Hallitusohjelman uudistukset kansalliseen turvallisuuteen
Hallitusohjelman tavoitteena on, että kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022.
Tällä sivulla kerrotaan sisäministeriön hankkeista, joilla vahvistetaan kansallista turvallisuutta. Valtioneuvostossa on käynnissä myös muita hankkeita, joilla vahvistetaan kansallista turvallisuutta.
Yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisen infrastruktuurin suojaamista parannetaan. Arvioidaan turvallisuusselvityksen käyttöalan laajentamista kattamaan erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja teknologian parissa työskentely.
Pysyväisluonteisesti muuttunut toimintaympäristö edellyttää, että suojelupoliisilla on oltava aiempaa paremmat toimintaedellytykset ennakoida ja estää Suomen kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia. Tämän vuoksi tiedustelulainsäädäntöä tarkistetaan tiedustelutoimivaltuuksien sekä tiedonsaanti- ja luovutusoikeuksien osalta.
Hallitus laatii kansallisen turvallisuuden strategian, jota valmistellaan sisäministeriön ja Turvallisuuskomitean sihteeristön johdolla. Strategiassa tunnistetaan laaja-alaisesti ja poikkihallinnollisesti kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi tarvittavia välittömiä ja ennakoivia toimenpiteitä.
Hankkeessa tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön tammikuussa 2023 voimaan tullut kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston CER-direktiivi (Critical Entities Resilience).
Euroopan komissio julkaisi Euroopan turvallisuusunionistrategian vuonna 2020. Siinä linjattiin, että kriittisten toimijoiden fyysistä ja digitaalista kriisinkestävyyttä on edistettävä kokonaisvaltaisesti. EU-maiden tulee yhdenmukaisin menettelyin määrittää ja tunnistaa yhteiskuntien toimintakyvyn kannalta kriittiset toimijat ja parantaa niiden kriisinsietokykyä. Näin parannetaan myös EU:n ja sen jäsenmaiden varautumista laaja-alaiseen vaikuttamiseen, kuten hybridiuhkiin.
CER-direktiivi edellyttää Suomelta uusia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia, kuten kriittisten toimijoiden tunnistamiseen ja valvontaan liittyviä viranomaistehtäviä.
Direktiivin soveltamisala koskee yhtätoista sektoria, jotka ovat liikenne, energia, pankit, finanssimarkkinat, terveys, ruoka, vesi- ja jätevesihuolto, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus.
Siviilitiedustelulainsäädäntöä tarkistetaan tiedustelutoimivaltuuksien sekä tiedonsaanti- ja luovutusoikeuksien osalta, jotta ne vastaavat muuttuneen turvallisuus- ja kybertoimintaympäristön vaatimuksia.
Niin sanottua palomuurisääntelyä on tarkoitus muuttaa niin, että se mahdollistaa riittävän laajasti suojelupoliisin tiedustelutietojen luovuttamisen poliisille ja muille viranomaisille, joilla on toimivaltuudet konkreettisesti puuttua suojelupoliisin havaitsemaan kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan.
Suojelupoliisin tiedustelutoimivaltuuksia päivitetään siten, että ne vastaavat teknologiseen kehitykseen.
Suomen toimintaympäristö on heikentynyt Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan myötä, joka on kiristänyt suurvaltojen vastakkainasettelua ja myös voimistanut Venäjän Nato-maihin kohdistamaa hybridivaikuttamista.
Jotta Suomen kansallista turvallisuutta voidaan tehokkaasti suojata heikentyneessä toimintaympäristössä, on kansallisen turvallisuuden uhat huomioitava entistä paremmin valtioneuvostotasolla ja poikkihallinnollisessa viranomaisyhteistyössä.
Kansallisen turvallisuuden strategia määrittelee keskeisiä, strategisia toimenpiteitä ja painopisteitä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Kansalliseen turvallisuuteen liittyvien hankkeiden aikataulu ja tavoitteet
Taulukkoon on koottu sisäministeriössä valmisteltava kansalliseen turvallisuuteen liittyvät hankkeet sekä tietoa niiden aikataulusta ja tavoitteista.
| Toimenpide | Aikataulu | Tavoite |
|---|---|---|
| Kriittistä infrastruktuuria koskevan sääntelyn uudistaminen | Hallituksen esitys keväällä 2024 | Tavoitteena on parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kansallista turvallisuutta. |
| Siviilitiedustelulainsäädännön uudistaminen | Hallituksen esitykset annetaan vaiheittain vuoden 2024 ja vuoden 2025 aikana. | Siviilitiedustelulainsäädäntöä tarkistetaan vastaamaan muuttuneen turvallisuus- ja kybertoimintaympäristön vaatimuksiin. |
| Kansallisen turvallisuuden strategian laatiminen | Strategia julkaistaan kesäkuussa 2025 | Strategiassa tunnistetaan ja arvioidaan vakavimpia Suomeen kohdistuvia uhkia nykyistä tehokkaammin ja laaja-alaisemmin poikkihallinnollisessa yhteistyössä. |