Pysyvän oleskeluluvan edellytysten tiukentaminen

Pysyvän oleskeluluvan myöntämiseksi vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennettäisiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen.

Kuuden vuoden oleskelun jälkeen pysyvän oleskeluluvan voisi pääsääntöisesti saada hakija, jolla on tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen taito ja kahden vuoden työhistoria. 

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 8.1.2026.

Pysyvän oleskeluluvan voisi yhä saada neljän vuoden oleskelun jälkeen, jos yksi kolmesta vaihtoehtoisesta lisäedellytyksestä täyttyy. Nämä ovat

• 40 000 euron vuositulot
• Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto yhdessä kahden vuoden työhistorian kanssa
• erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito yhdessä kolmen vuoden työhistorian kanssa. 

Työhistoriaa kerryttäneeltä hakijalta edellytettäisiin lisäksi, että hän on turvautunut työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen enintään kolmen kuukauden ajan.

Hakija voisi saada pysyvän oleskeluluvan ilman vuosissa laskettavaa oleskeluaikaa, jos hän on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, jatkotutkinnon tai yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon. Tällöin vaadittaisiin myös tietyn tasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa. 

Lisäksi edellytettäisiin oleskeluluvan yleisten edellytysten täyttymistä kuten muissakin pysyvän oleskeluluvan myöntämisen tilanteissa. Yleisiä edellytyksiä ovat esimerkiksi vaatimus voimassa olevasta passista ja toimeentulosta sekä siitä, ettei henkilö vaaranna yleistä järjestystä tai turvallisuutta.

Kolmannen maan kansalainen, joka on oleskellut pitkään Euroopan unionin alueella, voi hakea jäsenvaltiossa EU-oleskelulupaa. Kyseessä on pysyvä lupa, joka on voimassa toistaiseksi kuten kansalliset pysyvät luvat.

Pitkään maassa oleskelleen EU-oleskeluluvan myöntämisedellytyksiin lisättäisiin suomen tai ruotsin kielen taito. 

Kielitaitotasoja olisi neljä erilaista. Tasot määriteltäisiin kuusiportaisen eurooppalaisen kielitaitoasteikon avulla niin, että mukana olisivat tasot toiseksi alimmasta toiseksi ylimpään.

Kielitaidon voisi aina osoittaa suorittamalla yleisen kielitutkinnon (YKI) suomeksi tai ruotsiksi. Myös YKI:n asteikko on kuusiportainen ja perustuu edellä mainittuun eurooppalaiseen asteikkoon.

YKI koostuu neljästä erikseen arvioitavasta osakokeesta. Riittäisi, että hakija olisi saanut vähintään kahdesta kokeesta tarpeeksi korkean arvosanan niin, että yhdistelmä osoittaisi sekä suullisen että kirjallisen kielitaidon.

Lisäksi muissa kuin korkeimmassa vaatimuksessa (erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito) hyväksyttäisiin muun muassa peruskoulun, ammatillisen tutkinnon tai lukion suorittaminen suomeksi tai ruotsiksi.

Työhistoria tarkoittaisi riittävää määrää ansiotyön tekemistä tai yrittämistä ilman tukiin turvautumista.

Hakijan olisi täytynyt riittävän päätoimisesti tehdä työtä tai harjoittaa elinkeinoa hakemusta edeltävän kahden tai kolmen vuoden aikana. Hän olisi voinut korkeintaan kolmen kuukauden ajan turvautua työttömyysetuuteen tai toimeentulotulotukeen tai olla muuten korkeintaan kolme kuukautta poissa töistä.

Työhistoria kattaisi yhtä lailla ansiotyön, yrittämisen, freelancer-työn ja niin sanotun kevytyrittämisen. Myös suomalaisella apurahalla tehty työ laskettaisiin mukaan.

Lapsi voisi saada pysyvän oleskeluluvan, jos hänen huoltajallaan olisi pysyvä lupa, EU-oleskelulupa tai Suomen kansalaisuus. Tällöin lapselta ei edellytettäisi mitään omaa oleskeluaikaa.

Jos lapsella ei olisi Suomessa huoltajaa, hänen olisi pysyvän luvan saadakseen oleskeltava maassa neljän vuoden ajan yhtäjaksoisesti.

EU-oleskelulupaa varten lapsenkin olisi aina oleskeltava itse vähintään viisi vuotta, eikä edellytyksenä olisi huoltajan vastaava lupa. Tämä johtuu direktiivin vaatimuksista.

Lapsen ei tarvitsisi osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa eikä täyttää muita kotoutumiseen liittyviä vaatimuksia saadakseen pysyvän oleskeluluvan tai EU-oleskeluluvan.

Pysyvän oleskeluluvan ja pitkään oleskelleen oleskeluluvan rikosesteitä tiukennettaisiin niin, että jatkossa ehdoton vankeusrangaistus vaikuttaisi oleskeluajan laskentaan. Oleskeluaikaan ei laskettaisi mukaan ajankohtaa, jolloin henkilö suorittaa ehdotonta vankeusrangaistustaan. Lisäksi oleskeluajan laskeminen alkaisi alusta sitten, kun rangaistus on kokonaan suoritettu.