Ihmiskauppa on ihmisoikeushaaste

Ihmiskauppaa ja siihen rinnastettavaa hyväksikäyttöä pidetään yhtenä aikamme suurimmista ihmisoikeushaasteista. Ihmiskaupassa uhri alistetaan toisen määräysvaltaan tarkoituksena henkilön yleensä taloudellinen hyväksikäyttö. Ihmiskauppaa on myös luonnehdittu nykypäivän orjuudeksi.

Suomea sitovat lukuisat kansainväliset ihmiskauppaan liittyvät sopimukset ja velvoitteet kuten esimerkiksi YK:n kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen sopimukseen liittyvä lisäpöytäkirja sekä Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastainen sopimus.

Suomessa muun muassa työperäistä ihmiskauppaa

Suomessa ilmi tulleet ihmiskauppatapaukset ovat koskeneet muun muassa työperäistä ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa. Ihmiskaupparikollisuuden uusia muotoja kehittyy koko ajan. Työelämään liittyviä tapauksia on tullut ilmi esimerkiksi ravintola-alalla. Moni ihmiskaupan uhreista on saapunut Suomeen ulkomailta. Suomessa on kuitenkin myös ollut tapauksia, joissa ihmiskaupan uhrit ovat olleet Suomen kansalaisia.

Monen eri viranomaisen yhteistyötä

Valtioneuvosto hyväksyi ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman toukokuussa 2021. Toimintaohjelma edistää ihmiskaupan ilmituloa, tehostaa rikosvastuun toteutumista ja parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa.

Viidelle strategiselle tavoitteelle perustuva toimintaohjelma sisältää 55 konkreettista toimenpidettä. Ihmiskaupan vastainen työ lisää kaikkein turvallisuutta ja vahvistaa laillisesti toimivien yritysten kilpailumahdollisuuksia.

Toimintaohjelman seurannasta vastaa oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä. Ihmiskaupan vastainen työ on poikkihallinnollinen kokonaisuus, jota viedään eteenpäin useiden ministeriöiden ja viranomaisten yhteistoimintana. 

Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattori työskentelee vuodesta 2020 alkaen oikeusministeriössä. Hän sovittaa yhteen poikkihallinnollisia ihmiskaupan torjuntaan liittyviä asioita sekä osallistuu ihmiskauppaan liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön. Koordinaattorin tukena toimii valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toiminnan yhteensovittamissihteeristö.

Suomen kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimii yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Uhreille apua auttamisjärjestelmän kautta

Ihmiskaupan uhreille tarkoitetun auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus. Auttamisjärjestelmä voi tarjota uhreille erilaisia palveluja ja tukitoimia.

Ulkomaalaiselle, jonka voidaan perustellusti epäillä joutuneen ihmiskaupan uhriksi, voidaan tietyin edellytyksin myöntää myös oleskelulupa.