanpesun selvittelykeskus.

Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen on erikseen kriminalisoitu. Teosta voi seurata ankarimmillaan kahden vuoden vankeusrangaistus (rikoslaki 17 luku 1 a §).  Jos mikä tahansa rikos tehdään osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa, sillä voi olla tuomittavaa rangaistusta koventava vaikutus (rikoslaki 6 luku 5 §). Tässä yhteydessä järjestäytynyt rikollisryhmä on määritelty tarkkarajaisesti ja täsmällisesti rikoslaissa (rikoslaki 6 luku 5 § 2 momentti).

Rikollisuuden torjunta edellyttää kansainvälistä yhteistyötä 

Euroopan unioni määritteli EU:n turvallisuusstrategiassa vuonna 2020 tärkeimmät painopisteensä vuosille 2020 - 2025. Strategiassa vahvistetaan neljä EU-tason painopistettä, jotka muodostavat nykyisen eurooppalaisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan raamit.

Euroopan komissio julkaisi huhtikuussa 2021 uuden EU:n strategian järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi 2021 - 2025. Siinä esitetään painopisteet, toimet ja tavoitteet viideksi vuodeksi, jotta EU olisi entistä vahvemmassa asemassa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.

Euroopan unioni hyväksyi toukokuussa 2021 vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevat prioriteetit seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Prioriteetit pannaan täytäntöön vuosina 2022–2025 Euroopan monialaisella rikosuhkien torjuntafoorumilla (EMPACT).

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2022 suosituksen operatiivisesta poliisiyhteistyöstä. Sillä vahvistetaan vaatimuksia toisessa EU:n jäsenvaltiossa toimivien tai yhteisiin operaatioihin osallistuvien poliisien operatiiviselle yhteistyölle.

Lisätietoja

Sami Nevalainen, Poliisiylitarkastaja 
sisäministeriö, Poliisiosasto, Poliisitoiminnan ohjausyksikkö Puhelin:0295488545   Sähköpostiosoite: