Rahankeräys on luvanvaraista toimintaa

Rahankeräyksillä vedotaan yleisöön rahalahjoitusten saamiseksi. Rahankeräyksessä lahjoittajille ei anneta vastiketta eli lahjoittaja ei saa mitään rahaa vastaan.

Rahankeräys on luvanvaraista toimintaa. Lupa voidaan myöntää yleishyödyllistä toimintaa harjoittavalle yhteisölle tai säätiölle yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi. Lupaa hakevan yhteisön koko toiminnan ei tarvitse olla yleishyödyllistä, 
mutta rahankeräyksellä hankitut varat tulee käyttää yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Rahankeräysluvan enimmäiskesto on viisi vuotta.

Rahankeräyslupaviranomaisia ovat poliisilaitokset ja Poliisihallitus. Poliisilaitos voi myöntää rahankeräysluvan omalle toimialueelleen. Poliisihallitus voi myöntää rahankeräysluvan silloin, kun rahankeräys järjestetään yhden poliisilaitoksen aluetta laajemmalla alueella.

Rahankeräyksellä saadut varat on käytettävä rahankeräysluvassa määrättyyn käyttötarkoitukseen. Jos saatuja varoja tai osaa niistä ei voida käyttää rahankeräysluvassa määrättyyn tarkoitukseen, varojen käyttötarkoitusta voidaan muuttaa uudella lupahakemuksella.

Rahankeräyslaissa säädetään tietyistä poikkeuksista jolloin rahankeräyslupaa ei tarvita. Lupaa ei esimerkiksi tarvita päiväkodin ryhmän, koululuokan tai vakiintuneen opinto- tai harrasteryhmän omassa tilaisuudessaan suorittamaan rahankeräykseen, jos rahankeräyksen toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa täysivaltainen henkilö.

Tavoitteena on sujuvoittaa nykyistä järjestelmää

Sisäministeriössä on käynnissä hanke rahankeräystoiminnan kehittämiseksi keväällä 2018 lausuntokierroksella olleen esiselvityksen mukaisesti.

Uudella rahankeräyslailla lupamenettelyä sujuvoitettaisiin muun muassa säätämällä rahankeräyslupa toistaiseksi voimassa olevaksi. Lupamenettelyn rinnalle ehdotetaan luotavaksi uusi hallinnollisesti kevyempi ilmoitusmenettely.

Lisätietoja

Sini Lahdenperä, erityisasiantuntija 
sisäministeriö, Poliisiosasto, Lainsäädäntöyksikkö 0295488312