EU:n turvapaikkajärjestelmää on uudistettava

EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan tavoitteena on vastata kestävästi muuttoliikkeen tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Jotta yhteinen politiikka toteutuisi myös käytännössä, on tärkeää, että jäsenmaiden turvapaikkajärjestelmät toimivat mahdollisimman yhtenäisesti.

Yhteistä turvapaikkajärjestelmää on rakennettu asteittain pitkällä aikavälillä, ja nykyisin jäsenmaiden käytännöt perustuvat jo pitkälti EU-sääntelyyn. Erityisesti kriisivuodet 2015–2016 kuitenkin osoittivat, että järjestelmässä on puutteita: hakemusten käsittely kestää liian kauan, suojelun myöntämisen perusteet vaihtelevat eikä vastuu muuttoliikkeen hallinnasta jakaudu jäsenmaiden kesken oikeudenmukaisesti.

Uudistustyö jatkuu syksyn 2020 tiedonannon myötä

Ongelmia korjatakseen edellinen komissio antoi vuonna 2016 seitsemän säädösehdotuksen kokonaisuuden. Sen tarkoitus oli yhdenmukaistaa päätöksentekoa ja vastaanotto-olosuhteita sekä tehdä yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä tehokkaampi ja kriisinkestävämpi. Säädöskokonaisuutta ei kuitenkaan ole saatu EU:n lainsäätäjien kesken hyväksyttyä.

Työtä yhtenäisen ja toimivan turvapaikkajärjestelmän eteen jatketaan määrätietoisesti. Komissio antoi 23.9.2020 maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden laajan tiedonannon, joka määrittää EU:n tulevien vuosien politiikkaa näillä alueilla. Liitteenä annettiin myös kokonaan uusia muuttoliikkeen hallintaa koskevia säädösehdotuksia ja muutettuja versioita vuoden 2016 turvapaikkaehdotuksista.

Toimiva turvapaikkajärjestelmä edellyttää selkeää vastuunjakoa ja laadukkaita menettelyitä

Turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämisen on oltava selkeää, ja hakija on rekisteröitävä siinä maassa, johon hän ensimmäiseksi saapuu. Lisäksi on pyrittävä selkiyttämään ja nopeuttamaan turvapaikkamenettelyä ja huolehdittava hakijoiden oikeusturvan toteutumisesta. Jäsenmailla on myös oltava keinot seuloa heti menettelyn alussa perusteettomat hakemukset ja ratkaista ne nopeutetusti.

Turvapaikanhakijoihin liittyvän vastuunjaon on oltava kaikille jäsenvaltioille oikeudenmukaista ja kestävää. Tavoitteena on, että normaalitilanteessa kaikki jäsenvaltiot pystyvät suoriutumaan velvoitteistaan. Lisäksi erilaisiin poikkeustilanteisiin ja kriiseihin on luotava toimiva järjestely, jotta jäsenvaltioita voidaan tukea nopeasti ja vaikuttavasti.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa takaa järjestelmän toimivuuden

Jotta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka olisi vaikuttavaa ja kestävää, tarvitaan eri politiikkasektoreiden yhteisiä, johdonmukaisia toimia.

Laillisten maahanmuuttoväylien kehittäminen on tärkeä osa tätä kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Huomiota täytyy kiinnittää esimerkiksi kiintiöpakolaisten vastaanoton edistämiseen sekä jo olemassa olevien työ- ja opiskeluperusteisten väylien tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Myös sujuva ja kestävä paluujärjestelmä liittyy vahvasti toimivaan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan. Esimerkiksi palaajien uudelleenkotoutumisen tukeminen on tärkeää, koska sen avulla edistetään paluun kestävyyttä ja palaajien edellytyksiä aloittaa elämä uudelleen kotimaassa.

Suomen ja EU:n on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, joihin liittyy ihmisten elinolosuhteiden heikkeneminen. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi nuorisotyöttömyys, ilmastonmuutos ja väestönkasvu. Siksikin tarvitaan tasaveroisia ja kestäviä kumppanuuksia muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa.

Ulkorajavaltiona Suomi pitää myös tärkeänä, että EU:n ulkorajavalvonta toimii tehokkaasti ja uskottavasti sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.