Ulkosuomalaisia yhdistää suomalainen identiteetti
Ulkosuomalainen on Suomen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää oleva henkilö. Suomen kansalaisia asuu maan ulkopuolella noin 300 000, ja joidenkin arvioiden perusteella suomalaista syntyperää olevia henkilöitä on maailmalla jopa 1,6–2 miljoonaa.
Monet suomalaiset muuttavat ulkomaille opintojen, työn, eläkepäivien tai perheen vuoksi. Ulkomaille muuttaminen voi olla myös tilapäistä. Suosituimmat muuttokohteet ovat Ruotsi, Iso-Britannia, Saksa, USA ja Espanja.
Ulkosuomalaisuus on muutostilanteessa. Fyysisellä sijainnilla ei ole työnteon kannalta enää niin suurta merkitystä kuin aiemmin. Yhä yleisempää on asuminen ja työn tekeminen kahdessa tai useammassa maassa. Ulkosuomalaisuus on muuttunut tilastollisesta ilmiöstä enemmän identiteettikysymykseksi.
Tärkeitä asioita ulkosuomalaisten kannalta ovat muun muassa
- kansalaisuusasiat ja kansalaispalvelut
- sähköinen asiointi, joka mahdollistaa viranomais- ja muun asioinnin verkossa
- äänestäminen sekä muut vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet
- Suomi-koulut
- suomen kielen ja kulttuurin ylläpitäminen maailmalla
- paluun tukeminen erityisesti työllisyysasioissa
- asiantuntijuuden tarjoaminen suomalaisyritysten käyttöön asuinmaassa.
Sisäministeriöllä on valtionhallinnossa ulkosuomalaisten asioita koordinoiva rooli. Linkkinä valtionhallinnon ja ulkosuomalaisten välillä toimii Suomi-Seura ry, joka kartoittaa säännöllisesti ulkosuomalaisten toiveita ja tarpeita sekä toimittaa ne edelleen Suomen valtiovallalle.
Ulkosuomalaisstrategialla vastataan ulkomailla asuvien suomalaisten tarpeisiin
Sisäministeriö on julkaissut ulkosuomalaisstrategian vuosille 2022–2026. Sillä halutaan vahvistaa ulkosuomalaisten yhteyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan: tarkoitus on, että Suomi pystyy entistä paremmin palvelemaan kansalaisiaan ajasta ja paikasta riippumatta ja tukemaan suomalaista identiteettiä ja kulttuuria ulkomailla. Toisaalta strategialla pyritään myös sujuvoittamaan halukkaiden paluuta Suomeen.
Strategiassa on asetettu tavoitteita ja toimia, joilla halutaan vastata ulkosuomalaisten palvelutarpeisiin ja hyödyntää entistä paremmin ulkosuomalaisten omaa osaamista. Toimeenpanoa seurataan valtionhallinnon ulkosuomalaisasioiden työryhmässä.
Ulkosuomalaisstrategia on jatkoa kolmelle aiemmalle ulkosuomalaispoliittiselle ohjelmalle. Se valmisteltiin poikkihallinnollisessa työryhmässä, jonka työhön osallistuivat myös Suomi-Seura ry sekä Siirtolaisuusinstituutti. Valmistelussa kuultiin laajasti ulkosuomalaisia ja ulkosuomalaistoimijoita.
Seuraavan ulkosuomalaisstrategian valmistelutyö käynnistetään vuoden 2025 loppupuolella.
Kysymyksiä ja vastauksia
-
Yleensä ulkosuomalaisilla tarkoitetaan vakituisesti Suomen ulkopuolella asuvia henkilöitä, jotka ovat joko Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Jälkeläiset eivät välttämättä ole Suomen kansalaisia tai Suomessa syntyneitä. Ulkosuomalaisia yhdistää kuitenkin suomalainen identiteetti eli se, että he pitävät itseään suomalaisina.
Ulkosuomalaisstrategiassa ulkosuomalaisilla viitataan vakituisesti Suomen ulkopuolella asuviin Suomen kansalaisiin sekä sellaisiin Suomen kansalaisen jälkeläisiin, jotka identifioivat itsensä suomalaisiksi.
-
Ulkosuomalaisista noin 300 000 on Suomen kansalaisia. Kansalaisen oikeudet ja toisaalta velvollisuudet eivät katoa, vaikka henkilö muuttaisi Suomesta ulkomaille. Suomen kansalaisilla on esimerkiksi aina mahdollisuus äänestää ja siten vaikuttaa politiikan tekoon kotimaassa.
Ulkosuomalaiset ovat Suomelle myös merkittävä voimavara. Monet ulkosuomalaiset työskentelevät asuinmaassaan suomalaisille yrityksille. Suomen elinvoimaisuus hyötyy lisäksi paluumuuttajista, jotka voivat tuoda mukanaan tietoja ja taitoja ulkomailta.
Kaikilla ulkosuomalaisilla on mahdollisuus palata juurilleen. Suomalaisen identiteetin ylläpitämiseksi ja paluun helpottamiseksi on tärkeää, että heidän siteensä Suomeen säilyvät.
-
Ulkosuomalaisasioiden hoitamista on vuodesta 2006 lähtien ohjannut aina viideksi vuodeksi kerrallaan laadittu ulkosuomalaispoliittinen ohjelma. Tällä kertaa lähestymistapa oli aiempaa strategisempi.
Ulkosuomalaisstrategia vuosille 2022–2026 tehtiin alusta lähtien uudella tavalla ja myös ulkosuomalaisia itseään osallistaen. Keskeinen valmistelua ohjannut ajatus oli, että ulkosuomalaiset eivät ole vain ryhmä, joille valtionhallinnon täytyy tarjota tiettyjä palveluita, vaan voimavara, jota voitaisiin entistä paremmin hyödyntää.
Valmistelun aikana järjestettiin työpajoja ja kuulemistilaisuuksia erilaisille ulkosuomalaisryhmille. Osallistamisessa hyödynnettiin palvelumuotoilua, joka tarkoittaa palvelujen kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin.
Ulkosuomalaisten kuulemisten lisäksi työssä hyödynnettiin esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutin Muuttuva ulkosuomalaisuus -kyselytutkimusta, verrokkimaiden ulkokansalaispolitiikoista kerättyä tietoa ja ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmia.
-
Ulkosuomalaisstrategia kattaa monia ulkosuomalaisille tärkeitä asioita, jotka liittyvät esimerkiksi viranomaisten kanssa asiointiin, suomalaisen identiteetin ja kulttuurin vahvistamiseen ja paluumuuton sujuvuuteen.
Jokainen strategiassa asetettu toimi on vastuutettu tietylle ministeriölle, joka vastaa omasta hallinnonalastaan. Strategiatyöhön osallistuneet seitsemän ministeriötä seuraavat strategian toimeenpanoa ulkosuomalaisasioiden työryhmässä. Työryhmä kokoontuu sisäministeriön johdolla vuosittain ja tarkastelee toimenpiteissä edistymistä. Seurannassa kuullaan Suomi-Seura ry:tä ja Siirtolaisuusinstituuttia, jotka myös osallistuivat strategian laatimiseen.
Työryhmän kokouksen pohjalta suunnitellaan vuosittain loppuvuodesta järjestettävä ulkosuomalaiswebinaari. Webinaarissa kuullaan ulkosuomalaisten ehdotuksia ja näkemyksiä edistymisestä.
Tavoitteena on, että strategian toimeenpanon myötä ulkosuomalaisasioita koordinoidaan valtionhallinnossa aiempaa sujuvammin, ulkosuomalaisten saama palvelu ja tietoisuus tarjolla olevista palveluista on lisääntynyt ja ulkosuomalaisten osaamista osataan hyödyntää entistä paremmin.
Lisätietoja
Ulla Vainikka, Erityisasiantuntija
sisäministeriö, Maahanmuutto-osasto, Maahanmuutto- ja kansalaisuusyksikkö Puhelin:0295488356 Sähköpostiosoite: [email protected]