Pysyvän oleskeluluvan edellytysten tiukentaminen

Pysyvän oleskeluluvan voisi yhä saada neljän vuoden oleskelun jälkeen, jos yksi kolmesta vaihtoehtoisesta lisäedellytyksestä täyttyy. Nämä ovat

• 40 000 euron vuositulot
• Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto yhdessä kahden vuoden työhistorian (Suomessa) kanssa
• erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito yhdessä kolmen vuoden työhistorian (Suomessa) kanssa. 

Työhistoriaa kerryttäneeltä hakijalta edellytetään lisäksi, että hän on turvautunut työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen enintään kolmen kuukauden ajan.

Hakija voisi saada pysyvän oleskeluluvan ilman vuosissa laskettavaa oleskeluaikaa, jos hän on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, jatkotutkinnon tai yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon. Tällöin vaaditaan myös tietyn tasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa. 

Lisäksi edellytetään oleskeluluvan yleisten edellytysten täyttymistä kuten muissakin pysyvän oleskeluluvan myöntämisen tilanteissa. Yleisiä edellytyksiä ovat esimerkiksi vaatimus voimassa olevasta passista ja toimeentulosta sekä siitä, ettei henkilö vaaranna yleistä järjestystä tai turvallisuutta.

Kolmannen maan kansalainen, joka on oleskellut pitkään Euroopan unionin alueella, voi hakea jäsenvaltiossa EU-oleskelulupaa. Kyseessä on pysyvä lupa, joka on voimassa toistaiseksi kuten kansalliset pysyvät luvat.

Pitkään maassa oleskelleen EU-oleskeluluvan myöntämisedellytyksiin lisätään suomen tai ruotsin kielen taito.

Kielitaitotasoja on neljä erilaista. Tasot määritellään kuusiportaisen eurooppalaisen kielitaitoasteikon avulla niin, että mukana olisivat tasot toiseksi alimmasta toiseksi ylimpään.

Kielitaidon voi aina osoittaa suorittamalla yleisen kielitutkinnon (YKI) suomeksi tai ruotsiksi. Myös YKI:n asteikko on kuusiportainen ja perustuu edellä mainittuun eurooppalaiseen asteikkoon.

YKI koostuu neljästä erikseen arvioitavasta osakokeesta. Riittää, että hakija on saanut vähintään kahdesta kokeesta tarpeeksi korkean arvosanan niin, että yhdistelmä osoittaa sekä suullisen että kirjallisen kielitaidon.

Lisäksi muissa kuin korkeimmassa vaatimuksessa (erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito) hyväksytään muun muassa peruskoulun, ammatillisen tutkinnon tai lukion suorittaminen suomeksi tai ruotsiksi.

Työhistoria tarkoittaa riittävää määrää ansiotyön tekemistä tai yrittämistä ilman tukiin turvautumista.

Hakijan on täytynyt riittävän päätoimisesti tehdä työtä tai harjoittaa elinkeinoa hakemusta edeltävän kahden tai kolmen vuoden aikana. Hän on voinut korkeintaan kolmen kuukauden ajan turvautua työttömyysetuuteen tai toimeentulotulotukeen tai olla muuten korkeintaan kolme kuukautta poissa töistä.

Työhistoria kattaa yhtä lailla ansiotyön, yrittämisen, freelancer-työn ja niin sanotun kevytyrittämisen. Myös suomalaisella apurahalla tehty työ lasketaan mukaan.

Lapsi voi saada pysyvän oleskeluluvan, jos hänen huoltajallaan on pysyvä lupa, EU-oleskelulupa tai Suomen kansalaisuus. Tällöin lapselta ei edellytettäisi mitään omaa oleskeluaikaa.

Jos lapsella ei ole Suomessa huoltajaa, hänen on pysyvän luvan saadakseen oleskeltava maassa neljän vuoden ajan yhtäjaksoisesti.

EU-oleskelulupaa varten lapsenkin on aina oleskeltava itse vähintään viisi vuotta, eikä edellytyksenä ole huoltajan vastaava lupa. Tämä johtuu direktiivin vaatimuksista.

Lapsen ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa eikä täyttää muita kotoutumiseen liittyviä vaatimuksia saadakseen pysyvän oleskeluluvan tai EU-oleskeluluvan.

Pysyvän oleskeluluvan ja EU-oleskeluluvan rikosesteitä tiukennetaan niin, että jatkossa ehdoton vankeusrangaistus vaikuttaa oleskeluajan laskentaan. Oleskeluaikaan ei lasketa mukaan ajankohtaa, jolloin henkilö suorittaa ehdotonta vankeusrangaistustaan. Lisäksi oleskeluajan laskeminen alkaa alusta sitten, kun rangaistus on kokonaan suoritettu.
 

Pysyvän oleskeluluvan myöntämiseksi vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään neljästä vuodesta kuuteen vuoteen.

Kuuden vuoden oleskelun jälkeen pysyvän oleskeluluvan voisi pääsääntöisesti saada hakija, jolla on tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen taito ja kahden vuoden työhistoria (Suomessa). 

Lakimuutokset tulivat voimaan 8.1.2026.