Usein kysytyt kysymykset

Suomen lippu tulee aina arvokkaimmalle paikalle salkorivistössä. Kolmen salon rivistössä keskimmäinen on arvokkain paikka, joten siihen tulee Suomen lippu. Seuraavaksi arvokkaimmalle paikalle kolmen salon rivissä tulee toisen valtion lippu pääkulkusuunnasta lippuriviä katsottaessa vasemmanpuoleiseen salkoon ja EU-lippu oikeanpuoleiseen salkoon.

Jos on kolme lippusalkoa, mutta käytetään vain kahta lippua eli Suomen lipun lisäksi liputetaan esimerkiksi joko toisen valtion lipulla tai EU-lipulla, voidaan kaksi Suomen lippua laittaa myös reunimmaisiin salkoihin ja muu lippu keskelle.

Virallisena ja vakiintuneena liputuspäivänä tulisi liputtaa hyvän liputustavan mukaisesti vain Suomen lipulla. Yrityslippu pitäisi laskea salosta tällaisena päivänä.

Sisäministeriö antaa liputusmääräyksen esimerkiksi virallisten valtiovierailujen ajaksi vierailupaikkakunnilla. Samoin erityisten juhlatilaisuuksien yhteydessä voidaan antaa valtakunnallinen liputusmääräys. Liputusmääräys velvoittaa valtion virastot ja laitokset liputtamaan. Yleensä liputusmääräyksessä suositellaan myös yleistä liputusta, mutta liputusvelvoite koskee vain valtion virastoja ja laitoksia, joten muilla ei ole pakkoa liputtaa.

Lippusalkoon voi nostaa vieraan valtion kansallislipun vieraan kunniaksi.

Liputusaikoja tulisi pyrkiä noudattamaan myös juhlatilaisuuksissa. Lipun laskeminen kesken juhlan saattaa kuitenkin vaikuttaa tilaisuuden juhlavuuteen. Mikäli lippusalko on valaistulla alueella ja juhlat jatkuvat yli lipun normaalin laskuajan, lippu voi poikkeuksellisesti olla salossa juhlatilaisuuden loppuun asti. Lippu pitää kuitenkin laskea heti tilaisuuden päätyttyä eikä sitä saa jättää läpi yön salkoon.

Lippu pitäisi nostaa ja laskea liputusaikojen mukaisesti, mutta aina tämä ei ole mahdollista esimerkiksi työajoista johtuen. Yksityishenkilö voi toimia liputusaikojen suhteen tarvittaessa joustavasti, kunhan lippua kohdellaan sen arvon mukaisesti. Muiden kuin yksityishenkilöiden tulisi noudattaa liputusaikoja mahdollisimman tarkasti.

Sisäministeriö on suosittanut talvisin kaamosalueilla liputusta klo 8-16.

Fasadilippuja koskevat samat liputusajat kuin varsinaisia lippujakin, joten se pitää laskea illalla liputusajan päättyessä ja nostaa uudelleen salkoon aamulla.

Lipun voi pestä. Salossa olevan lipun tulisi aina olla puhdas ja ehjä. Uusissa lipuissa on pesuohjeet, joiden mukaan lipun voi pestä. Pestyä lippua ei pitäisi kuivattaa ulkona pyykkinarulla, vaan kuivaus pitäisi tehdä sisätiloissa. Lippu pitäisi myös silittää ohjeiden mukaisesti ennen seuraavaa käyttökertaa.

Mikäli lippu repeytyy, sen voi korjata. Korjaus pitäisi kuitenkin tehdä niin huomaamattomasti, että korjausjälkeä ei erota salossa liehuvasta lipusta.

Lippu laskostetaan käytön jälkeen siten, että Suomen lipun sininen väri jää päälle ja liittimet ja narut vapaiksi. Liputuksen aikana kastunut lippu kuivatetaan sisätiloissa ennen laskostamista.

Liputuspäivän ABC-videossa näytetään lipun laskostaminen

Lippusalon korkeus määräytyy talon korkeuden mukaan. Yksi- tai kaksikerroksisissa rakennuksissa lipun tulisi näkyä rakennuksen harjan yli myös tuulettomalla säällä. Kerrostaloissa salon tulisi ylettyä kolmannen kerroksen kohdalle. Alla taulukossa on ohjeellinen rakennuksen harjakorkeuden suhde lippusalon korkeuteen normaalitilanteessa.

Seinäsalkoihin lippua valittaessa pitää huolehtia siitä, että lipulla on riittävästi tilaa liehua vapaana joka suuntaa.

Suruliputuksessa lippu vedetään salossa ensin ylös asti ja lasketaan sen jälkeen kolmanneksen tangon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoliväliin. Lippua laskettaessa se vedetään ensin salon huippuun ja lasketaan sitten alas.

Lippu on siunaus- ja hautaustilaisuuden ajan puolisalossa. Ennen muistotilaisuutta lippu nostetaan täyssalkoon loppupäiväksi. Tällöin lippu tervehtii ja osoittaa kunniaa vainajalle.

Surutalossa suruliputusta käytetään myös virallisena ja muuna kalenteriin merkittynä liputuspäivänä.

Lisätietoa suruliputuksesta