Miten terrorismia torjutaan Suomessa?

Poliisi on luonut pysyvät 24/7 tilannekuva-, johtamis- ja yhteistoimintarakenteet, jotka pystyvät tunnistamaan ja tarvittaessa nopeasti reagoimaan mahdollisiin Suomea uhkaaviin terroritekoihin. Poliisilaitokset, Keskusrikospoliisi ja Suojelupoliisi ovat tiivistäneet yhteistyötään tiedonvaihdossa ja operatiivisessa toiminnassa.

Suojelupoliisi vastaa terrorismin torjunnan tilannekuvan ajantasaisuudesta ja raportoi tilanteesta valtion johdolle ja viranomaisille. Suojelupoliisi nosti Suomeen kohdistuvan terrorismin uhka-arviota tasolle kohonnut kesäkuussa 2017.
Suojelupoliisin uhka-arvio

Viranomaiset ottavat omassa varautumisessaan huomioon myös terrorismista annetun uhka-arvion ja ne järjestävät säännöllisesti harjoituksia, joilla kehitetään toimintavalmiutta ja yhteistoimintaa.

Terrorismin torjunnan operatiivista osaamista ja reagointivalmiuksia on kehitetty mm. toimintamalleja kehittämällä ja perustamalla poliisiyksiköihin vaativien tilanteiden hoitamiseen erikoistuneita toimintaryhmiä. Lisäksi poliisilla on valtakunnallinen valmiusyksikkö.

Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön terrorismintorjunnan alalla. Yhdyshenkilötoiminnan, kansainvälisen viranomaisten välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla havaitaan uhkia ja riskejä sekä puututaan niihin tehokkaasti huomioimalla oikeusturvaan liittyvät näkökohdat.

Lainsäädännöllä välineitä terrorismin torjuntaan

Sisäministeriössä valmisteltiin siviilitiedustelulainsäädäntöä, joka tuli voimaan 1.6.2019.  Lailla suojelupoliisille on tullut lisää toimivaltuuksia muun muassa terrorismin torjuntaan.
Lisätietoja siviilitiedustelusta

Sisäministeriö on ollut mukana oikeusministeriön työryhmässä, joka valmisteli Euroopan parlamentin ja neuvoston ns. terrorismirikosdirektiivin täytäntöönpanoa. Direktiivillä yhtenäistetään terrorismirikoksia koskevaa lainsäädäntöä EU:ssa. Direktiivin täytäntöönpano on hyväksytty marraskuussa 2018.
Laajennuksia terrorismirikoksia koskeviin rangaistussäännöksiin | OM

Suomessa terroristiseen toimintaan osallistuminen on laajasti kriminalisoitu, mukaan lukien värväys, rahoittaminen, kouluttaminen, kouluttautuminen sekä matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten.

Vierastaistelijailmiöön puututaan monin eri keinoin

Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministeriryhmä päätti maaliskuussa 2017 viranomaisten yhteistyöhön perustuvasta toiminnasta, jonka avulla vähennetään taistelualueelta palaajiin liittyvää väkivallan ja radikalisoitumisen riskiä ja edistää palaajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ehdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta
palaajien kanssa

Taistelualueilta palanneita on ohjattu moniammatillisen Ankkuritoiminnan ja muiden palveluiden piiriin. Ankkuritoiminta on alunperin kehitetty välineeksi ennalta ehkäistä ja puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä lähisuhdeväkivaltaan. Toiminta perustuu poliisin, sosiaalityöntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan ja nuorisotyöntekijän yhteistyöhön ja ammattitaitoon. Nopean puuttumisen ja asioiden läpikäymisen ansiosta väkivallan ja rikosten uusimisen riski pienenee.
Lisätietoa Ankkuritoiminnasta

Ankkuritoiminnan tueksi julkaistiin Ankkuritoiminnan käsikirja maaliskuussa 2019.
Käsikirja

Syyskuussa 2016 hallitus päätti toimista väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnan tehostamiseksi, ja tähän liittyen toimia vihapuhetta vastaan on tehostettu.
Lisätietoa väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisystä

Lisätietoja

Timo Kerttula, poliisiylitarkastaja 
sisäministeriö, Poliisiosasto, Poliisitoiminnan ohjausyksikkö 0295488321