Tuettu vapaaehtoinen paluu helpottaa kotimaahan palaamista

Suomi voi tietyin edellytyksin tukea vapaaehtoista paluuta kotimaahan. Tukea voi saada muun muassa kansainvälistä suojelua hakenut kolmannen maan kansalainen, joka poistuu maasta vapaaehtoisesti ja pysyväisluonteisesti peruttuaan hakemuksensa tai oleskelulupahakemuksen tultua hylätyksi.

Lisäksi tukea voi saada muun muassa tilapäisen oleskeluluvan maasta poistumisen estymisen vuoksi saanut henkilö ja ihmiskaupan uhri, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa.

Vapaaehtoisen paluun tuki voi kattaa paluumatkan kustannukset ja taloudellisen tuen, jonka avulla palaaja voi aloittaa elämänsä uudelleen kotimaassaan.

Tuki voi olla rahaa tai hyödyketukea. Hyödyketuki tarkoittaa erilaisia tarvikkeita tai palveluja esimerkiksi pienyrityksen käynnistämiseksi tai koulutuspaikan hankkimiseksi.

Vapaaehtoisen paluun ja tuen järjestämisestä vastaavat Maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi palaaja on rekisteröity. Maahanmuuttoviraston yhteistyökumppanina toimiva Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM voi tehdä palaajan matkajärjestelyt ja avustaa palaajaa lentokentällä hänen paluumatkansa aikana.

Vapaaehtoinen paluu on aina ensisijainen vaihtoehto

Jos henkilö tavataan Suomessa laittomasti tai hänelle ei ole myönnetty oleskeluun oikeuttavaa lupaa, kuten turvapaikkaa, hänet poistetaan maasta. Ensisijaisesti paluu pyritään järjestämään vapaaehtoisesti tähän varatun määräajan kuluessa.

Tilanteesta riippuen paluu voidaan varmistaa viime kädessä saattamalla henkilö perille asti. Suurempien ryhmien palauttamisessa voidaan käyttää myös tähän tarkoitukseen varattua charter-lentokonetta tai osallistua eurooppalaisen rajaviranomaisen Frontexin palautuslentoihin. Palautusten täytäntöönpanosta vastaa poliisi.

Keskeinen palautusten onnistumiseen vaikuttava seikka on Suomen viranomaisten, käytännössä poliisin, toimivat yhteistyösuhteet palautusten kohdemaihin ja kohdemaiden edustustoihin.

Palautuksia voidaan tehdä myös ilman niin kutsuttuja palautussopimuksia. Vuosittain poliisi palauttaa henkilöitä noin 100 eri maahan, vaikka virallisia takaisinottosopimuksia on vain osan kanssa. Takaisinottosopimus on siten vain yksi palautustoimintaa tukeva väline, ja ilman erillistä palautussopimusta voidaan palauttaa lähes kaikkiin maailman maihin.