Ympäristövahinkojen torjunta merialueilla
Itämeri on yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista maailmassa, joten öljy- tai kemikaalivahingon riski on aina läsnä. Merellisten öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluvat sisäministeriölle.
Valtioneuvoston periaatepäätöksenä helmikuussa 2023 vahvistettu Ympäristövahinkojen torjunnan kansallinen strategia vuoteen 2035 tukee viranomaisia varautumisessa, asettaa vaatimuksia ja osoittaa tahtotilan toiminnan edelleen kehittämiselle.
Rajavartiolaitos vastaa ympäristövahinkojen torjunnan johtamisesta Suomen talousvyöhykkeellä tai aluevesillä aavalla selällä. Lähempänä rantaa, sisävesillä ja maa-alueella johtovastuussa on hyvinvointialueen pelastusviranomainen.
Ahvenanmaan avomerialueella ympäristövahinkojen torjunnasta vastaa Rajavartiolaitos ja sisemmillä merialueilla Ahvenanmaan maakuntahallitus. Järjestely on käytännössä yhtenevä manner-Suomen vastuiden kanssa.
Avomerialueen ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden perustan muodostavat valtion monitoimialukset, kuten Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva. Näissä aluksissa on sisäänrakennetut öljynkeräysjärjestelmät, joten alukset voivat tarvittaessa aloittaa ympäristövahinkojen torjuntatoimet nopeasti.
Suurin keräyskyky ja lyhin vasteaika ympäristövahinkojen torjuntatoimiin avomerellä on Rajavartiolaitoksen ja Merivoimien aluksilla. Molemmilla on tarkoitukseen käytössä kolme alusta. Lisäksi Rajavartiolaitoksella on palvelusopimukset öljyntorjunta-alusten toimintavalmiuden ylläpidosta yksityisten toimijoiden kanssa Itäisen Suomenlahden, Saaristomeren, Merenkurkun ja Perämeren alueella.
Muita ympäristövahinkojen torjuntaan osallistuvia toimijoita ovat muun muassa Suomen ympäristökeskus, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Metsähallitus ja ELY-keskukset. Lisäksi vapaaehtoisilla toimijoilla on tärkeä rooli. Jälkitorjunnasta vastaavat kunnat.
Kansainvälinen yhteistyö on tiivistä
Laajan öljy- tai aluskemikaalivahingon torjunta edellyttää kansallisten toimien ohella myös tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyöstä on sovittu kansainvälisillä sopimuksilla ja kansainvälisiä ympäristövahinkojen torjuntaharjoituksia järjestetään vuosittain.
Merelliseen ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvät kansainväliset avunpyynnöt tulevat Suomessa Rajavartiolaitokselle, joka vastaa näiden asioiden johtamisesta ja koordinaatiosta kansallisesti.
Pääperiaatteena on se, että ympäristövahingon aiheuttaja korvaa torjuntatoimista aiheutuneet kustannukset.