EU:n pelastuspalvelumekanismi auttaa, kun maa ei selviä kriisistä yksin

Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismista (Union Civil Protection Mechanism) on viime vuosina tullut yksi keskeisimmistä kansainvälisen avunannon välineistä. Mekanismi kattaa erilaiset luonnononnettomuudet ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, kuten suuronnettomuudet, kemikaali- ja ympäristöonnettomuudet sekä terroritekojen seurauksiin vastaamisen. 

Mikä tahansa maa voi pyytää apua unionin pelastuspalvelumekanismin kautta, kun maan omat voimavarat eivät riitä vakavasta onnettomuus- tai häiriötilanteesta selviämiseen. Euroopan komission alainen eurooppalainen hätäavun koordinaatiokeskus (Emergency Response Coordination Centre ERCC) koordinoi avunpyyntöjä ja avun antamista.

Apu perustuu jäsenmaiden kansallisiin voimavaroihin, joiden kehittämiseksi on saatavissa EU-rahoitusta. Apu voi olla asiantuntija-, pelastusmuodostelma- tai materiaaliapua. Usein apua annetaan EU:n ulkopuolelle, kuten esimerkiksi Afganistanin evakuointeihin tai Madagaskarille luonnononnettomuuden jälkeen.

Merkittäviä pelastuspalvelumekanismin avunantotehtäviä ovat olleet koronaepidemiaan aikaiset toimet vuosina 2020−2022 sekä Turkin ja Syyrian maanjäristykset helmi-maaliskuussa 2023. Tähän mennessä laajin ja pitkäkestoisin EU:n pelastuspalvelumekanismin operaatio on materiaaliavun toimittaminen Ukrainalle ja sen rajanaapurimaille helmikuusta 2022 lähtien.

Pelastuspalvelumekanismin on vastattava yhä monimuotoisempiin uhkiin

Totutusta poikkeaviin, monialaisiin ja monimutkaisiin uhkiin vastataan parhaiten järjestelmällä, jossa yhteistyö viranomaisten ja koko yhteiskunnan toimijoiden välillä toimii. Yksi esimerkki tästä on suomalainen kokonaisturvallisuuden konsepti, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Pelastuspalvelumekanismin kautta voidaan vastata monenlaisiin uhkiin ja globaaleihin haasteisiin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan avun tarve Ukrainassa eri sektoreilla on vain kasvanut, ja materiaaliapua niin terveydenhuollossa, koulusektorilla kuin pelastustoimessakin tarvitaan vielä pitkään. Tiivis yhteistyö avun koordinoimiseksi Ukrainaan on tärkeää EU-tasolla, ja pelastuspalvelumekanismin kautta apu kanavoituu perille.

Ilmastonmuutoksen myötä Euroopan lämpötilat ovat nousseet merkittävästi ja äärimmäiset sääilmiöt ovat lisääntyneet niin Euroopassa kuin muualla maailmassa. Pelastuspalvelumekanismin kautta parannetaan Euroopan maiden yhteistyötä luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisyssä, varautumisessa ja avustustoiminnassa.

Myös valtioiden välinen yhteistyö kriiseihin varautumisessa korostuu. Esimerkiksi CBRN-uhat (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat) ja hybridiuhat eivät välttämättä rajoitu pelkästään yhteen valtioon.

RescEU-järjestelmä on EU:n oma valmiusreservi

Vuonna 2019 voimaan tulleella EU-lainsäädännöllä luotiin uudenlainen avunantovalmius, rescEU-järjestelmä. rescEU on perustettu vastaamaan nopeammin ja tehokkaammin luonnon ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin. Sen kautta EU:n pelastuspalveluresursseja jaetaan paremmin EU-maiden ja pelastuspalvelumekanismiin osallistuvien muiden maiden välillä.

Euroopan komissio on myöntänyt rahoituksen hankkeelle, jolla Suomeen perustetaan strateginen varasto suojaimia, mittauskalustoa sekä lääkkeitä ja vasta-aineita kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinonnettomuustilanteita varten. Pelastus- ja lääkintämateriaali on tarkoitettu niin ensitoimijoiden kuin siviiliväestön suojaksi.

Hanke kestää vuoden 2026 syksyyn asti, ja se on saanut komissiolta 242 miljoonaa euron rahoituksen. Perustettava varasto on pelastuspalvelumekanismin kautta hyödynnettävissä tilanteissa, joissa apua pyytävän maan omat voimavarat eivät riitä vastaamaan CBRN-tilanteeseen.

Hanke on mittakaavaltaan erittäin merkittävä ja ensimmäinen laatuaan. Sisäministeriö toteuttaa hankkeen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Huoltovarmuuskeskuksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa.