Usein kysytyt kysymykset

Pelastustoimen järjestäminen siirretään kuntien vastuulta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien.

Pelastustoiminnan ja ensihoidon tiivis yhteys ja siitä saatavat hyödyt turvataan uudistuksessa. Pelastustoimen palvelut järjestävät samat hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki, jotka järjestävät ensihoitopalvelut sosiaali- ja terveystoimessa. Pelastustoimi on kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.

Lisäksi uudistuksessa vahvistetaan pelastustoimen valtakunnallista ohjausta niin, että pelastustointa voidaan kehittää sisäministeriön johdolla valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein, kustannusvaikuttavasti ja -tehokkaasti. 

Pelastustoimen toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Pelastustoimen uudistus pyrkii vastaamaan muuttuvaan uhkamallistoon aina arkipäivän onnettomuuksista laajamittaisiin kriiseihin. 

Tavoitteena on tehostaa pelastustoimen ohjausjärjestelmää niin, että jatkossa pelastustoimen toiminta ja palvelut ovat nykyistä yhdenmukaisempia ja yhteiset tietojärjestelmät ovat käytettävissä koko maassa. 

Tavoitteena on myös se, että pelastuslaitokset voivat jatkossakin hoitaa pelastustoimen ohella myös ensihoito- ja ensivastetehtäviä. Koska ensihoidosta vastaavat jatkossa hyvinvointialueet, myös pelastustoimi on siirrettävä hyvinvointialueiden vastuulle. 

Pelastustoimen ja ensihoidon tiivis yhteistyö turvaa synergiaedut sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen kesken. Kun pelastuslaitokset hoitavat ensihoito- ja ensivastetehtäviä, niihin ja pelastustehtäviin voidaan käyttää samaa asemaverkostoa, samoja tukitoimintoja, osin samaa henkilöstöä, samoja toimintamalleja ja yhteisiä harjoituksia sekä yhteistä vara- ja suuronnettomuusvalmiutta. Näin voimavaroja pystytään suuntaamaan tehokkaasti myös häiriö- ja suuronnettomuustilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Pelastustoimen uudistus tehtiin, jotta kansalaisten palvelut kyetään pitämään hyvällä tasolla pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena on myös palveluiden sisällön yhtenäistäminen, jolloin asiakkaan asuinpaikkakunta vaikuttaa mahdollisimman vähän siihen, millaisia palveluja, ohjeita ja neuvoja hän pelastuslaitokselta saa.

Ihmisten avunsaanti onnettomuustilanteissa pyritään pitämään vähintään nykyisellä tasolla: apu tulee yhtä nopeasti kuin ennenkin. Uudistuksella turvataan myös pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon synergiaetu eli varmistetaan, että pelastuslaitokset voivat jatkossakin hoitaa myös ensihoito- ja ensivastetehtäviä.

Eduskunta hyväksyi 23.6.2021 uuden hallintotason, hyvinvointialueiden, perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait. Näitä ovat laki hyvinvointialueesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä, laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, laki hyvinvointialueiden rahoituksesta sekä ehdotukset kuntien valtionosuutta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, hyvinvointialueiden henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Lait astuvat voimaan 1.7.2021.

Myös monia sisältölakeja tarkennetaan uudistuksen edetessä.

Lainsäädäntötyön valmistelu käynnistyi syksyllä 2019. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset olivat lausuntokierroksella 15.6.-25.9.2020. 

Lausuntokierroksen jälkeen lakiluonnoksiin tehtiin tarvittavat muutokset. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 8.12.2020. 

Lait astuivat voimaan 1.7.2021 ja valmistelun jatkamista varten on perustettu hyvinvointialueiden väliaikaiset toimielimet. Ensimmäiset aluevaalit järjestetään alkuvuonna 2022. Pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Uudistuksessa perustettiin 21 hyvinvointialuetta, joille kootaan vastuu pelastustoimen järjestämisestä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoistason palveluista. Hyvinvointialueiden aluejako perustuu pääosin nykyiseen maakuntajakoon. 

Uudenmaan maakunnan alueella tehtävien järjestämisestä vastaavat neljä hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki.

Hyvinvointialueista säädetään uudistuksen voimaanpanolaissa, ja ne ovat seuraavat:

• Varsinais-Suomen hyvinvointialue
• Satakunnan hyvinvointialue
• Kanta-Hämeen hyvinvointialue
• Pirkanmaan hyvinvointialue
• Päijät-Hämeen hyvinvointialue
• Kymenlaakson hyvinvointialue
• Etelä-Karjalan hyvinvointialue
• Etelä-Savon hyvinvointialue
• Pohjois-Savon hyvinvointialue
• Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
• Keski-Suomen hyvinvointialue
• Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Pohjanmaan hyvinvointialue
• Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Kainuun hyvinvointialue
• Lapin hyvinvointialue
• Itä-Uusimaan hyvinvointialue
• Keski-Uusimaan hyvinvointialue
• Länsi-Uusimaan hyvinvointialue
• Vantaa-Keravan hyvinvointialue

Pelastustoimen järjestämisvastuu on Uudenmaan neljällä hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungilla. Uudenmaan neljä hyvinvointialuetta ovat Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaa sekä Vantaa-Kerava.

Helsinki on järjestämisvastuussa kaupunkina eikä se ole osa hyvinvointialuetta.  Pelastustoiminnan ja sosiaali- ja terveystoimen osalta sovelletaan kuitenkin samoja säännöksiä kuin hyvinvointialueilla ja se saa rahoituksen tehtäviin samoin kriteerein kuin hyvinvointialueet.

Koska Helsinki ei ole hyvinvointialue, siellä ei järjestetä aluevaaleja. Ylintä päätösvaltaa käyttää pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen osalta Helsingin kaupunginvaltuusto. Tehtävien hoitoon säädetään kuitenkin lailla joitain poikkeuksia. Sen tulee muun muassa eriyttää pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kustannukset kirjanpidollisesti muusta kunnan toiminnasta.

Hyvinvointialueen hallinnon ja talouden järjestämisestä säädetään hyvinvointialueesta annetussa laissa. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu aluevaltuusto. Sen keskeisenä tehtävänä on päättää muun muassa hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiasta ja palvelujen järjestämisestä sekä talousarviosta.

Hyvinvointialueen asukkailla on äänioikeus aluevaaleissa, joissa valitaan aluevaltuuston valtuutetut. Valtuutettujen vähimmäismäärä määräytyy alueen asukasmäärän perusteella. Ensimmäiset aluevaalit järjestetään alkuvuodesta 2022. Jatkossa vaalit ovat yhtä aikaa kuntavaalien kanssa.

Muita hyvinvointialueen lakisääteisiä toimielimiä ovat hyvinvointialuehallitus, tarkastuslautakunta ja kaksikielisillä hyvinvointialueilla kansalliskielilautakunta. Lisäksi Lapin hyvinvointialueella on saamen kielen lautakunta.

Osa hyvinvointialueille kuuluvista pelastustoimen tehtävistä voidaan keskittää vain yhdelle tai muutamalle hyvinvointialueelle. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi merellisten onnettomuuksien pelastustoiminta, kemiallisten ja säteilytilanteiden edellyttämä erityisvalmius, alueellinen ja valtakunnallinen tilannekeskustoiminta, merialueen öljyvahinkojen torjunta rannikolla ja saaristossa, pelastustoimeen kuuluvan kansainvälisen avun antamisen tai vastaanottamisen edellyttämä erityisvalmius.

Vuoden 2023 alusta kunnat eivät enää vastaa pelastustoimen järjestämisestä alueellaan lukuun ottamatta Helsingin kaupunkia.

Pelastustoimen uudistus ei muuta muiden viranomaisten vastuita eikä viranomaisten keskinäisiä johtosuhteita pelastustoimessa. Kunnan viranomaisten pelastuslaissa säädetty osallistuminen pelastustoimintaan, velvollisuus antaa virka-apua, yhteistoiminta onnettomuuksien ehkäisyssä sekä osallistuminen väestönsuojelusuunnitteluun säilyivät ennallaan.

Pelastuslaitosten työntekijöiden työnantaja vaihtuu uudistuksen myötä. Nykyisten pelastuslaitosten henkilöstö siirtyy nykyisin ehdoin hyvinvointialueiden palvelukseen vuoden 2023 alussa.

Hyvinvointialueen tehtäviä hoitavan Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen työnantaja ei muutu.

Kuntien ja alueen pelastustoimea hoitavien kuntayhtymien pelastustoimen kalusto siirtyy hyvinvointialueiden omistukseen vuoden 2023 alussa.

Kuntien ja sopimuspalokuntien omistamat kiinteistöt jäävät niiden omistukseen. Paloasemien nykyiset vuokrasopimukset siirtyvät nykyisin ehdoin hyvinvointialueille kolmen vuoden siirtymäajaksi. Hyvinvointialueelle on oikeus pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella.

Uudistuksen on vahvistaa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä pelastuslaitosten kumppanina huomioiden niiden erityispiirteet sekä nykyiset ja tulevaisuuden haasteet. 

Uudistuksen myötä sopimuspalokuntien palokuntasopimukset siirtyvät nykyisin ehdoin alueen pelastustoimilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Uudistuksen jälkeen ensihoidon järjestämisvastuussa ovat hyvinvointialueet. Koska pelastustoimen järjestäjänä on sama hyvinvointialue, myös pelastuslaitos voi tuottaa ensihoitopalveluja.

Ensihoito on ihmisten lähipalvelu, jonka järjestämisessä otetaan huomioon hyvinvointialueiden olosuhteet, päivystävien sairaaloiden työnjako ja väestön erilaiset palvelutarpeet. Tavoitteena on, että ensihoidon hyvä palvelutaso säilyy, vaikka ihmiset ikääntyvät ja tarvitsevat enemmän palveluja. Se edellyttää, että ensihoidon ja pelastustoimen voimavarat hyödynnetään nykyistä tehokkaammin. 

Uusi toimintamalli mahdollistaa myös varautumisen erilaisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin hyvinvointialueita suuremmilla alueilla.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen ja siitä säädetään hyvinvointialueen rahoituslaissa. Hyvinvointialueet päättävät itsehallintonsa nojalla rahoituksen kohdentamisesta.

Hyvinvointialueille maksettava rahoitus on yleiskatteellista ja se jaetaan hyvinvointialueille laskennallisten kriteerien perusteella. Pelastustoimen rahoitus määräytyy asukasmäärän, asukastiheyden ja riskitekijöiden mukaan. Hyvinvointialueiden väliset erot palvelutarpeissa ja järjestämisen olosuhteissa otetaan huomioon valtion rahoituksen määräytymistekijöissä.

Pelastustoimen rahoituksessa on seitsemän (7) vuoden siirtymäaika, jonka aikana laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotusta tasoitetaan. Hyvinvointialueella on lisäksi oikeus saada lisärahoitusta pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos myönnetyn rahoituksen taso muutoin vaarantaisi niiden järjestämisen.

Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta uudistuksen voimaantullessa, mutta alueiden verotusoikeutta selvitetään. 

Hyvinvointialueet saavat pelastuslaitosten palvelujen järjestämiseen tarvittavan rahoituksen valtiolta. Pelastuslaitosten palvelut ovat julkisia palveluja, joten sekä nykyään että jatkossa veronmaksajat maksavat palvelut. 

Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta uudistuksen voimaantullessa, mutta alueiden verotusoikeutta selvitetään. 

Hyvinvointialueiden rahoituksen pohjan muodostavat kunnilta siirtyvät pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset. Ensi vaiheessa hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta. 

Vuonna 2023 siirrytään suoraan täysimääräiseen laskennalliseen rahoitusmalliin, jolloin tarvetekijöiden muutos otetaan heti huomioon täysimääräisesti. Palvelutarpeen arvioitu kasvu huomioidaan kahtena ensimmäisenä vuotena täysimääräisesti.

Siirtymävaiheessa muutosta kunnilta siirtyvien kustannusten ja hyvinvointialueen laskennallisen rahoituksen välillä kuitenkin tasataan siirtymätasauksella, joka huomioi laskennallisten kustannusten mukaisen rahoituksen ja hyvinvointialueen kuntien toteutuneiden kustannusten välisen erotuksen.

Siirtymätasausta maksetaan portaittain aleneva määrä vuodesta 2023 vuoteen 2029, jolloin rahoitustason erotusta on tasattu hyvinvointialueittain +/- 150 euroon asukasta kohden. Tämän jälkeen mahdollinen jäljelle jäävä rahoituksen erotus maksetaan toistaiseksi pysyvänä siirtymätasauksena.

Jotta hyvinvointialueiden toiminta pääsee käynnistymään, maksetaan osa tammikuun 2023 rahoituksesta ennakollisesti jo vuoden 2022 joulukuussa. Hyvinvointialueille syntyviä mahdollisia tilapäisiä ja pysyviä muutoskustannuksia sekä niiden huomioimista rahoituspohjassa tarkastellaan jatkovalmistelun yhteydessä. 

Valtioneuvosto vahvistaa pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet nelivuotiskaudeksi. Se voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien kokoamisesta yhden tai useamman hyvinvointialueen hoidettavaksi.

Sisäministeriö ohjaa hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin pelastustoimen järjestämistä. Hyvinvointialueiden ja sisäministeriön välillä käydään vuosittain pelastustoimen järjestämistä koskevat ohjausneuvottelut. Lisäksi sisäministeriön yhteyteen perustetaan pelastustoimen neuvottelukunta, johon osallistuvat hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavat ministeriöt sekä hyvinvointialueet. 

Ohjaus on vuorovaikutteista ja strategista. Se kohdistuu yksityiskohtaisen palvelutuotannon ohjauksen sijaan hyvinvointialueen järjestämistehtävään.

Aluehallintovirastot valvovat ja arvioivat pelastustoimea ja sen palvelutasoa, jonka tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. 

Pelastustoimen tarkoitus on turvata ihmisten perusoikeuksia koko maassa yhdenmukaisin perustein. Pelastustoimen palvelujen perusoikeusluonne edellyttää muita toimialoja vahvempaa valtion ohjausta.

Pelastustoimi on lähipalvelujen lisäksi myös valtakunnallinen organisaatio, joka voi joutua toimimaan laajemmalla kuin yhden pelastuslaitoksen alueella. Tämä edellyttää yhtenäisiä toiminnallisia järjestelyjä sekä valtakunnallista ohjausta ja johtamista. Valtakunnallisesti ohjataan vain operatiiviseen toimintaan liittyviä asioita, ei hyvinvointialueen hallintoa.

Malli on sama kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksessa, jossa myös valtioneuvostolla ja sosiaali- ja terveysministeriöllä on vahva rooli. 

Hyvinvointialueen toiminnan käynnistämiseksi tarvitaan väliaikainen hallinto huolehtimaan niistä välttämättömistä voimaanpanolain mukaisista toimenpiteistä, jotka on tehtävä lainsäädännön voimaantulon 1.7.2021 jälkeen ennen aluevaltuuston toimikauden alkua keväällä 2022. 

Välttämättömiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistäminen. Valmisteltaviksi tulevat esimerkiksi ehdotukset hyvinvointialueen hallintosäännöstä, johtamisjärjestelmästä sekä tuotanto- ja yhteistyörakenteista.

Väliaikaisesta valmistelutoimielimestä voidaan puhekielessä käyttää lyhennettä VATE. 

Lisätietoa väliaikaisista valmistelutoimielimistä | soteuudistus.fi

Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee uuden organisaation hallinnon järjestämistä koskevaa päätöksentekoa. Päätökset eivät voi olla pelkästään yksittäisen viranhaltijan päätöksiä. Päätökset eivät myöskään voi perustua hyvinvointialueen viranomaisten vapaaehtoiseen yhteistyöhön. 

Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa valmistelutyön organisoimisesta ja johtamisesta. Valmistelutoimielimen yksityiskohtaiset tehtävät on lueteltu voimaanpanolain 10 §:ssä.

Toimielimen tehtävänä ei ole poliittisia linjauksia vaativien asioiden valmistelu. 

Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes aluevaltuusto on valittu ja aluevaltuuston asettama aluehallitus on aloittanut toimintansa.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta päättävät viranomaiset voivat halutessaan asettaa seurantaryhmän seuraamaan uudistuksen toimeenpanoa.

Seurantaryhmä asetettaisiin hyvinvointialueella edustettuna olevien poliittisten puolueiden ja ryhmien edustajista. 

Seurantaryhmä ei osallistu valmistelutoimielimen tehtävien valmisteluun tai päätöksentekoon.