Nuohous on osa rakennuksen paloturvallisuutta

Tulisijojen ja savuhormien säännöllinen nuohous parantaa paloturvallisuutta. Rakennuksen omistajalla on pelastuslain mukaan velvollisuus huolehtia säännöllisestä nuohouksesta. Paloturvallisuuden lisäksi säännöllinen nuohous on myös tarpeen, jotta tulisija toimisi hyvällä lämmitysteholla ja hormi vetäisi.

Tilastojen mukaan rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista noin 15 % liittyy tulisijoihin ja savuhormeihin. Tulisijojen ja savuhormien paloista nokipaloja on noin kolmasosa eli vuosittain keskimäärin kolmesataa. Tulisijojen ja hormien vaurioista aiheutuneita tulipaloja on vuosittain alle sata.

Suomessa on yhteensä noin 1,27 miljoonaa nuohottavaa kiinteistöä, joista 74 % on asuinrakennuksia ja 25 % vapaa-ajan asuntoja. Nuohottavia tulisijoja on arvion mukaan noin 3,5 miljoonaa. Vuosittain nuohous tulisi tehdä hieman yli miljoonassa kiinteistössä.

Nuohousta koskeva sääntely uudistui vuoden 2019 alussa

Pelastuslaitoksilla ei enää ole velvoitetta huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Käytännössä muutos tarkoittaa piirinuohousjärjestelmän loppumista kuuden kuukauden siirtymäajan jälkeen. Alueelliset piirinuohoussopimukset lakkaavat viimeistään 30.6.2019.

Siirtymäajan jälkeen nuohouspalvelujen tarjonta on vapaata koko maassa, kun se aikaisemmin oli mahdollista vain osassa maata. Heti vuoden 2019 alusta nuohouspalveluja voi tarjota vapaasti:

  • Helsingissä
  • Itä-Uudellamaalla
  • Keski-Uudellamaalla
  • Länsi-Uudellamaalla
  • Satakunnassa
  • Etelä-Karjalassa
  • Oulu-Koillismaalla
  • Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella.

Nuohouspalvelut säädösmuutosten siirtymäaikana 1.1.-30.6.2019 | tilanne 1/2019, päivitykset mahdollisia

Ajankohtaista tilannetta siirtymäajan käytännöistä voi tiedustella paikalliselta pelastuslaitokselta.
Pelastuslaitokset

Nuohouspalvelu on vapautunut kilpailulle

Nuohouspalvelujen vapaa tarjonta tarkoittaa sitä, että nuohousyrittäjät voivat tarjota palvelujaan ilman maantieteellisiä rajoituksia ja ilman hintasääntelyä. Rakennuksen omistaja tai haltija tilaa nuohouspalvelun haluamaltaan yrittäjältä. Nuohousyritys määrittää palvelustaan perittävän hinnan.

Nuohoustyötä voi jatkossakin tehdä vain nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut nuohooja. Nuohousyrityksenä toimimiselle ei pelastuslaissa säädetä muita vaatimuksia.

Muilta osin nuohouksen sääntely on säilynyt entisenä. Rakennuksen omistajan ja haltijan velvoite huolehtia tulisijan ja savuhormin säännöllisestä nuohouksesta säilyy entisenä. Velvoitetta on selvennetty erityisesti tulisijojen ja savuhormien kunnossapidon osalta.

Nuohousvälit ovat säilyneet entisinä eli vakituisissa asunnoissa nuohous on tehtävä vuosittain, vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. Käyttämätöntä tulisijaa tai hormia ei tarvitse nuohota. Kolme vuotta käyttämättä ollut hormi on kuitenkin nuohottava ennen sen uudelleen käyttöönottoa.

Pelastuslaitokset ohjaavat ja neuvovat kiinteistöjä paloturvallisuudessa. Pelastuslaitokset valvovat myös kiinteistöjen nuohousvelvoitteen toteutumista. Pelastuslaissa ei ole säädetty nuohousyritysten tai nuohouspalvelujen valvonnasta.

Vahvistettu laki

Hallituksen esityksen käsittely eduskunnassa

Nuohoustyön sisältö

Nuohouksessa tulisija ja hormi puhdistetaan sekä tarkastetaan silmämääräisesti niiden kunto paloturvallisuuden näkökulmasta. Nuohooja antaa asiakkaalle todistuksen suoritetusta nuohoustyöstä. Nuohoustodistuksessa nuohooja yksilöi myös havaitsemansa viat ja puutteet. Tulipalon vaaraa aiheuttavat vakavat viat ja puutteet nuohooja ilmoittaa myös pelastuslaitokselle.

Seurantaryhmä arvioi uudistuksen vaikutuksia

Sisäministeriö on asettanut nuohousuudistuksen seurantaryhmän edistämään säädösmuutosten toimeenpanoa, seuraamaan ja arvioimaan muutosten vaikutuksia rakennusten paloturvallisuuteen ja nuohouspalveluihin. Seurantaryhmän toimikausi kestää vuoden 2020 loppuun. Seurantaryhmässä ovat edustettuina nuohousalan ja kiinteistöalan toimijat sekä keskeiset viranomaiset.

Lisätietoja