Väkivaltaista radikalisoitumista torjutaan ennalta ehkäisevällä työllä

Väkivaltaisella radikalisoitumisella tai ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla tai ideologialla perustellen. Väkivaltainen radikalisoituminen voi johtaa siihen, että henkilö liittyy väkivaltaisiin ekstremistisiin ryhmiin tai toimintaan. Äärimmillään väkivaltainen radikalisoituminen voi johtaa terroristisiin tekoihin.

Väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä voidaan parhaiten torjua ennalta ehkäisevällä työllä. Ennaltaehkäisy on aina tehokkaampaa kuin seurausten korjaaminen.

Rangaistuksen pelko ei toimi esteenä väkivaltaiselle radikalisoitumiselle, sillä rangaistuksella on vain harvoin vaikutusta yksilöihin, jotka ovat jo väkivaltaisten aatteiden vahvoja tukijoita. Ennaltaehkäisy lisää ihmisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta sekä vähentää eri väestöryhmien välistä vastakkainasettelua ja yhteiskunnan polarisaatiota, jonka lisääminen on väkivaltaisten ekstremististen ryhmien tavoite.

Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn kohteena ovat kaikki Suomessa esiintyvät väkivaltaisen ekstremismin muodot. Näitä ovat väkivaltainen äärioikeisto ja -vasemmisto, uskonnolla perusteltu väkivaltainen ekstremismi ja radikaalit ympäristöliikkeet.

Suomessa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin uhka on edelleen pieni verrattuna moneen muuhun maahan. Se on kuitenkin kasvanut viime vuosina. Suurin väkivallan uhka ovat yksittäiset toimijat ja pienryhmät.

Työn organisointi valtakunnallisesti ja paikallisesti

Kansallisella väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisystä valtioneuvostossa vastaa sisäministeriö, joka koordinoi valtakunnallisesti tehtävää työtä radikalisoitumisen estämiseksi. Sisäministeriö on asettanut työtä varten kansallisen yhteistyöryhmän, jossa ovat edustettuina eri viranomaiset ja järjestöt. Toimintaan osallistuvat viranomaiset ovat organisoineet ennalta ehkäisevän työn omalla hallinnonalallaan.

Ennalta ehkäisyn yhteistyöryhmät tekevät Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa paikallista työtä. Yhteistyöryhmien kokoonpano vaihtelee paikkakunnittain, ja siihen osallistuu muun muassa poliisi, suojelupoliisi, kunnan viranomaiset, puolustusvoimien ja Rikosseuraamuslaitoksen edustajat sekä myös järjestöt joko jäseninä tai asiantuntijajäseninä.

Ankkuriryhmät vastaavat yksilöihin kohdistuvasta ennalta ehkäisevästä työstä niiden periaatteiden mukaisesti, jotka on kuvattu Ankkuritoiminnan käsikirjassa (SM julkaisuja 2019:16).

Ennalta ehkäiseviä toimia kohdistetaan ryhmiin ja yksilöihin, jotka ovat vaarassa radikalisoitua. Lisäksi tavoitteena on torjua kielteisiä vaikutuksia, joita väkivaltaisilla ekstremistisillä ryhmillä ja yksilöillä on ihmisten arkeen ja elinympäristöihin.

Paikallisesti tulee seurata entistä enemmän näiden ryhmien ja yksilöiden toimintaa sosiaalisessa mediassa ja pyrkiä torjumaan sosiaalisessa mediassa levitettävän aineiston vaikutuksia mm. ihmisten turvallisuuden ja osallisuuden tunteeseen. 

Kolmas kansallinen toimenpideohjelma vahvistettiin joulukuussa 2019. Toimenpideohjelmaa edelsi vuoden 2016 ohjelman arviointi keväällä 2019.

Sisäministeriö julkaisee 1 - 2 kertaa vuodessa väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen, jossa kuvataan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaa ja sen kehitystä Suomessa.

Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön

Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyä tehdään paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainvälisen toiminnan kautta vaihdetaan tietoa eri maiden kokemuksista ja hyvistä käytännöistä sekä pohditaan yhteisesti ennalta ehkäiseviä toimia.

Pohjoismaisen yhteistyön keskeisiä foorumeita ovat Nordic Safe Cities -verkosto sekä ministeriöiden välinen yhteistyöverkosto.

Euroopan unionissa väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisy on jäsenmaiden vastuulla. Euroopan komissio kehittää ja koordinoi toimintaa EU-tasolla ja tukee jäsenmaiden välistä yhteistyötä. Toiminnasta komissiossa vastaa yksikkö, jossa on sekä komission henkilökuntaa että asiantuntijoita jäsenmaista.

Suomen kansallinen toimenpideohjelma 2019 toteuttaa erittäin hyvin niitä tavoitteita, jotka myös kansainvälisesti on asetettu Euroopan unionissa ja YK:ssa.