Laitonta maahantuloa ja oleskelua ehkäistään viranomaisten yhteistyöllä
Laiton maahantulo ja maassa oleskelu on Suomessa edelleen vähäistä, kun määrää verrataan kaikkeen Suomeen suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Suomeen muutetaan pääasiassa laillisesti työn, perhesiteiden ja opiskelun perusteella.
Koko EU:n alueelle saavutaan pääasiassa laillisesti perheeseen liittyvien tekijöiden ja töiden vuoksi. Vain pieni osa ihmisistä saapuu laittomasti.
Etenkin kansallisella tasolla viranomaisten yhteistyö ja tiedonvaihto ovat avainasemassa, kun torjutaan laitonta maahantuloa ja maassa oleskelua. Suomelle on myös tärkeää olla aktiivisesti mukana EU-yhteistyössä, sillä sen tulokset ovat usein vaikuttavampia kuin pienen jäsenvaltion kansalliset toimet.
Suomessa viranomaiset ovat laatineet nelivuotisia toimintaohjelmia laittoman maahantulon ja oleskelun torjumiseksi (ns. LAMA-ohjelma). Viimeisin ohjelma kattoi vuodet 2021–2024. Nykyisellä hallituskaudella uutta ohjelmaa ei ole laadittu, vaan toimintaa edistetään hallitusohjelman toteuttamisen kautta.
Laiton maahantulo, laiton oleskelu, laiton maahanmuutto – mitä ne ovat?
Laiton maahantulo tarkoittaa sellaista maahantuloa, joka ei vastaa kohdemaan laissa säädettyjä edellytyksiä. Käytännössä kyse on usein siitä, että henkilöllä ei ole laissa vaadittuja lupia tai asiakirjoja. Tällöin myös kohdemaassa oleskelu on useimmiten laitonta oleskelua, jos henkilö ei laillista oleskeluaan esimerkiksi hakemalla turvapaikkaa. Yleiskielessä laittomasta oleskelusta käytetään usein termiä paperittomuus.
Monilla turvapaikanhakijoilla ei ole maahan saapuessaan matkustusasiakirjaa eikä oleskelulupaa tai viisumia, joten heidät rekisteröidään laittomasti maahan tulleiksi. Oikeus hakea turvapaikkaa on silti jokaisen perusoikeus. Kun turvapaikkahakemus on jätetty, hakija oleskelee maassa laillisesti. Viranomaiset tutkivat, onko hakijalla oikeus turvapaikkaan.
Laiton maahanmuutto tarkoittaa laillisten maahantulokeinojen väärinkäyttöä. Esimerkiksi viisumia tai oleskelulupaa saatetaan hakea perusteella, joka ei vastaa maahantulon todellista tarkoitusta. Viranomaiselle saatetaan tällöin antaa vääriä tietoja tai asiakirjaväärennöksiä.
Kysymyksiä ja vastauksia
-
Laittomien rajanylitysten määrät Suomeen ovat perinteisesti matalia, sillä Suomi ei sijaitse Eurooppaan suuntautuvien pääasiallisten muuttoliikereittien varrella. Kasvava muuttoliikepaine Euroopan ulkorajoilla ei ole toistaiseksi heijastunut Suomeen.
Vuonna 2024 Suomeen sisärajojen kautta saapuva laiton maahantulo säilyi hyvin maltillisena ja määrät laskivat edellisvuodesta. Myös ulkorajoilla tilanne säilyi rauhallisena. Itärajan häiriötilanteen vuoksi Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuja 15.12.2023 alkaen.
-
Vaikka muuttoliikepaine unionin alueelle on korkea, EU:n ulkorajoilla havaittujen laittomien rajanylitysten määrä laski vuonna 2024 merkittävästi edelliseen vuoteen nähden. Laittomia rajanylityksiä havaittiin noin 239 000, mikä on noin 38 % vuotta 2023 vähemmän. Laskun taustalla ovat muun muassa tehostuneet toimenpiteet ihmissalakuljettajia vastaan.
Aktiivisin reitti EU-alueelle vuonna 2024 oli itäisen Välimeren reitti. Määrät ovat puolestaan laskeneet erityisesti keskisen Välimeren reitillä Tunisiasta ja Libyasta Italiaan.
-
Ilman oleskeluoikeutta Suomessa oleskelevien tarkan määrän arvioiminen on vaikeaa. Muun muassa rajatarkastusten poistaminen Schengen-alueen sisärajoilla merkitsee sitä, että täysin kattavaa tietoa laittomasti maassa oleskelevista henkilöistä ei ole mahdollista saavuttaa. Lisäksi yksittäisen henkilön oleskelustatus voi vaihdella laillisen ja laittoman välillä. Ilmiön yleisyyttä voidaan kuitenkin arvioida viranomaisten kirjaamien ilmoitusten perusteella.
Suomessa havaittiin vuonna 2024 yhteensä 3 138 laittoman maassa oleskelun tapausta. Tämä oli lähes saman verran kuin edellisvuonna, jolloin määrä oli korkein vuodesta 2018 alkaneen tilastoinnin aikana. Suurimmat tavatut kansalaisuusryhmät olivat Somalia ja Irak. Poliisin tilasto sisältää tiedot sisämaassa ja sisärajalla havaituista tapauksista, joissa on kirjattu ilmoitus turvapaikkatutkinnasta, ulkomaalaisrikkomuksesta tai maahantulokiellon rikkomisesta.
-
Toimiva paluu- ja palautusjärjestelmä on ensisijainen keino torjua laitonta oleskelua. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi edistää sitä, että laittomasti maassa oleskelevat palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti.
Paluujärjestelmää on kehitetty hallituskauden aikana
- antamalla uutta kansallista lainsäädäntöä
- tiivistämällä operatiivista viranomaisyhteistyötä
- edistämällä yhteistyötä tärkeimpien paluun kohdemaiden kanssa, jotta ne ottaisivat vastaan omia kansalaisiaan.
Suomi etsii aktiivisesti parhaita käytäntöjä EU- ja Pohjoismaiden yhteistyön kautta.
Vapaaehtoisesti palanneiden määrä on ollut kasvussa. Vuoden 2024 aikana avustetun vapaaehtoisen paluun järjestelmän kautta palanneita oli 313, mikä merkitsee 66 %:n kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden.
Lisätietoja
Lydia Laine, Erityisasiantuntija
sisäministeriö, Maahanmuutto-osasto, Paluuyksikkö Puhelin:0295488209 Sähköpostiosoite: [email protected]