Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille
Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Ukrainasta sotaa pakeneville henkilöille. Tilapäisen suojelun myöntäminen mahdollistaa sen, että suojelua voidaan tarjota rajatulle joukolle nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa.
Tilapäinen suojelu perustuu EU:n tilapäisen suojelun direktiiviin, jota käytetään nyt ensimmäistä kertaa. Neuvoston päätös tuli voimaan 4.3.2022 ja jätti jäsenmaille harkintavaltaa suojelun tarkan kohderyhmän määrittämiseen. Suomessa suojelua annetaan EU-tason päätöstä laajemmalle Ukrainasta paenneiden joukolle. Valtioneuvosto päätti asiasta 7.3.2022.
Kuka voi saada tilapäistä suojelua?
Kaikissa jäsenmaissa tilapäistä suojelua saavat
- Ukrainan kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä
- Ukrainassa kansainvälistä suojelua saaneet henkilöt ja heidän perheenjäsenensä
- muut Ukrainassa pysyvästi asuneet, jotka eivät voi palata kotimaahansa.
Edellytyksenä on, että henkilö on asunut Ukrainassa ja lähtenyt sieltä Venäjän suurhyökkäyksen alettua eli 24.2.2022 tai sen jälkeen.
Suomessa tilapäistä suojelua annetaan lisäksi seuraaville henkilöille:
- Ukrainan kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä, jotka pakenivat Ukrainasta vähän ennen 24.2.2022 eivätkä konfliktin seurauksena voi palata. Komissio on kehottanut jäsenmaita joustavuuteen näiden henkilöiden osalta.
- Muut Suomessa jo oleskelevat tai Suomeen saapuneet Ukrainan kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä.
- Ukrainassa laillisesti (muutenkin kuin pysyvästi) oleskelleet EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset, jotka eivät voi palata kotimaahansa. Tämä ryhmä mainitaan jäsenmaille valinnaisena ryhmänä EU-tason päätöksessä.
Maahanmuuttovirasto on jatkanut tilapäisen suojelun oleskelulupia lakimuutoksen perusteella 19.1.2023 alkaen. Alun perin vuodeksi myönnettyjä lupia jatketaan 4.3.2024 asti. Oleskeluluvan jatkoa ei tarvitse hakea erikseen. Jatkossa kaikki tilapäisen suojelun luvat myönnetään 4.3.2024 asti.
EU:ssa käyttöön otettu tilapäinen suojelu on voimassa vuoden ajan EU-neuvoston päätöksen voimaantulosta eli 4.3.2023 saakka. Tämän jälkeen suojelu jatkuu automaattisesti vielä vuodella, ellei neuvosto päätä sen lakkaamisesta. Neuvosto voi vielä tehdä vuoden jatkopäätöksen suojelun jatkamiseksi. Tilapäisen suojelun direktiivin mukaan enimmäiskesto voi olla yhteensä enintään kolme vuotta.
Sinä aikana, kun päätös on voimassa, Suomi ja kaikki EU-maat ovat velvollisia myöntämään päätöksessä määritetylle ryhmälle tilapäistä suojelua ja sen osoitukseksi oleskeluluvan.
Tilapäisen suojelun hakeminen ja suojelua saavan oikeudet
Tilapäistä suojelua haetaan poliisilta tai rajaviranomaiselta.
Kuten turvapaikanhakijoilla, tilapäistä suojelua saavilla on oikeus asua vastaanottokeskuksessa ja oikeus vastaanottokeskuksen järjestämiin palveluihin. He saavat esimerkiksi terveydenhuollon palveluita ja välttämättömiä sosiaalihuollon palveluita, ja heidän välttämätön toimeentulonsa turvataan. Halutessaan he voivat järjestää asumisensa myös itse. Tilapäistä suojelua hakeneilla on välittömästi oikeus tehdä työtä.
Tarkemmat ohjeet hakumenettelystä, oleskeluluvan kestosta ja tilapäistä suojelua saavan oikeuksista:
Tilapäinen suojelu | Maahanmuuttovirasto
Yhteystiedot tilapäisen suojelun nojalla oleskelulupaa hakeville ja turvapaikanhakijoille:
Poliisin yhteystietoja turvapaikanhakijoille | Poliisi
Maaliskuusta 2023 alkaen tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset voivat hakea Digi- ja väestötietovirastolta kotikuntaa, kun he ovat oleskelleet Suomessa vuoden. Kotikunnan saatuaan he siirtyvät vastaanottopalveluista kokonaan kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi ja kuntalaisiksi.
Tilapäinen suojelu ja kotikunta | Migri
Kotikunnan palvelut verrattuna vastaanottopalveluihin | Migri
Tietoa kotikunnan hakemisesta Ukrainasta saapuville | DVV
Tietoa Ukrainan sodan vaikutuksista Kelan etuuksiin | Kela