Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen

Muuttunut turvallisuusympäristö ja yhä monimuotoisemmat uhat ovat lisänneet tarvetta suojata yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria ja vahvistaa kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä. 

Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan esimerkiksi sellaisia tiloja, laitteistoja tai järjestelmiä, joita yhteiskunnan keskeiset palvelut tarvitsevat toiminnassaan. Kriittiselle infrastruktuurille on ominaista myös se, että keskeiset palvelut ovat riippuvaisia toisistaan.

Valtaosasta Suomen kriittisestä infrastruktuurista ja sen suojaamisesta vastaa yksityinen toimija. Viranomaisten ja kriittisen infrastruktuurin omistajien välinen yhteistyö on tärkeää.

Kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja kriisinkestävyyttä koskeva laki

Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja häiriönsietokyvyn parantamista koskeva laki (ns. CER-laki) tuli voimaan 1.7.2025. Lain tarkoituksena on vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kansallista turvallisuutta. Tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnan toiminnan ja turvallisuuden kannalta keskeiset palvelut toimivat mahdollisimman häiriöttömästi kaikissa olosuhteissa.

Sisäministeriö koordinoi ja yhteensovittaa valtakunnallisesti lain toimeenpanoa. Suomen lainsäädännön taustalla on EU:n CER-direktiivi, joka velvoittaa jäsenmaita tunnistamaan yhteiskunnan kannalta kriittiset toimijat ja vahvistamaan niiden kykyä kestää häiriöitä ja kriisejä. 

Lainsäädäntö koskee yhtätoista toimialaa: energia, liikenne, pankkiala, rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri, terveys, juomavesi, jätevesi, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto, avaruus sekä elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu. Valtion ylimmät instituutiot sekä turvallisuusviranomaiset on rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle.