Usein kysytyt kysymykset pakolaiskiintiöstä

Kiintiöpakolainen tarkoittaa henkilöä,

• joka on joutunut lähtemään kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan,
• joka ei voi jäädä asumaan maahan, johon on paennut,
• jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on määritellyt pakolaiseksi ja
• joka otetaan pakolaiskiintiössä johonkin kiintiöpakolaisia vastaanottavaan maahan, jossa hän saa oleskeluluvan.

Pakolaiskiintiössä voidaan uudelleensijoittaa pakolaisia tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia, jotka ovat lähteneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, useimmiten oman maansa lähivaltioon. Uudelleensijoittamisella tarkoitetaan pakolaisten valintaa ja siirtoa ensimmäisestä turvapaikkamaasta johonkin toiseen valtioon, joka on valmis myöntämään pakolaisille oleskeluluvan.

Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä pakolaiskiintiön suuruudesta eli siitä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa todetaan, että kiintiöpakolaisia otetaan Suomeen vuosittain 500.

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on hallittu tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve, turvallisuuteen liittyvät seikat sekä vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset selvitetään jo ennen heidän tuloaan Suomeen. Kiintiöpakolaisina Suomeen saapuvat henkilöt eivät asu vastaanottokeskuksessa, vaan he muuttavat suoraan siihen kuntaan, josta heille on annettu kuntapaikka.

Pakolaiskiintiön kohdentamisessa määritellään, minkä suuruisista ja missä maissa oleskelevista pakolaisryhmistä seuraavan vuoden kiintiö koostuu. Kyseessä ei vielä ole tiettyjä ihmisiä koskeva päätös: ketään yksittäistä henkilöä ei siis vielä valita Suomeen.

Sisäministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa esityksen pakolaiskiintiön kohdentamisesta. Myös Maahanmuuttovirastoa ja suojelupoliisia kuullaan valmistelussa. 

Valmistelun lähtökohtana on YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n arvio pakolaisten uudelleensijoittamistarpeista maailmassa. Suomi neuvottelee UNHCR:n kanssa kiintiön kohdentamisesta, ja UNHCR antaa Suomelle kohdentamista koskevan esityksen. Keskustelua UNHCR:n kanssa jatketaan tarpeen mukaan läpi koko kansallisen valmisteluprosessin. 

Sisäministeriön valmistelema esitys kohdentamispäätökseksi esitellään valtioneuvostolle, joka linjaa kohdentamisesta.
Päätös kohdentamisesta ja siinä linjatuista painopisteistä annetaan tiedoksi UNHCR:lle.

Pakolaiskiintiön kohdentamisessa tehdään aina kansallinen harkinta ja ratkaisu, kuitenkin yhteisymmärryksessä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. 

Osalle kiintiöpakolaisia vastaanottavista maista UNHCR tekee vuosittain samantapaisen kirjallisen esityksen kuin Suomelle, osan kanssa se aloittaa suoraan neuvottelemalla. Jokaisella maalla on omat painopisteensä ja politiikkansa. Niinpä kaikki pakolaisia uudelleensijoittavat maat tekevät lopulta omat ratkaisunsa siitä, mitä ryhmiä ne ottavat vastaan.

UNHCR:n ja sisäministeriön väliseen yhteydenpitoon soveltuu kansainvälistä yhteistyötä koskeva julkisuuslain salassapitoperuste. UNHCR:n toive on, ettei sen esityksiä tai valtioiden kanssa käymiä neuvotteluja avata julkisuudessa. Näistä syistä UNHCR:n Suomelle tekemien esitysten sisältöä ei julkisteta.

Afganistanin turvallisuus- ja humanitaarinen tilanne on heikentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun kansainvälisten joukkojen vetäytyminen maasta alkoi toukokuussa 2021 ja kärjistyi Talibanin valtaannousuun elokuussa 2021. 

Naapurimaat isännöivät suurta määrää afganistanilaisia pakolaisia, erityisesti Iran ja Pakistan, joissa oleskeli vuonna 2024 yli 5,7 miljoonaa afganistanilaista pakolaista. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että Iranin pakolaisväestöstä lähes 364 000 on uudelleensijoittamisen tarpeessa ja valtaosa heistä on afganistanilaisia. 

Pakolaisista erityisesti naiset ja tytöt ovat Iranissa vaarassa joutua hyväksikäytön uhreiksi. Yksinhuoltajaäitien mahdollisuudet huolehtia perheistään ilman miespuolisen sukulaisen tukea ovat heikot. Lapsityövoiman käyttö ja lasten koulunkäynnin keskeytyminen on yleistä. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä ei yleisesti hyväksytä afgaaniyhteisöissä eikä iranilaisessa yhteiskunnassa, minkä vuoksi näihin vähemmistöihin kuuluvat joutuvat syrjinnän tai jopa murhien uhreiksi. 

Suomi vastaanottaa vuoden 2025 pakolaiskiintiössä 150 afganistanilaista pakolaista Iranista. Valinnoissa painotetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia naisia ja tyttöjä, joihin kohdistuu heidän sukupuolensa perusteella uhkaa, leskien ja yksinhuoltajaäitien perheitä, ihmisoikeuspuolustajia, naisaktivisteja ja toimittajia sekä muita erityisen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. Afganistanilaisia pakolaisia on otettu Suomeen kiintiöpakolaisina usean vuoden ajan vuoteen 2015 saakka ja jälleen vuodesta 2022 lähtien. 

Kongon demokraattisen tasavallan vuosikymmeniä jatkunut konflikti on yksi maailman pitkäaikaisimmista humanitaarisista kriiseistä. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n arvion mukaan Ruandassa olevista pakolaisista lähes 27 000 on uudelleensijoittamisen tarpeessa vuonna 2025. Suurin osa heistä on paennut Kongon demokraattisesta tasavallasta. Pakolaisleirillä olevat naiset ja lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Suomi on ottanut vastaan kongolaisia pakolaisia vuodesta 2007 lähtien.

Vuoden 2025 pakolaiskiintiössä Suomi vastaanottaa 120 kongolaista pakolaista Ruandasta. Suomi painottaa kongolaispakolaisten valinnassa pakolaisleireillä erityisen haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja lasten valintaa.

Syyrialaisten pakolaisten kansainvälisen suojelun ja uudelleensijoittamisen tarve on edelleen huomattava. Vaikka al-Assadin hallinnon kaatuminen joulukuussa 2024 on mahdollistanut tuhansien syyrialaisten paluun, on Syyrian kriisi yhä yksi maailman suurimmista pakolaiskriiseistä. Asteittaisista paluun mahdollisuuksista huolimatta uudelleensijoittaminen on edelleen tärkeä osa kokonaisvaltaista ratkaisua syyrialaisille pakolaisille Lähi-Idän ja Turkin alueella.

Uudelleensijoittamisen tarpeessa on erityisesti lapsia ja nuoria, joiden koulunkäynti on Turkissa keskeytynyt ja jotka ovat alttiita joutumaan lapsityövoimaksi, usein vaarallisiin töihin. Lisäksi uudelleensijoittamisen tarpeessa on syyrialaisia, jotka ovat väkivaltaisen konfliktin eri tavoin haavoittamia tai traumatisoimia. Kiintiön kohdentaminen Turkissa oleskeleviin syyrialaispakolaisiin on perusteltua siksi, että Turkkia on tarpeen tukea siihen isäntämaana kohdistuvan kuormituksen takia.

Suomi vastaanottaa vuoden 2025 pakolaiskiintiössä 100 syyrialaista pakolaista Turkista. Valinnoissa painotetaan erityisesti lapsiperheitä ja muita erityisen haavoittuvassa asemassa olevia. Suomi on ottanut vastaan syyrialaisia pakolaisia vuodesta 2014 lähtien.

Vuonna 2023 yli 7,7 miljoonaa venezuelalaista oli paennut kotimaastaan maan epävakaan tilanteen ja väkivallan vuoksi, suurin osa heistä naapurimaihin Kolumbiaan, Peruun ja Brasiliaan. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan vuonna 2025 Perussa arvioidaan olevan yli 28 000 venezuelalaista pakolaista uudelleensijoittamisen tarpeessa.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat naiset, jotka joutuvat alttiiksi ihmiskaupalle, hyväksikäytölle ja sukupuoleen perustuvalle väkivallalle, sekä esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvat henkilöt. Pakolaisina olevien lasten mahdollisuudet käydä koulua ovat heikot.

Suomi vastaanottaa vuoden 2025 pakolaiskiintiössä 50 venezuelalaista pakolaista Perusta. Venezuelalaisia pakolaisia valittiin Suomeen vuoden 2024 kiintiössä. Jatkuvuuden turvaamiseksi uusia ryhmiä pyritään yleensä ottamaan vastaan ainakin muutaman vuoden ajan.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR evakuoi Libyasta erityisen haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia Ruandaan, josta pakolaiset jatkavat uudelleensijoittajamaihin.

On tärkeää, että Suomi jatkaa keskisen Välimeren reitin kiireellisten suojelutilanteiden huomioimista kiintiöpakolaispolitiikassaan ja vastaanottaa pakolaisia UNHCR:n evakuointimekanismin (Emergency Transit Mechanism, ETM) kautta. 

Vuoden 2025 pakolaiskiintiössä Suomi vastaanottaa yhteensä 30 sudanilaista, eritrealaista tai etiopialaista pakolaista, jotka on evakuoitu Libyasta Ruandaan ETM-mekanismilla.

Hätätapaukset ovat pakolaisia, joiden uudelleensijoittamisen tarve on erittäin kiireellinen esimerkiksi suojelun tarpeen, pakolaisen turvallisuuteen liittyvän uhkan tai muiden syiden, kuten humanitaaristen tai elämää uhkaavien lääketieteellisten syiden vuoksi.

Suomi vastaanottaa vuoden 2025 pakolaiskiintiössä 50 hätätapausta ilman kansalaisuuteen perustuvaa tai alueellista rajausta. YK:n pakolasijärjestöä UNHCR:ää pyydetään esittämään Suomeen hätätapauksina erityisesti naisia ja lapsia. Maahanmuuttovirasto kuitenkin ratkaisee yksittäiset hätätapausesitykset ulkomaalaislain mukaisesti esitetyn henkilön sukupuoleen katsomatta. Lääketieteellisin syin esitettäviä hätätapauksia valittaessa selvitetään tapauskohtaisesti, onko Suomella mahdollisuutta antaa tarvittavaa terveydenhuoltoa. Hätätapauksina voidaan ottaa vastaan myös ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, jos alaikäisille tarkoitettua vastaanottokapasiteettia on vapaana.

Hätätapaukset ovat pitkään olleet keskeinen osa Suomen kiintiöpakolaispolitiikkaa ja konkreettinen osoitus Suomen sitoutumisesta kansainvälisen suojelun tarjoamiseen niille, jotka sitä kiireellisesti tarvitsevat. UNHCR:lle hätätapauskiintiö on tärkeä keino reagoida joutavasti akuuteissa tilanteissa.

Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on tällä hallituskaudella 500 henkilöä. Näihin 500 henkilöön sisältyvien ryhmien välillä on tarvittaessa 10 prosentin joustovara, jos kiintiön kokoaminen ei jostain syystä onnistu täysin suunnitellun mukaisesti. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos YK:n pakolaisjärjestöllä UNHCR:llä ei ole esittää joltain alueelta riittävästi Suomen säännösten mukaisia pakolaisia tai jos jostakin maasta valittavien perheiden yhteenlaskettu henkilömäärä ei aivan vastaa kohdentamispäätöksen ryhmäkohtaista henkilömäärää. 

Kun Suomi on päättänyt pakolaiskiintiön kohdentamisesta, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR esittää otettavaksi joukon pakolaisia. UNHCR määrittää eniten apua tarvitsevat henkilöt ja esittää heitä pakolaiskiintiössä Suomelle.

Suomen viranomaiset valitsevat Suomeen otettavat kiintiöpakolaiset. Valinta tehdään yleensä haastattelujen perusteella. Maahanmuuttoviraston lisäksi suojelupoliisi ja kotoutumisen asiantuntijat osallistuvat valintoihin.

Pakolaiskiintiössä voidaan valita UNHCR:n esittämiä pakolaisia, 

• jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa kotimaahansa nähden,
• jotka ovat uudelleensijoituksen tarpeessa ensimmäisestä turvapaikkamaastaan,
• joiden vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset Suomeen on arvioitu ja
• joiden oleskeluluvan myöntämiselle ei ole yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, kansanterveyteen tai Suomen kansainvälisiin suhteisiin liittyviä esteitä.

Kotoutumisen edellytysten arvioimiseksi selvitetään henkilön suhtautumista suomalaisessa yhteiskunnassa elämiseen, sen tapoihin ja arvoihin, halukkuutta tulla vastaanotetuksi ja kotoutua Suomeen sekä suhtautumista kotoutumista edistäviin palveluihin, koulutukseen ja työhön osallistumiseen.

Kiintiöpakolaisina Suomeen saapuvat henkilöt saavat pakolaisaseman ja muuttavat suoraan kuntaan asumaan. Kiintiöpakolainen voi tulla Suomeen vasta, kun kuntapaikka ja asunto ovat löytyneet.

Miten kiintiöpakolaiset valitaan? | Maahanmuuttovirasto