Itärajan tilanne

Syksyllä 2023 Venäjä kohdisti Suomeen välineellistettyä maahantuloa. Maahantulon välineellistäminen tarkoittaa sitä, että maahantulo on toisen valtion järjestämää.

Suomen viranomaisten tietojen perusteella uhka ilmiön uudelleen käynnistymisestä ja laajentumisesta aiemmin koetulla tavalla on edelleen todennäköinen.

Suomen viranomaisten mukaan on selvää, että Venäjän viranomaisilla on ollut osuus rajan laittomasti ylittäneiden henkilöiden Suomeen saapumiseen edesauttamisessa. Ilmiöön liittyy myös kansainvälistä rikollisuutta, kuten salakuljettajien ja välittäjien toimintaa.

Suomeen saapui elo-joulukuun 2023 välisenä aikana noin 1300 kolmannen maan kansalaista laittomasti ilman viisumia itärajan rajanylityspaikkojen kautta. Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikkojen sulkemisen jälkeen (15.12.2023) Suomeen on tullut Venäjältä vain 41 luvattomasti rajan ylittänyttä henkilöä, joista 33 tammikuussa 2024.

Maahan saapuneet henkilöt ovat olleet kolmansien maiden kansalaisia, ja pääosa heistä on käyttänyt Venäjää lyhytaikaiseen läpikulkuun. Joukossa on ollut useita eri kansalaisuuksia, muun muassa Syyriasta, Somaliasta, Jemenistä ja Irakista. Suurin osa henkilöistä on hakenut turvapaikkaa Suomesta.

Venäjällä on siirtolaispotentiaalia, joka on nopeasti kohdennettavissa Suomen itärajalle. Myös kiinnostus lähtömaista liikkeelle lähtöön on edelleen olemassa.

Suomen ulkorajoilla kansainvälistä suojelua eli turvapaikkaa voi hakea avoinna olevilla lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoilla.

Muun muassa fyysisin estelaittein suljetuilta ja kiinni olevilta rajanylityspaikoilta saapuminen Suomen alueelle ei ole lähtökohtaisesti mahdollista. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tarpeet ja oikeudet kuitenkin huomioidaan.

Maahanmuuttovirasto tutkii turvapaikkahakemukset. Kunkin turvapaikanhakijan tilanne tutkitaan lainsäädännön mukaisesti. Tämän jälkeen turvapaikanhakija voi saada kansainvälistä suojelua tai hänet voidaan käännyttää maasta.

Turvapaikka Suomesta | Maahanmuuttovirasto
 

Suomi on viestinyt itärajan sulkemisesta maahantulijoille eri kielillä tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Viestintää on suunnattu erityisesti turvapaikanhakijoiden lähtömaihin. Viestinnällä on pyritty vaikuttamaan siihen, etteivät ihmiset edes lähtisi kohti Suomea ja tulisi hyväksikäytetyksi matkalla. Viestintä voidaan nopeasti käynnistää uudestaan tilanteen niin vaatiessa.

Tasavallan presidentti vahvisti 16.7.2024 lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Rajaturvallisuutta vahvistavan lain tavoite on varmistaa, että Suomella on tehokkaat keinot torjua tilanteet, joissa välineellistettyä maahantuloa käytetään Suomen painostamiseen sekä varautua välineellistetyn maahantulon vakavimpiin tilanteisiin.

Lakia väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi ei ole vielä kertaakaan otettu käyttöön. Laissa säädetään edellytyksistä, joilla Suomi voisi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla alueella Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Eli tällöin myöskään maastorajan yli saapuva henkilö ei pääsisi turvapaikkaprosessiin (tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta).

Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi voidaan ottaa käyttöön ainoastaan tiettyjen erittäin tiukkojen edellytysten täyttyessä valtioneuvoston päätöksellä. Käyttöönoton edellytyksenä on aina oltava tieto tai perusteltu epäily siitä, että vieras valtio pyrkii vaikuttamaan Suomeen maahantulijoita hyväksikäyttämällä ja toiminta aiheuttaa vakavan vaaran Suomen täysivaltaisuudelle ja kansalliselle turvallisuudelle. Lisäksi rajoittamisen on oltava välttämätöntä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi eikä käytössä ole muita keinoja asian hallitsemiseksi.

Laki tuli voimaan 22.7.2024 ja on voimassa vuoden. Sisäministeriö asetti 9.1.2025 lainsäädäntöhankkeen väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain voimassaolon jatkamiseksi.