Kysymyksiä ja vastauksia pelastustoimen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelmasta
-
Toimintaohjelmaluonnos oli lausuntokierroksella kesäkuun 2021 loppuun asti. Lausuntokierroksen jälkeen työryhmä teki toimintaohjelmaluonnokseen tarvittavat muutokset lausuntopalautteen pohjalta. Pelastusylijohtaja vahvisti toimintaohjelman marraskuussa 2021.
Toimintaohjelman toimeenpanosta ja seurannasta vastaa pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä.
-
Pelastustoimen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytilaa kartoittaessaan työryhmä teetti erilaisia kyselyitä ja selvityksiä, jotta tilasta saatiin mahdollisimman kattava kuva.
Työryhmä pyysi kyselyiden avulla pelastusalan toimijoiden sekä sopimuspalokuntalaisten ajatuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta ja käytännöistä pelastustoimessa. Lisäksi työryhmä selvitti erillisellä kyselyllä syrjinnän vaarassa olevia väestöryhmiä edustavilta järjestöiltä tietoa siitä, kuinka pelastustoimen palvelut koetaan kyseisten väestöryhmien näkökulmasta.
Erilaisia selvityksiä pyydettiin Tilastokeskukselta, yhdenvertaisuusvaltuutetulta, aluehallintovirastojen työsuojeluvastuualueilta sekä Pelastusopistolta.
Lisäksi työryhmä on saanut työnsä aikana alustuksia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetuilta sekä eri maiden pelastustoimilta, joissa tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyötä on tehty jo pitkään.
-
Toimintaohjelman on laatinut pelastustoimen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä.
Sisäministeriön pelastusosaston johtamassa työryhmässä ovat edustettuina aluehallintovirastot, pelastuslaitokset, Pelastusopisto, Helsingin pelastuskoulu, Suomen pelastusalan ammattilaiset, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto sekä Suomen Pelastusalan naiset ry.
-
Pelastustoimen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden toimintaohjelma koskee pelastusalan valtiollisia toimijoita, pelastuslaitoksia, järjestöjä sekä sopimuspalokuntia.
-
Monissa pelastuslaitoksissa ja sopimuspalokunnissa ei olla tunnistettu sitä tosiasiaa, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatiminen koskee myös heitä.
Pelastuslaitokset toimivat isäntäkuntien tai maakuntaliittojen alaisuudessa. Tähän asti monissa alueen pelastustoimissa on oletettu, että isäntäkunnan tai maakuntaliiton tekemä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma toimisi myös pelastuslaitoksen suunnitelmana.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tulee perustua organisaation henkilöstörakenteeseen ja -tilanteeseen. Pelastuslaitosten henkilöstörakenne ja -tilanne poikkeaa voimakkaasti kuntien muusta henkilöstörakenteesta, joten kuntien laatimia suunnitelmia ei voida soveltaa pelastuslaitoksissa.
Toimintaohjelman yhtenä toimenpide-ehdotuksena on, että jokaisella pelastuslaitoksella olisi kyseiselle organisaatiolle laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Sopimuspalokuntien toiminnan osalta yhteensovitettaisiin pelastuslaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjauksia sekä yhdistyksen omia suunnitelmia.
Asiaa lähdetään korjaamaan pelastuslaitoksissa ja sopimuspalokunnissa aktiivisesti ja järjestelmällisesti. Toimintaohjelma näkyy pelastustoimessa niin pelastustoiminnassa kuin henkilöstöpoliittisesti.
-
Toimintaohjelmatyön valmistelun aikana toteutetussa nykytilan kartoituksessa vahvistui jo tiedossa oleva käsitys siitä, että pelastustoimi on vahvasti sukupuolen mukaan eriytynyt toimiala. Naisten osuus kokoaikaisesta, täyspalkkaisesta henkilöstöstä on vain 13 prosenttia. Ensihoitotehtävissä naisia on noin kolmannes. Pelastustoimessa työskentelee myös hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.
Naisten pieni osuus henkilöstöstä heijastuu muun muassa sopivien virkavaatteiden ja sammutusvarusteiden saatavuuteen. Raskauteen ja äitiyteen liittyvien kysymysten arviointiin ja ohjeistamiseen ei ole olemassa valtakunnallisia ohjeistuksia.
Pelastajakursseista on viime vuosina järjestetty vain suomenkielinen toteutus, mikä vaikeuttaa palveluiden turvaamista molemmilla kansalliskielillä. Edellinen ruotsinkielinen pelastajakurssi järjestettiin vuonna 2012. Myös saamenkieliseen palvelutarjontaan tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Alan koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota myös toimintarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden pelastamiseen ja huomioimiseen turvallisuusviestinnässä.
Nykytilan kartoituksessa nousi myös esiin, että häirintä on alalla yleistä, vaikka sille on nollatoleranssi. Lisäksi kartoituksessa huomattiin, että lakisääteisten velvoitteiden täytäntöönpano niin suunnitelmien kuin kiintiöiden ja häirintään puuttumisen osalta toteutuu alalla puutteellisesti. Alalla on myös tarvetta lisätä osaamista syrjintään ja yhdenvertaisuuskysymyksiin liittyen sekä organisaatioiden sisällä että valtakunnallisesti.
Alan ongelmia ja puutteita lähdetään nyt korjaamaan järjestelmällisesti ja aktiivisesti. Toimintaohjelma toimii tässä työssä yhtenä työkaluna.
-
Sukupuolten tasa-arvo ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus ovat yhteiskuntaa koossa pitävä voima ja keskeisiä edellytyksiä turvallisuuden toteutumiselle.
Pelastustoimen on keskeisenä turvallisuusviranomaisena toteutettava yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisen toiminnan periaatteita paitsi omassa toiminnassaan henkilöstön osalta, myös palvelutuotannossa.
Toimintaohjelma sisältää kuvauksen pelastustoimen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden nykytilasta sekä määrittää tavoitteet niiden edistämiseksi. Toimintaohjelma määrittelee yleisellä tasolla tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut, joilla pelastusala edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta niin henkilöstön kuin asioiden valmistelun, päätöksenteon ja palvelutoiminnan osalta.
-
Pelastustoimen tavoitteena on, että pelastustoimi edustaa laajemmin koko väestöpohjaa. Toimintaohjelman tavoitteena ei siis olisi, että alalle saadaan nimenomaisesti lisää naisia esimerkiksi vaatimuksia laskemalla.
Pelastustoimen halutaan edustavan laajemmin koko väestöpohjaa, jotta se voi entistä paremmin vastata erilaisten väestöryhmien tarpeisiin ja huomioida ne omassa palvelutuotannossaan sekä sitä kautta edistää eri väestöryhmien turvallisuutta ja ehkäistä eriarvoistumista.