Sisäministeriön vaiheita
Sisäministeriö syntyi vuonna 1809 kansliatoimituskunnan nimellä. Vuonna 1869 se sai nimekseen siviilitoimituskunta, vuonna 1917 sisäasiaintoimituskunta ja Suomen itsenäistyttyä vuonna 1918 sisäasiainministeriö.
Vuoden 2014 alusta ministeriön nimi muuttui sisäasiainministeriöstä sisäministeriöksi. Nimenmuutoksella ministeriön yli 90 vuotta vanha suomenkielinen nimi muuttui vastaamaan käyttökieltä.
Aikansa ”superministeriö”
Kansliatoimituskunta oli aikansa ”superministeriö”, jonka tehtävänä oli huolehtia sisäisen järjestyksen ja turvallisuuden lisäksi lähes kaikista julkisista palveluista. Se vastasi alussa mm. opetuslaitoksesta, posti- ja kyytilaitoksesta, julkisista rakennuksista, yleisistä teistä ja silloista, ”waivaishoidosta ja yleisistä hywänteko-laitoksista”, vankeinhoidosta ja terveyden edistämisestä, lääkintälaitoksesta ja lukuisista pienemmistä asioista.
Vähitellen tehtäviä siirrettiin sisäministeriöstä muille ministeriöille. Kouluasiat siirrettiin kansliatoimituskunnalta kirkollisasiain toimituskunnalle vuonna 1841. Tästä lähti kehittymään opetusministeriö.
Kunnallishallinto tehtäväksi 1860-luvulla
Uutena asiana sisäministeriön tehtäviin tulivat kunnallishallintoa koskevat asiat 1860-luvulla. Tässä yhteydessä tehtäviin tuli myös palotoimi. Asetukseen uudet tehtävät kirjattiin virallisesti vuonna 1869.
1800-luvun lopulla tehtävistä poistuivat sosiaaliasiat, vankeinhoito, posti- ja lennätinlaitos, yleiset tiet, sillat ja julkiset rakennukset. Tilalle tulivat vastuu maan hallinnollisesta jaotuksesta ja lääninhallinnosta (1888). Kun poliisi 1900-luvun alussa valtiollistettiin, se tuli luonnollisesti siviilitoimituskunnan alaiseksi.
Rajavartiolaitoksesta tuli sisäministeriön alainen virasto itsenäisyyden myötä vuonna 1919. Kaavoitus- ja asuntoasiat tulivat mukaan 1930-luvulla, samoin väestönsuojelu. Aluekehityksen edistäminen tuli tehtäväksi 1980-luvulla.
Pitkään ministeriön tehtäviin kuulunut lääkintätoimi siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriölle vuonna 1968. Kaavoitus-, asunto- ja ympäristönsuojeluasiat siirtyivät uudelle ympäristöministeriölle vuonna 1983.
Viimeisimmät muutokset
Viimeinen suuri muutos tehtävissä tapahtui vuoden 2008 alusta, jolloin lääni- ja kunta-asiat siirtyivät valtiovarainministeriölle ja aluekehitysasiat uudelle työ- ja elinkeinoministeriölle. Tilalle tuli maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyviä tehtäviä työministeriöstä.
Vuoden 2012 alusta kotouttamisasiat siirrettiin takaisin työ- ja elinkeinoministeriölle. Nykyisin sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö.
Oma toimitalo vasta vuonna 1981
Kansliatoimituskunta aloitti Turussa vuokratiloissa kauppias Richterin talossa. Vuonna 1819 kansliatoimituskunta muutti Helsinkiin senaatin tiloihin, myöhemmin valtioneuvoston linnaan vuonna 1822. Oman toimitalon Kirkkokadulta sisäministeriö sai 1981.
Henkilökunnaltaan ministeriö on kasvanut 1800-luvun noin 10 henkilöstä nykyiseen noin 220 henkilöön.