Suomi valmistautuu EU:n yhteisen maahanmuuttosopimuksen soveltamiseen
Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jossa valmistellaan tarvittavat lakimuutokset, jotta EU:n uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus voidaan panna täytäntöön Suomessa.
EU:n uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus (ns. pakti) auttaa EU:ta tehostamaan ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten valvontaa ja tunnistamista sekä turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä. Sopimuksella luodaan myös yhteisvastuujärjestelmä, jossa mitään jäsenvaltiota ei jätetä yksin muuttoliikepaineen alle. Jäsenvaltioiden itsensä päätettäväksi jätetään, antavatko ne tukena rahaa tai asiantuntijatukea vai ottavatko vastaan turvapaikanhakijoita sisäisinä siirtoina apua tarvitsevasta jäsenvaltiosta.
Sopimus sisältää kymmenen säädöstä, jotka tulivat voimaan 11.6. Niitä aletaan pääosin soveltaa vuoden 2026 puolivälissä.
Suurin osa sopimuksen säädöksistä on asetuksia, jotka ovat jäsenvaltioissa suoraan sovellettavia. Siksi nyt asetetussa lainsäädäntöhankkeessa selvitetään päällekkäinen kansallinen lainsäädäntö ja esitetään sen kumoamista. Useimmat muutostarpeet koskevat ulkomaalaislakia.
Sopimuksen säädöksiin sisältyy myös jonkin verran kansallista liikkumavaraa erityisesti turvapaikkahakemuksen tutkinnassa ja muutoksenhaussa. Tämä edellyttää sekä uutta kansallista lainsäädäntöä että voimassa olevan lainsäädännön muuttamista.
Liikkumavarassa huomioidaan hallitusohjelman tavoitteet
Hallituksen tavoitteena on avun hädänalaisille kohdentava ja väärinkäytökset estävä turvapaikkapolitiikka, joka saatetaan yleispohjoismaiselle tasolle. Siksi nyt valmisteltavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kaikki EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen sallimat tiukennukset.
Ensisijaisesti hädänalaisimpia autetaan lähtöalueilla. Euroopan rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen Suomesta perustuva turvapaikkamekanismi minimoidaan. Tavoitteena on turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön ehkäiseminen ja turvapaikkapolitiikan tiukentaminen, johon sisältyy myös kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistuminen tai poistaminen. Hallitusohjelman tavoitteet huomioiden hankkeessa valmisteltavilla lakimuutoksilla pyritään myös hakemaan säästöjä.
Hallituksen esitys tai esitykset annetaan eduskunnalle viimeistään vuoden 2026 alussa, jotta lakimuutokset voivat tulla voimaan kesällä 2026.
Uudistetun vastaanottodirektiivin vaatimat lakimuutokset tehdään erillisessä vastaanottolain uudistamishankkeessa, jonka sisäministeriö asetti heinäkuussa.
Täytäntöönpano vaatii useiden viranomaisten toimia
Komissio antoi 12.6. muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman, jolla autetaan unionia ja sen jäsenvaltioita valmistautumaan säädösten täytäntöönpanoon. Työ on alkanut tarvearvioinnilla, jossa kukin jäsenvaltio on selvittänyt muutostarpeita. Jäsenvaltiot toimittavat omat täytäntöönpanosuunnitelmansa komissiolle joulukuussa.
Täytäntöönpanossa on paljon työtä niin lainsäädännön kuin operatiivisen toiminnan tasolla. Se vaatii toimia kaikilta viranomaisilta, jotka ovat osallisina Suomen turvapaikka- ja palauttamismenettelyissä.
Yhtenäistä järjestelmää on valmisteltu vuosia
EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan tavoitteena on vastata kestävästi muuttoliikkeen tuomiin haasteisiin. Jotta yhteinen politiikka toteutuisi myös käytännössä, on tärkeää, että jäsenmaiden turvapaikkajärjestelmät toimivat mahdollisimman yhtenäisesti.
Yhteistä turvapaikkajärjestelmää on rakennettu asteittain pitkällä aikavälillä, ja nykyisin jäsenmaiden käytännöt perustuvat jo pitkälti EU-sääntelyyn. Erityisesti kriisivuodet 2015–2016 kuitenkin osoittivat, että järjestelmässä on puutteita.
Uudet säännöt auttavat hallitsemaan maahantuloa järjestelmällisesti sekä ottamaan käyttöön tehokkaat ja yhdenmukaiset menettelyt.
Lisätietoja:
johtava asiantuntija Sanna Montin, p. 0295 488 314, [email protected]
johtava asiantuntija Berit Kiuru, p. 0295 488 283, [email protected]