Usein kysytyt kysymykset pakolaiskiintiöstä
-
Kiintiöpakolainen tarkoittaa henkilöä,
- joka on joutunut lähtemään kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan,
- joka ei voi jäädä asumaan maahan, johon on paennut,
- jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on määritellyt pakolaiseksi ja
- joka otetaan pakolaiskiintiössä johonkin kiintiöpakolaisia vastaanottavaan maahan, jossa hän saa oleskeluluvan.
-
Pakolaiskiintiössä voidaan uudelleensijoittaa pakolaisia, jotka ovat lähteneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, useimmiten oman maansa lähivaltioon. Uudelleensijoittamisella tarkoitetaan pakolaisten valintaa ja siirtoa ensimmäisestä turvapaikkamaasta johonkin toiseen valtioon, joka on valmis myöntämään pakolaisille oleskeluluvan.
Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä pakolaiskiintiön suuruudesta eli siitä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että kiintiöpakolaisia otetaan Suomeen vuosittain 500.
Kiintiöpakolaisten vastaanotto on hallittu tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve, turvallisuuteen liittyvät seikat sekä vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset selvitetään jo ennen heidän tuloaan Suomeen. Kiintiöpakolaisina Suomeen saapuvat henkilöt eivät asu vastaanottokeskuksessa, vaan he muuttavat suoraan siihen kuntaan, josta heille on annettu kuntapaikka.
-
Pakolaiskiintiön kohdentamisessa määritellään, minkä suuruisista ja missä maissa oleskelevista pakolaisryhmistä seuraavan vuoden kiintiö koostuu. Kyseessä ei vielä ole tiettyjä ihmisiä koskeva päätös: ketään yksittäistä henkilöä ei siis vielä valita Suomeen tai jätetä valinnan ulkopuolelle.
-
Sisäministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa esityksen pakolaiskiintiön kohdentamisesta. Myös Maahanmuuttovirastoa ja suojelupoliisia kuullaan valmistelussa.
Valmistelun lähtökohtana on UNHCR:n vuosittainen arvio pakolaisten uudelleensijoittamistarpeista maailmassa. Arvioraportin julkaisemisen jälkeen Suomi neuvottelee UNHCR:n kanssa tulevan vuoden kiintiön kohdentamisesta, minkä jälkeen UNHCR tekee Suomelle kiintiön kohdentamista koskevan esityksensä. Keskustelua UNHCR:n kanssa jatketaan tarpeen mukaan läpi koko kansallisen valmisteluprosessin.
Sisäministeriön valmistelema esitys kohdentamispäätökseksi esitellään valtioneuvostolle, joka linjaa kohdentamisesta. Lopullinen päätös kiintiöstä tehdään joulukuussa sen yhteydessä, kun eduskunta hyväksyy valtion talousarvion seuraavalle vuodelle.
Päätös kohdentamisesta ja siinä linjatuista painopisteistä annetaan tiedoksi UNHCR:lle.
-
Vuoden 2025 kiintiötä koskevan kohdentamispäätöksen valmistelu aloitettiin alusta 22.11.2024 pääministeri Petteri Orpon pyynnöstä. UNHCR antoi Suomelle 22.11.2024 uuden ehdotuksen pakolaiskiintiön kohdentamisesta. Ehdotuksen pohjalta sisäministeriö valmisteli uuden esityksen kiintiön kohdentamisesta yhteistyössä ulkoministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Esitystä laadittaessa kuultiin myös Maahanmuuttovirastoa ja suojelupoliisia.
Esitys toimitettiin 25.11.2024 hallituspuolueiden harkittavaksi, ja siitä tehtiin päätös valtioneuvoston yleisistunnossa 28.11.2024.
Päätöksen nopea valmisteluprosessi onnistui, koska lähtökohtana oli jatkuvuus pakolaisryhmien vastaanotossa ja Suomi oli jo alustavasti ilmoittanut Euroopan komissiolle, että vuoden 2025 kiintiön kohdentaminen vastaisi pitkälti vuoden 2024 kohdentamista. Lisäksi yhteistyö sekä UNHCR:n kanssa että viranomaisten kesken on ollut koko ajan erittäin sujuvaa.
-
Pakolaiskiintiön kohdentamisessa tehdään aina kansallinen harkinta ja ratkaisu, kuitenkin yhteisymmärryksessä UNHCR:n kanssa.
Osalle kiintiöpakolaisia vastaanottavista maista UNHCR tekee vuosittain samantapaisen kirjallisen esityksen kuin Suomelle, osan kanssa se aloittaa suoraan neuvottelemalla. Jokaisella maalla on omat painopisteensä ja politiikkansa. Niinpä kaikki kiintiöpakolaisia vastaanottavat maat tekevät lopulta omat ratkaisunsa omasta pakolaiskiintiöstään.
UNHCR:n ja sisäministeriön väliseen yhteydenpitoon soveltuu kansainvälistä yhteistyötä koskeva julkisuuslain salassapitoperuste. UNHCR:n toive on, ettei sen esityksiä tai valtioiden kanssa käymiä neuvotteluja avata julkisuudessa. Näistä syistä UNHCR:n Suomelle tekemien esitysten sisältöä ei julkisteta.
-
Päätösesitys vietiin poikkeuksellisesti valtioneuvoston yleisistuntoon, koska oikeuskanslerin ennakkotarkastuksen ja valvonnan katsottiin lisäävän päätöksen läpinäkyvyyttä ja oikeusvarmuutta. Valtioneuvoston oikeuskansleri on riippumaton, ylin laillisuusvalvoja. Oikeuskansleri tarkastaa etukäteen valtioneuvostolle esiteltävät asiakirjat ja valvoo valtioneuvoston yleisistunnossa tehtävien päätösten lainmukaisuutta.
Aiempina vuosina kohdentamisesta on usein päättänyt kulloisenkin hallituksen vastaava ministerityöryhmä, viimeksi sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministerityöryhmä.
-
Ministeriössä virkakunta saa aina poliittista ohjausta päätösten valmisteluun. Kiintiöpakolaisten osalta ohjaus tulee suoraan hallitusohjelmasta: pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallitus arvioi kiintiön kohdentamista myös maassaan vainottuihin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin ja leireillä erityisen huonossa asemassa oleviin.
Lisäksi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomi jatkaa pitkäaikaisten prioriteettiensa mukaisesti naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien edistämistä ja puolustamista.
Kiintiön kohdentamispäätös valmistellaan valtioneuvoston päätöksentekoa varten, jolloin sitä ohjaavat hallituspuolueiden poliittiset näkemykset asiasta. Sisäministeriön arvion mukaan vuoden 2025 kiintiötä koskeva poliittinen ohjaus on tehty tavanomaisissa raameissa. Virkavastuulla toimivien valmistelijoiden kautta ei ole tullut ilmi, että poliittisessa ohjauksessa olisi ilmennyt syrjintää.
Vuoden 2025 kiintiötä koskevan kohdentamispäätöksen valmistelu aloitettiin alusta 22.11.2024 pääministeri Petteri Orpon pyynnöstä. Syynä oli aiempaa valmistelua kohtaan esitetty epäluottamus. Päätöksen virkavalmistelun jälkeen asia siirtyi poliittiseen valmisteluun.
-
Kiintiöpakolaisia ei valita uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Uskontoon perustuva vaino on toki yksi mahdollinen syy antaa suojelua pakolaiskiintiön kautta.
-
Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus arvioi kiintiön kohdentamista maassaan vainottuihin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin ja leireillä erityisen huonossa asemassa oleviin. Erilaisissa kriiseissä vähemmistöihin kuuluvat joutuvat usein erityisen vaikeaan asemaan.
Vuodelle 2024 tehdyssä kohdentamispäätöksessä linjattiin, että syyrialaisia pakolaisia valittaessa Suomi painottaa perheiden valintaa sekä ryhmän sisäisten vähemmistöuskontojen asemaa. Tämän vuoksi UNHCR:ää pyydettiin esittämään Suomen pakolaiskiintiöön vähemmistöuskontojen edustajia, kuten jesidejä ja kristittyjä. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että Turkissa olevien pakolaisten joukossa on hyvin vähän näihin ryhmiin kuuluvia pakolaisia. Syyrialaiset kiintiöpakolaiset otettiin Suomeen Turkista, ja suurin osa siellä olevista syyrialaisista pakolaista on kotoisin Syyrian pohjois- ja itäosista, joiden väestö on enimmäkseen sunnimuslimeja.
Vähemmistöuskontoja koskevan painotuksen tarkoituksena ei ollut estää muiden kuin uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien syyrialaisten valintaa Turkista tilanteessa, jossa UNHCR:llä ei olisi ollut esittää kyseisiä ryhmiä. Näin juuri tapahtui vuoden 2024 kiintiövalinnoissa: vaikka vähemmistöuskontojen edustajia ei ollut esittää, syyrialaisia vastaanotettiin Turkista suunniteltu määrä.
-
Dia esitettiin pakolaiskiintiövirkamiestyöryhmän kokouksessa 20.8.2024. Diaesitys oli laadittu työryhmän keskustelun pohjaksi, ja siihen oli listattu avainsanoja, joiden perusteella sisäministeriön edustaja esitteli asian tarkemmin kokouksessa. Kirjaus kristityistä koski syyrialaisia vähemmistöuskontojen edustajia.
Hallitusohjelman mukaan hallitus arvioi kiintiön kohdentamista myös maassaan vainottuihin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin ja leireillä erityisen huonossa asemassa oleviin. Hallitusohjelman tavoitteen saavuttamiseksi kristittyjen valitsemisesta osana pakolaiskiintiötä keskusteltiin keväällä 2024 siinä yhteydessä, kun viimevuotisen kiintiöpäätöksen mukaiset syyrialaispakolaisten valinnat Turkista tehtiin.
Vuodelle 2024 tehdyssä kohdentamispäätöksessä linjataan, että syyrialaisia pakolaisia valittaessa Suomi painottaa perheiden valintaa sekä ryhmän sisäisten vähemmistöuskontojen asemaa. Tämän vuoksi UNHCR:ää pyydettiin esittämään Suomen pakolaiskiintiöön vähemmistöuskontojen edustajia, kuten jesidejä ja kristittyjä. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että Turkissa olevien pakolaisten joukossa on hyvin vähän näihin ryhmiin kuuluvia pakolaisia. Syyrialaiset kiintiöpakolaiset otettiin Suomeen Turkista, ja suurin osa siellä olevista syyrialaisista pakolaista on kotoisin Syyrian pohjois- ja itäosista, joiden väestö on enimmäkseen sunnimuslimeja.
Pakolaiskiintiön 2025 kohdentamispäätöstä valmisteltaessa sisäministeriön virkakunta ja poliittinen johto kävivät keskustelua Turkista valittavista syyrialaisista. Poliittinen johto linjasi ministerityöryhmälle 29.10.2024 valmisteltuun esitykseen saakka, että myös vuonna 2025 syyrialaisten pakolaisten osalta pyrittäisiin painottamaan ryhmän sisäisten vähemmistöuskontojen asemaa. Tämä oli se kristittyihin liittyvä ohjaus, joka poliittiselta johdolta tuli asiaa valmistelleelle virkahenkilölle.
Vähemmistöuskontoja koskevan painotuksen tarkoituksena ei ollut estää muiden kuin uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien syyrialaisten valintaa Turkista tilanteessa, jossa UNHCR:llä ei olisi ollut esittää kyseisiä ryhmiä. Näin juuri tapahtui vuoden 2024 kiintiövalinnoissa: vaikka vähemmistöuskontojen edustajia ei ollut esittää, syyrialaisia vastaanotettiin Turkista suunniteltu määrä.
Diaesityksessä mainitut seikat eivät olleet ratkaisevia kiintiön myöhemmän valmistelun kannalta. Kokouksessa mikään seikoista ei korostunut erityisesti, eikä syrjinnän mahdollisuus noussut puheenvuoroissa esiin.
Sisäministeriö julkaisi 22.11.2024 diaesityksen ja muut yhdenvertaisuusvaltuutetulle toimitetun selvityksen liitteisiin sisältyneet asiakirjat siltä osin kuin ne eivät koskeneet UNHCR:n kantoja.
Sisäministeriö käynnistää uudestaan pakolaiskiintiön valmistelun | tiedote 22.11.
-
Yhdenvertaisuusvaltuutettu ryhtyi lokakuussa 2024 omana aloitteenaan selvittämään vuoden 2025 pakolaiskiintiön kohdentamisen valmistelua sisäministeriössä. Valtuutettu teki 11.10.2024 tieto- ja selvityspyynnön, johon sisäministeriö toimitti vastauksensa 4.11.2024.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi sisäministeriöltä 22.11.2024 lisäselvitystä valmistelun säädösperustasta, muista perusteluista ja tausta-aineistosta. Sisäministeriö vastasi lisäselvityspyyntöön 17.12.2024.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun odotetaan antavan lähiaikoina ratkaisunsa asiassa.
Sisäministeriö julkaisee selvityksen pakolaiskiintiön valmistelusta (tiedote 8.11.2024)
Sisäministeriön lisäselvitys pakolaiskiintiöstä: valmistelussa ei syrjintää (tiedote 17.12.2024) -
On tärkeää, että ihmiset voivat luottaa poliittisen päätöksenteon lainmukaisuuteen. Erityisen kriittistä tämä on silloin, kun päätökset koskevat haavoittuvassa asemassa olevia. Epäilysten hälventämiseksi on hyvä, että vuoden 2025 pakolaiskiintiön kohdentamista koskeva päätös valmisteltiin kokonaan alusta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle annetusta selvityksestä ilmenneet pakolaisryhmien koot olisivat muuttuneet joka tapauksessa, sillä alkuperäisen kohdentamispäätöksen valmistelu oli selvityksen antamisen hetkellä kesken. Valmistelu jatkui selvityksen antamisen jälkeen, ja siitä käytiin yhä tavanomaisia poliittisia neuvotteluita hallituspuolueiden välillä.
-
Selvitys ja sitä seurannut lisäselvitys on tehty virkatyönä sisäministeriön maahanmuutto-osastolla.
-
Afganistanin turvallisuus- ja humanitaarinen tilanne on heikentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun kansainvälisten joukkojen vetäytyminen maasta alkoi toukokuussa 2021 ja kärjistyi Talibanin valtaannousuun elokuussa 2021.
Naapurimaat isännöivät suurta määrää afganistanilaisia pakolaisia, erityisesti Iran ja Pakistan, joissa oleskelee tällä hetkellä yli 5,7 miljoonaa afganistanilaista pakolaista. UNHCR arvioi, että Iranin pakolaisväestöstä lähes 364 000 on uudelleensijoittamisen tarpeessa ja valtaosa heistä on afganistanilaisia.
Pakolaisista erityisesti naiset ja tytöt ovat Iranissa vaarassa joutua hyväksikäytön uhreiksi. Yksinhuoltajaäitien mahdollisuudet huolehtia perheistään ilman miespuolisen sukulaisen tukea ovat heikot. Lapsityövoiman käyttö ja lasten koulunkäynnin keskeytyminen on yleistä. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä ei yleisesti hyväksytä afgaaniyhteisöissä eikä iranilaisessa yhteiskunnassa, minkä vuoksi näihin vähemmistöihin kuuluvat joutuvat syrjinnän tai jopa murhien uhreiksi.
Suomi vastaanottaa vuoden 2025 pakolaiskiintiössä 150 afganistanilaista pakolaista Iranista. Valinnoissa painotetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia naisia ja tyttöjä, joihin kohdistuu heidän sukupuolensa perusteella uhkaa, leskien ja yksinhuoltajaäitien perheitä, ihmisoikeuspuolustajia, naisaktivisteja ja toimittajia sekä muita erityisen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. Afganistanilaisia pakolaisia on otettu Suomeen kiintiöpakolaisina usean vuoden ajan vuoteen 2015 saakka ja jälleen vuodesta 2022 lähtien.
-
Kongon demokraattisen tasavallan vuosikymmeniä jatkunut konflikti on yksi maailman pitkäaikaisimmista humanitaarisista kriiseistä. UNHCR:n arvion mukaan Ruandassa olevista pakolaisista lähes 27 000 on uudelleensijoittamisen tarpeessa vuonna 2025. Suurin osa heistä on paennut Kongon demokraattisesta tasavallasta. Pakolaisleirillä olevat naiset ja lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Suomi on ottanut vastaan kongolaisia pakolaisia vuodesta 2007 lähtien.
Vuoden 2025 pakolaiskiintiössä Suomi vastaanottaa 120 kongolaista pakolaista Ruandasta. Suomi painottaa kongolaispakolaisten valinnassa pakolaisleireillä erityisen haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja lasten valintaa.
-
Syyrialaisten pakolaisten kansainvälisen suojelun ja uudelleensijoittamisen tarve on edelleen huomattava. Jo 13 vuotta kestänyt Syyrian konflikti jatkuu edelleen samalla, kun turvallisuustilanne Lähi-idän alueella on kiristynyt.
Noin 5,6 miljoonaa syyrialaista on paennut lähialueen maihin. Turkissa oleskelevista pakolaisista 350 000 henkilön arvioidaan olevan uudelleensijoittamisen tarpeessa vuonna 2025. Suurin osa näistä pakolaisista on syyrialaisia.
Uudelleensijoittamisen tarpeessa on erityisesti lapsia ja nuoria, joiden koulunkäynti on Turkissa keskeytynyt ja jotka ovat alttiita joutumaan lapsityövoimaksi, usein vaarallisiin töihin. Lisäksi uudelleensijoittamisen tarpeessa on syyrialaisia, jotka ovat väkivaltaisen konfliktin eri tavoin haavoittamia tai traumatisoimia.
Turkin tukeminen syyrialaisia pakolaisia vastaanottamalla on edelleen tärkeää. Pakolaisten tilanne Turkissa on vaikea, ja kuormittuneen isäntämaan tilannetta ovat entisestään vaikeuttaneet helmikuussa 2023 Kaakkois-Turkissa ja Pohjois-Syyriassa tapahtuneet maanjäristykset.
Suomi vastaanottaa vuoden 2025 pakolaiskiintiössä 100 syyrialaista pakolaista Turkista. Valinnoissa painotetaan erityisesti lapsiperheitä ja muita erityisen haavoittuvassa asemassa olevia. Suomi on ottanut vastaan syyrialaisia pakolaisia vuodesta 2014 lähtien.
-
Vuonna 2023 yli 7,7 miljoonaa venezuelalaista oli paennut kotimaastaan maan epävakaan tilanteen ja väkivallan vuoksi, suurin osa heistä naapurimaihin Kolumbiaan, Peruun ja Brasiliaan. UNHCR:n mukaan vuonna 2025 Perussa arvioidaan olevan yli 28 000 venezuelalaista pakolaista uudelleensijoittamisen tarpeessa.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat naiset, jotka joutuvat alttiiksi ihmiskaupalle, hyväksikäytölle ja sukupuoleen perustuvalle väkivallalle, sekä esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvat henkilöt. Pakolaisina olevien lasten mahdollisuudet käydä koulua ovat heikot.
Suomi vastaanottaa vuoden 2025 pakolaiskiintiössä 50 venezuelalaista pakolaista Perusta. Venezuelalaisia pakolaisia valitaan Suomeen myös tämän vuoden kiintiössä. Jatkuvuuden turvaamiseksi uusia ryhmiä pyritään yleensä ottamaan vastaan ainakin muutaman vuoden ajan.
-
UNHCR evakuoi Libyasta erityisen haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia Ruandaan, josta pakolaiset jatkavat uudelleensijoittajamaihin.
On tärkeää, että Suomi jatkaa keskisen Välimeren reitin kiireellisten suojelutilanteiden huomioimista kiintiöpakolaispolitiikassaan ja vastaanottaa pakolaisia UNHCR:n evakuointimekanismin (Emergency Transit Mechanism, ETM) kautta.
Vuoden 2025 pakolaiskiintiössä Suomi vastaanottaa yhteensä 30 sudanilaista, eritrealaista ja etiopialaista pakolaista, jotka on evakuoitu Libyasta Ruandaan ETM-mekanismilla.
-
Hätätapaukset ovat pakolaisia, joiden uudelleensijoittamisen tarve on erittäin kiireellinen esimerkiksi suojelun tarpeen, pakolaisen turvallisuuteen liittyvän uhkan tai muiden syiden, kuten humanitaaristen tai elämää uhkaavien lääketieteellisten syiden vuoksi.
Suomi vastaanottaa vuoden 2025 pakolaiskiintiössä 50 hätätapausta ilman kansalaisuuteen perustuvaa tai alueellista rajausta. UNHCR:ää pyydetään esittämään Suomeen hätätapauksina erityisesti naisia ja lapsia. Maahanmuuttovirasto kuitenkin ratkaisee yksittäiset hätätapausesitykset ulkomaalaislain mukaisesti esitetyn henkilön sukupuoleen katsomatta. Lääketieteellisin syin esitettäviä hätätapauksia valittaessa selvitetään tapauskohtaisesti, onko Suomella mahdollisuutta antaa tarvittavaa terveydenhuoltoa. Hätätapauksina voidaan ottaa vastaan myös ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, jos alaikäisille tarkoitettua vastaanottokapasiteettia on vapaana.
Hätätapaukset ovat pitkään olleet keskeinen osa Suomen kiintiöpakolaispolitiikkaa ja konkreettinen osoitus Suomen sitoutumisesta kansainvälisen suojelun tarjoamiseen niille, jotka sitä kiireellisesti tarvitsevat. UNHCR:lle hätätapauskiintiö on tärkeä keino reagoida joutavasti akuuteissa tilanteissa.
-
Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on tällä hallituskaudella 500 henkilöä. Näihin 500 henkilöön sisältyvien ryhmien välillä on tarvittaessa 10 prosentin joustovara, jos kiintiön kokoaminen ei jostain syystä onnistu täysin suunnitellun mukaisesti. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos UNHCR:llä ei ole esittää joltain alueelta riittävästi Suomen säännösten mukaisia pakolaisia tai jos jostakin maasta valittavien perheiden yhteenlaskettu henkilömäärä ei aivan vastaa kohdentamispäätöksen ryhmäkohtaista henkilömäärää.
-
Kun Suomi on päättänyt pakolaiskiintiön kohdentamisesta, UNHCR esittää otettavaksi joukon pakolaisia. UNHCR määrittää eniten apua tarvitsevat henkilöt ja esittää heitä pakolaiskiintiössä Suomelle.
Suomen viranomaiset valitsevat Suomeen otettavat kiintiöpakolaiset. Valinta tehdään yleensä haastattelujen perusteella. Maahanmuuttoviraston lisäksi suojelupoliisi ja kotoutumisen asiantuntijat osallistuvat valintoihin.
Pakolaiskiintiössä voidaan valita UNHCR:n esittämiä pakolaisia,
- jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa kotimaahansa nähden,
- jotka ovat uudelleensijoituksen tarpeessa ensimmäisestä turvapaikkamaastaan,
- joiden vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset Suomeen on arvioitu ja
- joiden oleskeluluvan myöntämiselle ei ole yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, kansanterveyteen tai Suomen kansainvälisiin suhteisiin liittyviä esteitä.
Kotoutumisen edellytysten arvioimiseksi selvitetään henkilön suhtautumista suomalaisessa yhteiskunnassa elämiseen, sen tapoihin ja arvoihin, halukkuutta tulla vastaanotetuksi ja kotoutua Suomeen sekä suhtautumista kotoutumista edistäviin palveluihin, koulutukseen ja työhön osallistumiseen.
Kiintiöpakolaisina Suomeen saapuvat henkilöt saavat pakolaisaseman ja muuttavat suoraan kuntaan asumaan. Kiintiöpakolainen voi tulla Suomeen vasta, kun kuntapaikka ja asunto ovat löytyneet.