Usein kysyttyä Venäjän ja Ukrainan sodan vaikutuksista

Suomen ja muiden Schengen-maiden välisessä liikenteessä ei ole rajavalvontaa, ja normaalit vapaan liikkuvuuden periaatteet ovat käytössä. Maahan saapuvia suojelua tarvitsevia henkilöitä suositellaan kuitenkin ottamaan yhteyttä viranomaisiin heti maahan saavuttaessa tai mahdollisimman nopeasti sen jälkeen. Viranomaiset ovat läsnä Helsingin satamassa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Rajavartiolaitos vastaa rajatarkastuksista Suomen ulkorajoilla eli Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattoman maan välisessä liikenteessä. Rajavartiolaitos myös ottaa vastaan kansainvälisen suojelun hakemukset Suomen ulkorajoilla.

Toimintaohjeita, kun saavut Ukrainasta Suomeen | Maahanmuuttovirasto
Jaettavat ohjeet Ukrainasta paenneille | Maahanmuuttovirasto
Ukrainan sodan vaikutukset ukrainalaisten maahantuloon | Rajavartiolaitos

Tilapäisen suojelun hakemuksia on jätetty sodan alusta lähtien noin 74 000. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen saapuu noin 8 000–12 000 tilapäisen suojelun hakijaa vuonna 2024. 

Ukrainasta pakenevien liike EU-alueelle riippuu sotatoimien jatkumisesta Ukrainassa sekä mahdollisuuksista siirtyä Ukrainan sisällä turvallisemmille alueille. Myös Ukrainan EU-naapurimaiden vastaanottokapasiteetti vaikuttaa siihen, miten monet siirtyvät edelleen muihin EU-jäsenvaltioihin. Moni Ukrainasta paennut toivoo voivansa palata pian takaisin ja jää siksi ensisijaisesti maan lähialueelle.

Tilapäisen suojelun hakemuksia on jätetty sodan alusta lähtien noin 74 000. Suomi myönsi vuonna 2023 tilapäistä suojelua noin 19 000 Ukrainasta paenneelle (2022: 45 358). Suomessa on tällä hetkellä noin 43 000 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Loppujen arvioidaan palanneen takaisin Ukrainaan tai siirtyneen muualle EU-alueelle.

Ukrainalaiset saavat oleskella Schengen-alueella viisumivapaasti 3 kuukautta, jos heillä on biometrinen passi. Viisumivapauden vuoksi ukrainalaisten tuloa EU-alueelle ei rekisteröidä ja muuttoliikettä vapaan liikkuvuuden alueen sisällä on vaikea seurata. Ukrainalaiset saapuvat Suomeen suurimmaksi osaksi EU:n sisärajan yli, pääasiassa Puolasta ja Virosta.

Ukrainasta sotaa pakenevien kannattaa hakea tilapäistä suojelua. Tilapäistä suojelua voidaan tarjota nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa. Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus työntekoon ja opiskeluun.

Kaikki tilapäisen suojelun luvat ovat voimassa 4.3.2025 asti.

Tilapäinen suojelu | Maahanmuuttovirasto
Alku Suomessa - toimintaohjeita, kun saavut Ukrainasta Suomeen | Maahanmuuttovirasto
Usein kysyttyä: Venäjän hyökkäys Ukrainaan | Maahanmuuttovirasto

Tilapäinen suojelu perustuu EU:n tilapäisen suojelun direktiiviin, jota käytetään nyt ensimmäistä kertaa. Direktiivi on hyväksytty aikana ennen yhteisen turvapaikkajärjestelmän laajamittaista kehittämistä, eikä sen ole katsottu erityisen hyvin vastaavan EU:n viime vuosina kokemiin muuttoliikehaasteisiin. 

Tilapäinen suojelu luotiin entisen Jugoslavian alueen konfliktin jälkeen poikkeukselliseksi järjestelyksi. Sen avulla suojelua voidaan nopeasti myöntää tarkasti rajatulle ihmisryhmälle, joka on joutunut joukoittain poistumaan tietyltä alueelta tai tietystä maasta. 

Vuoden 2015 pakolaistilanteessa ei ollut kyse yhdeltä alueelta tulevien ihmisten joukkopaosta sodan ja väkivallan vuoksi. Ihmisiä tuli useilta alueilta ja useista eri syistä, ja he hakivat suojelua kaukana kotimaistaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan puolestaan tapahtui aivan EU:n naapurustossa. Siitä aiheutunut äkillinen ja kollektiivinen suojelun tarve teki tilapäisen suojelun mekanismin sopivaksi tähän tilanteeseen. 

Maahanmuuttovirasto ei koordinoi yksityismajoitusta.

Avun tarjoaminen ukrainalaisille

Tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa hakevat majoittuvat siihen vastaanottokeskukseen, jossa he ovat kirjoilla. Keskuksia on eri kokoisia ja eri puolella Suomea.

Hakija voi halutessaan järjestää majoituksensa itse ja asua vastaanottokeskuksen ulkopuolella, esimerkiksi ystävän tai sukulaisen luona. Asuinosoite ilmoitetaan vastaanottokeskukseen, jossa hakija on kirjoilla.

Niiden, jotka eivät hae tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa, on järjestettävä majoituksensa itse.

Usein kysyttyä: Venäjän hyökkäys Ukrainaan | Maahanmuuttovirasto
Asuminen | Maahanmuuttovirasto

Tilapäistä suojelua hakeneilla on oikeus samoihin vastaanottopalveluihin kuin turvapaikanhakijoilla. Vastaanottokeskus järjestää heille esimerkiksi majoituksen ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Heidän välttämätön toimeentulonsa turvataan vastaanottorahalla, jos he ovat tuen tarpeessa eikä heillä ole omia tuloja tai varoja.

Usein kysyttyä: Venäjän hyökkäys Ukrainaan | Maahanmuuttovirasto
Vastaanottopalvelut | Maahanmuuttovirasto

Jos tilapäistä suojelua saava henkilö hakeutuu ammatilliseen koulutukseen, hän voi suorittaa opintoja myös koulutussopimukseen tai oppisopimukseen perustuvana koulutuksena, jos sen edellytykset muutoin täyttyvät.

Ammatillista koulutusta voi järjestää työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä, mutta ei ole työsuhteessa. Oppisopimuskoulutus puolestaan perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen. 

Ulkomaalaiset opiskelijat ovat tervetulleita suomalaisiin korkeakouluihin kansalaisuudesta riippumatta. Kansalaisuuden perusteella ei voi jättää valitsematta tai kieltää opiskelupaikkaa.

Suomessa opiskelemassa olevat ukrainalaiset ja venäläiset opiskelijat voivat jatkaa opintojaan normaalisti huomioiden mahdolliset henkilöpakotteet ja vientivalvonta, jotka voivat vaikuttaa opiskelijoiden asemaan. Etäopetus rinnastuu muuhun opetukseen. 

Venäläisten ja valkovenäläisten korkeakoulujen kanssa tehtyjen double degree -sopimusten perusteella suomalaisiin korkeakouluihin myönnetyt opinto-oikeudet pysyvät voimassa ja opiskelijat voivat jatkaa opintojaan normaalisti. Uusia sopimuksia ei solmita. 

Kansainväliset opiskelijat ovat oikeutettuja viimesijaiseen toimeentulotukeen, mikäli heidän edellytyksensä selviytyä päivittäisistä menoista eivät toteudu. Tilapäisesti oleskelevilla on oikeus vähintään välttämättömään toimeentulotukeen eli elintarvikkeisiin sekä välttämättömiin reseptilääkkeisiin, jotka molemmat myönnetään maksusitoumuksin. Suomen sosiaaliturvalla ei voi pitkäkestoisesti kompensoida pakotteiden vaikutuksia, mutta ketään ei saa jättää inhimilliseen hätään.

Henkilöillä, joiden oleskelu on muuta kuin tilapäistä asiakkaan luonteesta tehdyn kokonaisarvion perusteella, on oikeus perustoimeentulotukeen yleisten edellytysten mukaisesti kuten Suomessa pysyvästi oleskelevilla.

Tarkempia tietoja oikeudesta viimesijaiseen toimeentulotukeen saa Kelalta.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot perivät lukuvuosimaksun EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka suorittavat muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä tutkintoa. Lukuvuosimaksun maksamatta jättäminen ei ole yliopistolain 43 §:n ja ammattikorkeakoululain 32 §:n perusteella peruste, jonka vuoksi opiskelija menettäisi opiskeluoikeutensa. Sen sijaan korkeakoulu voi päättää, että lukuvuosimaksun maksaminen on edellytys läsnä olevaksi ilmoittautumiselle ja siten käytännössä edellytys opiskelulle.

Käytäntöjen lukuvuosimaksuissa tulee olla syrjimättömiä, eikä niissä voi käyttää kansalaisuutta perusteena. Korkeakoulu voi kuitenkin kohdistaa omalla päätöksellään humanitaarisista syistä stipendejä esimerkiksi tilapäistä suojelua saaville, ja tämä stipendi voidaan kuitata lukuvuosimaksua vastaan, jolloin maksua ei tarvitse suorittaa.

EU:n henkilöpakotteisiin sisältyvään varojen jäädyttämiseen liittyy säännös, jonka mukaan pakotelistalla olevan henkilön käyttöön ei saa asettaa mitään taloudellisia resursseja (Artikla 2 kohta 2: “No funds or economic resources shall be made available, directly or indirectly, to or for the benefit of natural or legal persons, entities or bodies listed in the Annex”). Ko. henkilölle ei siten saa myöntää stipendiä. Jo ennen stipendin myöntämistä on syytä tarkastaa, onko henkilö pakotelistalla, ja mahdollinen stipendi tulee myöntää ehdolla, että henkilöön ei kohdistu henkilöpakotteita.

• EU:n henkilöpakotteet: konsolidoitu asetusteksti

Lähes aina suuriin muuttoliiketilanteisiin liittyy kohonnut riski haavoittuvassa asemassa olevien hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta. On täysin tuomittavaa, että rikolliset ryhmät pyrkivät hyötymään hädänalaisten ihmisten tilanteesta.

Suomessakin riski on tiedostettu. Hyväksikäyttötapauksia pyritään ehkäisemään muun muassa tarjoamalla Suomeen tuleville tietoa heidän asemastaan ja oikeuksistaan Suomessa, hyväksikäytön riskeistä sekä tahoista, joihin olla tarvittaessa yhteydessä.

Maahanmuuttohallinto, poliisi sekä rajaviranomaiset työskentelevät omilla vastuualueillaan hyväksikäyttö- ja ihmiskauppatapausten ehkäisemiseksi: rajaviranomaiset esimerkiksi rajatarkastusten yhteydessä, poliisi tulijoita rekisteröidessään ja maahanmuuttoviranomaiset hakemuksia käsitellessään sekä vastaanottotoiminnassa tehtyjen havaintojen perusteella.

Viranomaisten yhteisen tilannekuvan ylläpitäminen ja tiedonkulun varmistaminen on keskeistä myös hyväksikäyttötapausten ehkäisemisessä. Tärkeää on myös lisätä työnantajien ja kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta ilmiöstä ja sen torjunnasta.

Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Ukrainasta sotaa pakeneville henkilöille. Tilapäistä suojelua voidaan myöntää myös niille Venäjän hyökkäyksen takia paenneille EU- ja Schengen-maiden ulkopuolisten maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille, jotka ovat oleskelleet laillisesti Ukrainassa ja joiden paluu lähtömaahan turvallisesti ja pysyvästi ei ole mahdollista.

Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille

Venäjä on yleisin Suomessa puhuttu vieras kieli. Sitä puhuu äidinkielenään Suomessa yli 90 000 henkilöä. 

Venäjän kansalaiset ovat suurin Suomessa asuva ulkomaan kansalaisuusryhmä. Venäjän kansalaisia tai Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisia asui vuoden 2023 lopussa Suomessa yhteensä noin 73 000.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa ymmärrettävästi myös suomalaisissa huolta, surua ja vihaakin. On kuitenkin tärkeää, ettemme pura kiukkuamme tai vihaamme muihin ihmisiin, kuten Suomessa asuviin venäläisiin. 

Suomessa asuviin venäjänkielisiin ja venäläistaustaisiin ihmisiin nyt kohdistunut häirintä ja uhkailu on tuomittavaa. Ukrainan tilanne ei ole Suomessa asuvien venäläistaustaisten ihmisten tai Venäjän kansankaan syytä.

Suomi on vahva demokratia. Suomessa jokaisella on sananvapaus, mutta sananvapaudella on rajansa. Sananvapauteen ei kuulu ihmisten tai ihmisryhmien uhkaaminen tai solvaaminen. 

Maahanmuuttovirasto on koonnut vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin siitä, miten tilanne vaikuttaa venäläisiin.  

Usein kysyttyä: Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset venäläisiin | Maahanmuuttovirasto 

Venäjän kansalaisten tulee täyttää maahantulon edellytykset maahan saapuessaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että heillä tulee olla voimassa oleva passi sekä viisumi tai oleskelulupa.  Ulkoministeriö vastaa vierailua varten myönnettävistä viisumeista. 

Venäläinen tarvitsee Suomeen oleskeluluvan, jos aikoo oleskella maassa pidempään kuin 90 vuorokautta. Venäläisille myönnetään vuosittain oleskelulupia perheen, työn ja opiskelun perusteella. Venäläiset ovat yksi suurimmista oleskelulupien hakijaryhmistä. 

Venäjältä voi saapua Suomeen myös Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia. Ulkomaalaisen ei tarvitse luopua nykyisestä kansalaisuudestaan, jotta hän voi saada Suomen kansalaisuuden.

Kynnys puuttua oman kansalaisen oikeusasemaan kansalaisuuden poistamisella on korkea, eikä tämän voida katsoa ylittyvän pelkästään sen perusteella, että henkilö on pakotelistalle.
Suomen kansalaisuuden voi menettää maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikoksen johdosta, jos rikoksesta on säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi vähintään kahdeksan vuotta vankeutta. 

Usein kysytyt kysymykset kansalaisuuden menettämisestä