Itärajan tilanne

Kaikki Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat pysyvät suljettuina toistaiseksi.

Suomen viranomaisten valmius rajaturvallisuuden ylläpitämiseen on hyvä. Järjestelmää kyetään sopeuttamaan ja tilanne pitämään hallittuna. Keinovalikoima on laaja.

Rajavartiolain perusteella rajaliikennettä voidaan rajoittaa, rajanylityspaikkoja sulkea ja kansainvälisen suojelun hakeminen keskittää tiettyihin paikkoihin. 

Näin voidaan toimia, jos se on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi.

Lisäksi Suomi viestii lähtömaihin, etteivät ihmiset edes lähtisi kohti Suomea ja tulisi hyväksikäytetyksi matkalla.

Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää ja valmistella lakimuutokset, joiden avulla voidaan tehokkaasti torjua maahantulon välineellistämisen muodossa Suomeen kohdistettavaa painostamista ja vahvistaa rajaturvallisuutta.

Suomen ulkorajoilla kansainvälistä suojelua voi hakea avoinna olevilla lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoilla.

Suomen viranomaisten arvion mukaan itärajan tilanteessa on kyse järjestetystä, välineellistetystä maahantulosta. Tavoitteena on ilmiön keskeyttäminen ja tilanteen palauttaminen normaaliksi.

Ilmiön päättäminen vähentää riskejä, jotka liittyvät potentiaalisten kansainvälisen suojelun hakijoiden taloudelliseen hyväksikäyttöön sekä hengen sekä terveyden vaarantumisen uhkaan.

Venäjä kohdistaa Suomeen välineellistettyä maahantuloa. Muuttoliikkeen välineellistäminen tarkoittaa sitä, että maahantulo on toisen valtion järjestämää. 

Rajavartiolaitoksen mukaan Venäjän viranomaisten toiminta Suomen ja Venäjän maarajalla on muuttunut aiemmasta sillä tavoin, että matkustaminen Venäjältä Suomeen on sallittu asiakirjapuutteista huolimatta.

Viranomaisten mukaan on selvää, että Venäjän viranomaisilla tai muilla toimijoilla on ollut osuus rajan laittomasti ylittäneiden henkilöiden Suomeen saapumiseen edesauttamisessa. Suomen viranomaisten havaintojen mukaan ilmiöön liittyy kansainvälistä rikollisuutta, kuten salakuljettajien ja välittäjien toimintaa.

Ilmiö ja uhka sen edelleen laajenemisesta aiheuttavat vakavan uhan kansalliselle turvallisuudelle sekä yleiselle järjestykselle Suomessa.

Suomeen on elokuun alusta lähtien saapunut noin 1300 kolmannen maan kansalaista ilman viisumia itärajan rajanylityspaikkojen kautta (tilanne 11.1.)

Itärajan ensimmäisen sulkemisen (31.11.) jälkeen kolmansien maiden kansalaisten saapuminen itärajalle pysähtyi toistaiseksi. Vaalimaan ja Niiralan rajanylityspaikkojen avauduttua 14.12. välineellistetty maahantulo itärajalla kuitenkin jatkui välittömästi. Kaikki Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet kiinni 15.12.2023 klo 20 lähtien. 

Henkilöt ovat kolmansien maiden kansalaisia, ja pääosa heistä on käyttänyt Venäjää lyhytaikaiseen läpikulkuun. Joukossa on useita eri kansalaisuuksia, muun muassa Syyriasta, Somaliasta, Jemenistä ja Irakista. Suurin osa henkilöistä on hakenut turvapaikkaa Suomesta.

Viranomaisten tietojen perusteella lähialueella on edelleen maahantulijoita odottamassa itärajan avaamista. Myös kiinnostus lähtömaista liikkeelle lähtöön on edelleen olemassa.

Suomi viestii itärajan sulkemisesta maahantulijoille eri kielillä tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Viestintää suunnataan erityisesti lähtömaihin. Viestinnällä pyritään vaikuttamaan siihen, etteivät ihmiset edes lähtisi kohti Suomea ja tulisi hyväksikäytetyksi matkalla.

Maahanmuuttovirasto tutkii turvapaikkahakemukset. Kunkin turvapaikanhakijan tilanne tutkitaan lainsäädännön mukaisesti. Tämän jälkeen turvapaikanhakija voi saada kansainvälistä suojelua tai hänet voidaan käännyttää maasta.

Itärajan yli tulleiden kolmansien maiden kansalaisten turvapaikkahakemukset käsitellään mahdollisimman tehokkaasti Maahanmuuttovirastossa.

Turvapaikka Suomesta | Maahanmuuttovirasto

Muun muassa fyysisin estelaittein suljetuilta ja kiinni olevilta rajanylityspaikoilta saapuminen Suomen alueelle ei ole lähtökohtaisesti mahdollista. 

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tarpeet ja oikeudet kuitenkin huomioidaan.