Siviilitiedustelulla suojataan Suomen kansallista turvallisuutta

Siviilitiedustelulainsäädännön tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi terrorismi, joukkotuhoaseiden levittäminen, vieraiden valtioiden Suomeen kohdistama vakoilu tai elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen. Lainsäädäntö tuli Suomessa voimaan kesäkuussa 2019.

Samaan aikaan siviilitiedustelulainsäädännön kanssa tuli voimaan myös sotilastiedustelulainsäädäntö, jolla mahdollistetaan puolustusvoimien tiedonhankinta sotilastiedustelun kohteista. Siviili -ja sotilastiedustelu tekevät tiivistä yhteistyötä.

Siviilitiedustelulle asetetaan vuosittain painopisteet

Sisäministeriö vastaa siviilitiedustelun ohjauksesta. Ministeriö asettaa vuosittain siviilitiedustelulle painopisteet, jotka ohjaavat suojelupoliisin toimintaa ja määrittelevät ne aihealueet, joista suojelupoliisi hankkii tietoa ja raportoi. 

Siviilitiedustelun painopisteet perustuvat valtion ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon tietotarpeisiin. Painopisteitä valmistellessa sisäministeriö ja suojelupoliisi käyvät laajasti keskusteluja valtion poliittisen ja virkamiesjohdon kanssa tietotarpeiden kartoittamiseksi. Siviilitiedustelun painopisteitä koskeva sisältö on salassa pidettävää tietoa.

Painopisteitä määriteltäessä huomioidaan myös turvallisuuteen vaikuttava toimintaympäristö ja siinä tapahtuneet muutokset. Tarvittaessa painopisteitä voidaan muuttaa vuoden aikana, mikäli toimintaympäristön muutokset sitä edellyttävät.

Suojelupoliisi käyttää siviilitiedustelutoimivaltuuksia

Suojelupoliisin tehtävänä on sisäministeriön ohjauksen mukaisesti hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä havaita, estää ja paljastaa sellaisia toimintoja, hankkeita ja rikoksia, jotka voivat uhata valtio- ja yhteiskuntajärjestystä, valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Sen tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavan toiminnan havaitsemiseksi ja estämiseksi. 

Siviilitiedustelulain voimaantulon jälkeen suojelupoliisin tehtävä on laajentunut ja tiedonhankinnan painopiste on siirtynyt tiedustelullisempaan suuntaan. Siviilitiedustelua koskevat toimivaltuudet ovat vain suojelupoliisin käytössä. 

Suojelupoliisin ensisijainen tehtävä on tuottaa tiedustelutietoa valtion ylimmälle johdolle ja muille turvallisuusviranomaisille. Lisäksi suojelupoliisi palvelee laajasti muita viranomaisia, yrityksiä, yhteisöjä ja kansalaisia. Tiedustelutieto mahdollistaa kansallista turvallisuutta uhkaavan toiminnan torjunnan sekä suojelupoliisiin että eräiden muiden viranomaisten toimesta. Suomen turvallisuusympäristö muuttuu nopeasti, ja uudet uhat edellyttävät jatkuvaa valmiutta ja varautumista. 

Tietoliikennetiedustelulla havaitaan vakavat uhkat verkossa

Yksi tiedustelumenetelmä on tietoliikennetiedustelu. Tietoliikennetiedustelulla suojelupoliisi voi saada kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeää tietoa Suomen rajat ylittävistä tietoliikennekaapeleista. Tiedustelumenetelmiä käytetään vain vakavimpien Suomeen kohdistuvien kansallisen turvallisuuden uhkien havaitsemiseen.

Siviilitiedustelulainsäädäntö ei mahdollista yleistä, kohdentamatonta ja kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Suojelupoliisin on jokaisessa yksittäisessä tapauksessa perusteltava, miksi tiettyä tietoliikennettä on välttämätöntä seuloa tiettynä aikana. Käräjäoikeus päättää tietoliikennetiedusteluluvan käyttämisestä.

Tiedustelutoimintaa valvotaan tarkasti

Tiedustelutoimintaa valvoo tiedusteluvalvontavaltuutettu sekä eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta. 

Tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoo siviili- ja sotilastiedustelun laillisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa. Se on itsenäinen ja riippumaton laillisuusvalvoja, jolla on laajat tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudet. Tiedustelutoiminnan valvontaa koskeva laki tuli voimaan helmikuussa 2019.

Tiedusteluvalvontavaltuutettu julkaisee vuosittain vuosikertomuksen. Valtuutetun tuoreimman vuosikertomuksen mukaan tiedustelutoiminnan kohdentaminen oli vuonna 2021 lainmukaista. 

Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävänä on toimia siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan parlamentaarisena valvojana. Valiokunta toimii lisäksi suojelupoliisin muun toiminnan parlamentaarisena valvojana.