Nuohous on osa rakennuksen paloturvallisuutta

Tulisijojen ja savuhormien säännöllinen nuohous parantaa paloturvallisuutta. Rakennuksen omistajalla on pelastuslain mukaan velvollisuus huolehtia säännöllisestä nuohouksesta. Paloturvallisuuden lisäksi säännöllinen nuohous on myös tarpeen, jotta tulisija toimisi hyvällä lämmitysteholla ja hormi vetäisi.

Tilastojen mukaan rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista noin 15 % liittyy tulisijoihin ja savuhormeihin. Tulisijojen ja savuhormien paloista nokipaloja on noin kolmasosa eli vuosittain keskimäärin kolmesataa. Tulisijojen ja hormien vaurioista aiheutuneita tulipaloja on vuosittain alle sata.

Hallitusohjelmassa on tavoitteena puolittaa tulipalojen määrä vuoteen 2030 mennessä. Tulisijoihin ja savuhormeihin liittyvien tulipalojen vähentämisessä nuohous on keskeinen tulipalojen ehkäisykeino. Nuohouksen lisäksi tulipalojen syttymiseen voidaan vaikuttaa tulisijojen käyttötavoilla ja sillä, että tulisijat ja savuhormit ylipäätään pidetään sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti.

Suomessa on yhteensä noin 1,27 miljoonaa nuohottavaa kiinteistöä, joista 74 % on asuinrakennuksia ja 25 % vapaa-ajan asuntoja. Nuohottavia tulisijoja on arvion mukaan noin 3,5 miljoonaa. Vuosittain nuohous tulisi tehdä hieman yli miljoonassa kiinteistössä.

Nuohouspalvelu on vapautunut kilpailulle

Pelastuslaitoksilta on poistunut velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Nuohouspalvelut vapautuivat kilpailulle vuonna 2019 ja entinen piirinuohousjärjestelmä päättyi koko maassa kesään 2019 mennessä.

Piirinuohouksen päätyttyä nuohousyrittäjät tarjoavat nuohouspalvelujaan ilman maantieteellisiä rajoituksia ja ilman hintasääntelyä. Rakennuksen omistaja tai haltija voi tilata nuohouksen haluamaltaan yrittäjältä ja vertailla alueensa nuohouspalveluja muun muassa nuohouksen hinnan osalta. 

Nuohouspalvelut ruuhkautuvat syksyisin

Nuohouksessa vuoden kiireisin sesonki on aina syksyisin ja loppuvuodesta lämmityskauden alussa. Nuohouspalvelujen kysyntä ylittää tarjonnan monin paikoin ja nuohoojat eivät välttämättä pysty ottamaan uusia tilauksia vastaan heti, jolloin nuohouspalvelua voi joutua jonottamaan. Kyseessä ei ole uusi ilmiö. Nuohouspalveluja voi käyttää ympäri vuoden ja nuohoojien mukaan he pystyvät vastaamaan palvelun kysyntään paremmin keväisin ja kesällä. 

Vuonna 2022 alkanut varautuminen sähkön hinnannousuun on aiheuttanut poikkeuksellisen tilanteen nuohouspalvelujen kysyntään. Normaalin syksyn nuohousruuhkan lisäksi vanhojen tulisijojen ja käytöstä poistuneiden savuhormien käyttöönotto on ollut ennätyksellisen vilkasta. Useilla alueilla nuohouksen tilausajat ovat venyneet useisiin viikkoihin, jopa kuukausiin. 

Nuohouspalvelujen saatavuusongelmissa yhtenä vaihtoehtona on selvittää, josko nuohoojan yhteistilaus naapurien tai lähialueen asukkaiden kanssa olisi mahdollista. Useamman rakennuksen nuohouksen tilaus samalla alueella on nuohousyritykselle houkuttelevampaa kuin yksittäisen rakennuksen nuohous.

Nuohouksen hintasääntely on päättynyt

Piirinuohouksen päättymisen yhteydessä päättyi myös nuohouspalvelujen hintasääntely. Kukin nuohousyrittäjä määrittää itse palvelunsa hinnan. Nuohouksen hinta tai ainakin hinnan määräytymisperusteet on syytä varmistaa yrittäjältä jo tilausvaiheessa, sillä nuohouksen hinta vaihtelee paikkakunnittain ja nuohousyrityksittäin.

Omakotiliiton jäsenistölleen tekemän nuohouskyselyn mukaan vuonna 2021 yhden tulisijan ja savuhormin nuohouksen hinta vaihteli välillä 20-126 euroa. Omakotiliiton kyselyn mukaan yhden tulisijan ja savuhormin nuohouksen hinnan keskiarvo vuonna 2021 oli 53,60 euroa. Sisäministeriön Itä-Suomen yliopistolta tilaaman selvityksen mukaan nuohouspalvelujen hinnat eivät ole nousseet merkittävästi lainsäädäntöuudistuksen myötä, kun huomioidaan yleinen inflaatio.

Nuohouspalvelujen tilaamisessa on yleensä kyse koti- tai etämyynnistä. Nuohousyrityksellä on velvollisuus antaa kuluttajalle tieto nuohouksen hinnasta ennen tilauksen tekemistä esimerkiksi postilaatikkoon jakamassaan mainoksessa tai verkkosivuillaan. Verkkosivujen kautta tehtävissä nuohouksen tilauksissa hinnaston on oltava osa varausprosessia. Postilaatikkoihin jaettavissa nuohousmainoksissa hinta voidaan ilmoittaa perusveloituksena yhden tulisijan ja hormin osata tai viitata yrityksen verkkosivuilla olevaan hinnastoon.

Nuohooja ei tule tilaamatta

Nuohousyrittäjien on noudatettava nuohouspalvelujen markkinoinnissa kuluttajasuojalain säännöksiä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston linjauksen mukaan nuohouksen markkinoinnissa ei voi käyttää termiä nuohousilmoitus, koska ilmoitus sana viittaa harhaanjohtavasti viranomaistiedottamiseen ja siihen, että kuluttajan tulisi hankkia nuohous juuri nuohousilmoituksen jättäneeltä yritykseltä.

Asiakkaalla ei ole velvollisuutta reagoida nuohouksen markkinoinnissa ehdotettuun nuohouksen ajankohtaan. Nuohousyritys ei myöskään saa mennä tekemään nuohousta ilman tilausta. Asiakkaan on vahvistettava markkinoinnissa mahdollisesti ehdotettu nuohousaika eli nuohooja ei tule enää nuohoamaan tilaamatta.

Nuohoustyön voi tehdä vain nuohooja. Nuohoojalla tarkoitetaan joko nuohoojan ammattitutkinnon tai talotekniikan ammattitutkinnon nuohouksen osaamisalalta suorittanutta henkilöä. Koska pelastuslaki ei enää sisällä poikkeusta ammattitutkintoa suorittavan henkilön kelpoisuudesta toimia nuohoojana itsenäisesti koulutuksensa aikana, vastaa oppisopimusopiskelijan tekemästä työstä ja työn ohjauksesta aina työnantaja. Nuohousyrityksenä toimimiselle ei pelastuslaissa säädetä muita vaatimuksia. 

Nuohouspalvelun tarjoamiseen ja markkinointiin sovelletaan muiden kotiin tarjottavien palvelujen tapaan kuluttajansuojalakia ja kilpailulakia. Kuluttajapalvelujen markkinointia ja menettelyä asiakassuhteessa kuluttajansuojan kannalta valvoo kuluttaja-asiamies. Kuluttajansuojan toteutumisen lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto puuttuu elinkeinonharjoittajien kilpailulle haitallisiin menettelytapoihin.

Käytössä olevat tulisijat nuohotaan säännöllisesti

Rakennuksen omistajalla ja haltijalla on velvoite huolehtia tulisijan ja savuhormin säännöllisestä nuohouksesta. 

Nuohousvelvoitetta täydentää velvoite pitää tulisijat ja savuhormit sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulisijoja on käytettävä niiden käyttöohjeiden mukaisesti ja että nuohoojan havaitsemiin palovaaraa aiheuttaviin vikoihin ja puutteisiin on reagoitava. Nuohousvelvoitteeseen liittyy kiinteästi myös tikkaiden, kattokulkutien osien ja katon turvavarusteiden pitäminen sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti.

Nuohouksen määräväleistä säädetään entiseen tapaan. Nuohous on tehtävä riittävän usein ottaen huomioon tulisijan käyttöaste, rakenne ja käytetty polttoaine polttoaine eli tulisijat ja savuhormit on nuohottava tarpeen mukaan. Asumiseen käytetyissä rakennuksissa on lisäksi säädetty vähimmäisnuohousväleistä. Joissain tapauksissa asuinrakennuksen nuohoustarve voi olla säädettyä vähimmäisväliä tiheämpi.

Vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa nuohous on tehtävä vuoden välein ja vapaa-ajan rakennuksissa kuten kesämökeillä kolmen vuoden välein. Nuohousvälien sääntelyssä jako vakituisen ja vapaa-ajan asumisen välillä ei enää tarkoita rakentamisen sääntelyyn liittyvää rakennuksen käyttötarkoitusta, vaan asumisen ja tulisijojen käytön määrää.

Jos tulisija ja sen savuhormi eivät ole käytössä, ei niitä myöskään tarvitse nuohota. Jos käyttämätön tulisija otetaan takaisin käyttöön, yli kolme vuotta nuohoamatta ollut tulisija ja savuhormi pitää nuohota ennen käyttöönottoa. 

Nuohousvelvoite ei koske kaasukäyttöistä tulisijaa eikä sen hormia. Ilmanvaihtohormien puhdistuksesta ja huollosta säädetään erikseen. 

Koronaepidemian vuoksi rakennusten nuohouksia on saatettu myöhentää. Nuohouksia ei kuitenkaan voi siirtää määräämättömäksi ajaksi tai jättää tekemättä. 

Nuohoustodistus kannattaa säilyttää

Nuohouksessa tulisija ja hormi puhdistetaan sekä tarkastetaan silmämääräisesti niiden kunto paloturvallisuuden näkökulmasta. Nuohooja antaa suoritetusta nuohouksesta nuohoustodistuksen. Koska nuohoojaksi opiskeleva ei ole vielä nuohooja, nuohoojaoppilaan tekemästä nuohouksesta nuohoustodistuksen allekirjoittaa nuohooja, jonka ohjauksessa ja valvonnassa nuohoustöitä tehdään.

Nuohoustodistuksessa nuohooja yksilöi myös havaitsemansa viat ja puutteet. Nuohoustodistuksella voi tarvittaessa osoittaa valvontaa tekevälle pelastusviranomaiselle, että rakennuksen nuohouksesta on huolehdittu asianmukaisesti. Nuohoojan nuohoustodistukseen kirjaamien havaintojen perusteella on myös mahdollista seurata ja arvioida tulisijan ja hormin kunnon kehittymistä.

Nuohoojalla on velvoite ilmoittaa kirjallisesti pelastuslaitokselle tulisijassa ja savuhormissa havaitsemansa sellaiset viat tai puutteet, jotka voivat aiheuttaa tulipalon vaaran tulisijaan käytettäessä tai vaarantavat nuohouksen turvallisen suorittamisen. Pelastuslaitokselle ei ilmoiteta kaikkia havaittuja vikoja ja puutteita, vaan ainoastaan sellaiset viat, joiden osalta viranomaisen on tarpeellista varmistaa, että rakennuksen omistaja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Pelastuslaitokset ohjaavat ja neuvovat kiinteistöjä paloturvallisuudessa. Pelastuslaitokset valvovat myös kiinteistöjen nuohousvelvoitteen toteutumista. Pelastuslaissa ei ole säädetty nuohousyritysten tai nuohouspalvelujen valvonnasta. 

Nuohouksesta suomenkielisellä viittomakielellä viitottuna

Lisätietoja

Jaana Rajakko, Yli-insinööri 
sisäministeriö, Pelastusosasto, Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta -yksikkö Puhelin:0295488435   Sähköpostiosoite: