Paine EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistamiselle on kova

Euroopan komissio antoi vuonna 2016 yhteensä seitsemän ehdotusta EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan uudistamiseksi. Ehdotuksilla EU on pyrkinyt vastaamaan vuonna 2015 kärjistyneeseen pakolaiskriisiin ja tarpeeseen parantaa unionin alueelle suuntautuvan maahanmuuton hallintaa. Olemassa oleva sääntely ei ole toiminut riittävän hyvin suurien hakijamäärien aiheuttamassa paineessa.

Poliittisesti haastavin ehdotus koskee niin kutsutun Dublin-järjestelmän uudistamista. Nykyinen järjestelmä osoittautui toimimattomaksi, kun turvapaikanhakijoiden määrät vuonna 2015 nousivat ennätyslukemiin. Uuden järjestelmän pitää pystyä takaamaan se, että samoja sääntöjä noudatetaan kaikkialla unionin alueella.

Turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämisen on oltava selkeää, ja hakija on rekisteröitävä siinä maassa, johon hän ensimmäiseksi saapuu. Tämän varmistamiseksi tarvitaan riittävät kannustimet ja velvoitteet.

Vastuuvaltion määrittämisen lisäksi erityisen tärkeitä ovat ehdotukset, joilla pyritään selkiyttämään ja nopeuttamaan turvapaikkamenettelyä. Jäsenmailla on oltava keinot seuloa perusteettomat hakemukset ja ratkaista ne nopeasti. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, etenkin turvapaikkamenettelyä koskeva asetusehdotus on keskeinen.

Yhdenmukaistamalla päätöksentekoa ja vastaanotto-olosuhteita eri maissa EU haluaa muun muassa vähentää hakijoiden luvatonta liikkumista valtiosta toiseen kesken turvapaikkaprosessin. Siirtyminen maasta toiseen hidastaa ja vaikeuttaa turvapaikkahakemuksen käsittelyä.

Muuttoliikkeen hallintaan on EU:ssa useita keinoja

Kaikki seitsemän ehdotusta ovat edelleen käsittelyssä EU:n toimielimissä, ja etenkin neuvottelut Dublin-järjestelmän ja turvapaikkamenettelyn uudistamisesta ovat osoittautuneet vaikeiksi. Edistystä on kuitenkin tapahtunut muilta osin.

Lukkiutunut neuvottelutilanne voi edetä hyväksymällä yksi kerrallaan ehdotuksia, joista yhteisymmärrys on saavutettavissa. Euroopan unioni on laajan keinovalikoimansa ja vahvan kansainvälisen asemansa vuoksi yksittäistä jäsenvaltiota paremmassa asemassa muuttoliikkeen hallintaan.

Paluu- ja palauttamiskeskustelu on noussut keskeiseksi jäsenmaiden välillä. Toimiva paluu- ja palauttamispolitiikka on oleellinen osa toimivaa ja tarkoituksenmukaista turvapaikkajärjestelmää. Esimerkiksi uudelleenkotoutumisen tukeminen on tärkeää, sillä se on tapa edistää paluun kestävyyttä ja palaajien edellytyksiä aloittaa elämä uudelleen kotimaassa.

Suomi osallistuu aktiivisesti yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen. EU:n neuvoston puheenjohtajana Suomi pyrkii edistämään uudistusta rakentavien ja käytännönläheisten keskusteluiden kautta.

Suomi kantaa vastuunsa

EU pyrkii jakamaan vastuuta turvapaikanhakijatilanteen hallinnasta jäsenmaiden kesken ja helpottamaan Etelä-Euroopan maahanmuuttopainetta. Komissio koordinoi järjestelyitä ja pyytää jäsenvaltioita vastaanottamaan turvapaikanhakijoita sisäisinä siirtoina.

Mereltä pelastettujen sijoittamiseksi tavoitteena on väliaikainen järjestely. Se voisi osaltaan ratkaista pelastettujen sijoittamiseen liittyviä haasteita, joita on toistaiseksi ratkottu tapauskohtaisesti.

Vuosina 2015–2017 käytössä oli määräaikainen sisäisten siirtojen järjestely. Suomi hoiti osuutensa sovitusti ja vastaanotti Kreikasta ja Italiasta sisäisinä siirtoina yhteensä 1 980 henkilöä. Sisäisten siirtojen kautta Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemukset käsiteltiin samaan tapaan kuin muidenkin turvapaikanhakijoiden.

Kansainväliseen vastuunkantoon kuuluu myös pakolaisten uudelleensijoittaminen kolmansista maista. Suomi osallistuu kiintiöpakolaisten vastaanottoon vuosittain tehtävien kansallisten päätösten mukaisesti. Keskeisiä kohdealueita muuttoliikkeen hallinnan kannalta ovat Turkki sekä keskiselle Välimerelle Libyan kautta johtava reitti Afrikassa.