Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Suomessa perustuu yhteiskunnan turvallisuuden varmistamiseen kaikissa olosuhteissa, laaja-alaiseen koko yhteiskunnan yhteistyöhön, tietojohtoisiin toimintamalleihin sekä perus- ja ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa keskeisiä ministeriöitä ovat kriminaalipolitiikasta, rikostentorjunnasta ja rikosseuraamuksista vastaava oikeusministeriö, sisäisestä turvallisuudesta vastaava sisäministeriö ja rahanpesun estämistoiminnasta vastaava valtiovarainministeriö. Rahanpesun estäminen on keskeinen osa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.
Keskusrikospoliisilla on viranomaisista keskeinen ja merkittävä rooli tilannetiedon ja tilanneymmärryksen tuottajana sekä operatiivisesta torjunnasta vastaavana poliisiyksikkönä. Keskusrikospoliisissa toimii lisäksi rahanpesun selvittelykeskus.
Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen on erikseen kriminalisoitu. Teosta voi seurata ankarimmillaan kahden vuoden vankeusrangaistus (rikoslaki 17 luku 1 a §). Jos mikä tahansa rikos tehdään osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa, sillä voi olla tuomittavaa rangaistusta koventava vaikutus (rikoslaki 6 luku 5 §). Tässä yhteydessä järjestäytynyt rikollisryhmä on määritelty tarkkarajaisesti ja täsmällisesti rikoslaissa (rikoslaki 6 luku 5 § 2 momentti).
Rikollisuuden torjunta edellyttää kansainvälistä yhteistyötä
Euroopan unioni määritteli EU:n turvallisuusstrategiassa vuonna 2020 tärkeimmät painopisteensä vuosille 2020 - 2025. Strategiassa vahvistetaan neljä EU-tason painopistettä, jotka muodostavat nykyisen eurooppalaisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan raamit.
Euroopan komissio julkaisi huhtikuussa 2021 uuden EU:n strategian järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi 2021 - 2025. Siinä esitetään painopisteet, toimet ja tavoitteet viideksi vuodeksi, jotta EU olisi entistä vahvemmassa asemassa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.
Euroopan unioni hyväksyi toukokuussa 2021 vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevat prioriteetit seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Prioriteetit pannaan täytäntöön vuosina 2022–2025 Euroopan monialaisella rikosuhkien torjuntafoorumilla (EMPACT).
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2022 suosituksen operatiivisesta poliisiyhteistyöstä. Sillä vahvistetaan vaatimuksia toisessa EU:n jäsenvaltiossa toimivien tai yhteisiin operaatioihin osallistuvien poliisien operatiiviselle yhteistyölle.
Lisätietoja
Sami Ryhänen, Poliisiylitarkastaja
sisäministeriö, Poliisiosasto, Poliisitoiminnan ohjausyksikkö Puhelin:0295488207 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi
Uutisia
Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan uudella lainsäädännöllä
Valtioneuvosto kannattaa sopimuksen tekemistä EU:n ja Interpolin välille
Aiheesta lisää
- Valtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2025–2030Linkki toiselle sivustolle
- Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta EU:ssaLinkki toiselle sivustolle
- EU:n strategia järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi 2021 - 2025Linkki toiselle sivustolle
- Euroopan unionin neuvoston suositus operatiivisesta poliisiyhteistyöstäLinkki toiselle sivustolle
- Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan haasteet ja keinot: katsaus järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan Suomessa | Polamk 2023Linkki toiselle sivustolle