Ulkosuomalaisia yhdistää suomalainen identiteetti
Ulkosuomalainen on Suomen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää oleva henkilö. Suomen kansalaisia asuu maan ulkopuolella noin 300 000, ja joidenkin arvioiden perusteella suomalaista syntyperää olevia henkilöitä on maailmalla jopa 1,6–2 miljoonaa. Eniten suomalaiset muuttavat Ruotsiin, Britanniaan, Saksaan, USA:han ja Espanjaan.
Tärkeitä asioita ulkosuomalaisten kannalta ovat muun muassa
- kansalaisuusasiat ja kansalaispalvelut
- äänestäminen sekä muut vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet
- Suomi-koulut
- suomen kielen ja kulttuurin ylläpitäminen maailmalla
- paluun tukeminen erityisesti työllisyysasioissa
- asiantuntijuuden tarjoaminen suomalaisyritysten käyttöön asuinmaassa.
Ulkosuomalaisparlamentti toimii linkkinä valtionhallinnon ja ulkosuomalaisten välillä
Sisäministeriöllä on valtionhallinnossa ulkosuomalaisten asioita koordinoiva rooli. Linkkinä valtionhallinnon ja ulkosuomalaisten välillä toimii ulkosuomalaisparlamentti, joka kokoaa muutaman vuoden välein ulkosuomalaisten esitykset ja toiveet Suomen valtiovallalle.
Ulkosuomalaisparlamentti on osa Suomi-Seura ry:tä, joka edistää maailmalla asuvien suomalaisten asioita. Suomi-Seura ry on toiminut ulkosuomalaisten yhdyssiteenä Suomeen jo yli 90 vuotta.
Ulkosuomalaisuus on muutostilassa
Koko 2010-luvun Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on ollut miinuksella: ulkomaille on lähtenyt enemmän Suomen kansalaisia kuin Suomeen on tullut takaisin. Vuosi 2020 teki kuitenkin merkittävän poikkeuksen. Erityisesti koronapandemia ja Britannian ero EU:sta ovat lisänneet kiinnostusta paluumuuttoa kohtaan.
Ulkosuomalaisuus on ilmiönä muuttumassa. Fyysisellä sijainnilla ei ole työnteon kannalta enää niin suurta merkitystä kuin aiemmin. Yhä yleisempää on asuminen ja työn tekeminen kahdessa tai useammassa maassa. Ulkomaille muuttaminen voi olla myös tilapäistä.
Ulkosuomalaisstrategialla vastataan ulkomailla asuvien suomalaisten tarpeisiin
Sisäministeriö on julkaissut ulkosuomalaisstrategian vuosille 2022–2026. Sillä halutaan vahvistaa ulkosuomalaisten yhteyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan: tarkoitus on, että Suomi pystyy entistä paremmin palvelemaan kansalaisiaan ajasta ja paikasta riippumatta ja tukemaan suomalaista identiteettiä ja kulttuuria ulkomailla. Toisaalta strategialla pyritään myös sujuvoittamaan halukkaiden paluuta Suomeen.
Strategiassa on asetettu tavoitteita ja toimia, joilla halutaan vastata ulkosuomalaisten palvelutarpeisiin ja hyödyntää entistä paremmin ulkosuomalaisten omaa osaamista. Toimeenpanoa seurataan valtionhallinnon ulkosuomalaisasioiden työryhmässä.
Ulkosuomalaisstrategia on jatkoa kolmelle aiemmalle ulkosuomalaispoliittiselle ohjelmalle. Se valmisteltiin poikkihallinnollisessa työryhmässä, jonka työhön osallistuivat myös Suomi-Seura ry sekä Siirtolaisuusinstituutti. Valmistelussa kuultiin laajasti ulkosuomalaisia ja ulkosuomalaistoimijoita.
Kysymyksiä ja vastauksia
-
Yleensä ulkosuomalaisilla tarkoitetaan vakituisesti Suomen ulkopuolella asuvia henkilöitä, jotka ovat joko Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Jälkeläiset eivät välttämättä ole Suomen kansalaisia tai Suomessa syntyneitä. Ulkosuomalaisia yhdistää kuitenkin suomalainen identiteetti eli se, että he pitävät itseään suomalaisina.
Ulkosuomalaisstrategiassa ulkosuomalaisilla viitataan vakituisesti Suomen ulkopuolella asuviin Suomen kansalaisiin sekä sellaisiin Suomen kansalaisen jälkeläisiin, jotka identifioivat itsensä suomalaisiksi.
-
Ulkosuomalaisista noin 300 000 on Suomen kansalaisia. Kansalaisen oikeudet ja toisaalta velvollisuudet eivät katoa, vaikka henkilö muuttaisi Suomesta ulkomaille. Suomen kansalaisilla on esimerkiksi aina mahdollisuus äänestää ja siten vaikuttaa politiikan tekoon kotimaassa.
Ulkosuomalaiset ovat Suomelle myös merkittävä voimavara. Monet ulkosuomalaiset työskentelevät asuinmaassaan suomalaisille yrityksille. Suomen elinvoimaisuus hyötyy lisäksi paluumuuttajista, jotka voivat tuoda mukanaan tietoja ja taitoja ulkomailta.
Kaikilla ulkosuomalaisilla on mahdollisuus palata juurilleen. Suomalaisen identiteetin ylläpitämiseksi ja paluun helpottamiseksi on tärkeää, että heidän siteensä Suomeen säilyvät.
-
Ulkosuomalaisasioiden hoitamista on vuodesta 2006 lähtien ohjannut aina viideksi vuodeksi kerrallaan laadittu ulkosuomalaispoliittinen ohjelma. Tällä kertaa lähestymistapa oli aiempaa strategisempi.
Ulkosuomalaisstrategia vuosille 2022–2026 tehtiin alusta lähtien uudella tavalla ja myös ulkosuomalaisia itseään osallistaen. Keskeinen valmistelua ohjannut ajatus oli, että ulkosuomalaiset eivät ole vain ryhmä, joille valtionhallinnon täytyy tarjota tiettyjä palveluita, vaan voimavara, jota voitaisiin entistä paremmin hyödyntää.
Valmistelun aikana järjestettiin työpajoja ja kuulemistilaisuuksia erilaisille ulkosuomalaisryhmille. Osallistamisessa hyödynnettiin palvelumuotoilua, joka tarkoittaa palvelujen kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin.
Ulkosuomalaisten kuulemisten lisäksi työssä hyödynnettiin esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutin Muuttuva ulkosuomalaisuus -kyselytutkimusta, verrokkimaiden ulkokansalaispolitiikoista kerättyä tietoa ja ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmia.
-
Ulkosuomalaisstrategia kattaa monia ulkosuomalaisille tärkeitä asioita, jotka liittyvät esimerkiksi viranomaisten kanssa asiointiin, suomalaisen identiteetin ja kulttuurin vahvistamiseen ja paluumuuton sujuvuuteen.
Jokainen strategiassa asetettu toimi on vastuutettu tietylle ministeriölle, joka vastaa omasta hallinnonalastaan. Strategiatyöhön osallistuneet seitsemän ministeriötä seuraavat strategian toimeenpanoa ulkosuomalaisasioiden työryhmässä. Työryhmä kokoontuu sisäministeriön johdolla vuosittain ja tarkastelee toimenpiteissä edistymistä. Seurannassa kuullaan Suomi-Seura ry:tä ja Siirtolaisuusinstituuttia, jotka myös osallistuivat strategian laatimiseen.
Työryhmän kokouksen pohjalta suunnitellaan vuosittain loppuvuodesta järjestettävä ulkosuomalaiswebinaari. Webinaarissa kuullaan ulkosuomalaisten ehdotuksia ja näkemyksiä edistymisestä.
Tavoitteena on, että strategian toimeenpanon myötä ulkosuomalaisasioita koordinoidaan valtionhallinnossa aiempaa sujuvammin, ulkosuomalaisten saama palvelu ja tietoisuus tarjolla olevista palveluista on lisääntynyt ja ulkosuomalaisten osaamista osataan hyödyntää entistä paremmin.
Lisätietoja
Eveliina Junikka, Suunnittelija
sisäministeriö, Maahanmuutto-osasto, Kansainvälinen suojelu ja varautuminen Puhelin:0295488614 Sähköpostiosoite: [email protected]