Miten terrorismia torjutaan Suomessa?

Poliisilla on pysyvät 24/7 tilannekuva-, johtamis- ja yhteistoimintarakenteet, joiden avulla voidaan tunnistaa ja tarvittaessa reagoida nopeasti mahdollisiin Suomea uhkaaviin terroritekoihin. Poliisilaitokset, Keskusrikospoliisi ja Suojelupoliisi tekevät tiivistä yhteistyötä tiedonvaihdossa ja operatiivisessa toiminnassa.

Suojelupoliisi vastaa terrorismin torjunnan tilannekuvan ajantasaisuudesta ja raportoi tilanteesta valtion johdolle ja viranomaisille.

Uusin terrorismin uhka-arvio julkaistiin huhtikuussa 2020. Sen mukaan uhka Suomessa on neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Taso ei ole muuttunut edeltävään kesäkuussa 2017 julkaistuun uhka-arvioon nähden.
Suojelupoliisin uhka-arvio

Viranomaiset ottavat omassa varautumisessaan huomioon myös terrorismista annetun uhka-arvion ja ne järjestävät säännöllisesti harjoituksia, joilla kehitetään toimintavalmiutta ja yhteistoimintaa.

Kansallinen terrorismin torjunnan strategia ohjaa torjuntatoimia. Terrorismin torjunnan operatiivista osaamista ja reagointivalmiuksia on kehitetty mm. toimintamalleja kehittämällä, perustamalla poliisiyksiköihin vaativien tilanteiden hoitamiseen erikoistuneita toimintaryhmiä ja parantamalla poliisin voimankäyttö- ja suojavälineitä. . Lisäksi poliisilla on Helsingin poliisilaitoksessa toimiva valtakunnallinen valmiusyksikkö.

Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön terrorismintorjunnan alalla. Yhdyshenkilötoiminnan, kansainvälisen viranomaisten välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla havaitaan uhkia ja riskejä sekä puututaan niihin tehokkaasti huomioimalla oikeusturvaan liittyvät näkökohdat. 

Suomi on mukana Euroopan unionin terrorisminvastaisissa työryhmissä ja osallistuu ISILin vastaisen koalitioon toimintaan. 

Lainsäädännöllä välineitä terrorismin torjuntaan

Siviilitiedustelulainsäädäntö tuli voimaan kesäkuussa 2019.  Lailla suojelupoliisille tuli lisää toimivaltuuksia muun muassa terrorismin torjuntaan.
Lisätietoja siviilitiedustelusta

Euroopan parlamentin ja neuvoston ns. terrorismirikosdirektiivillä yhtenäistettiin terrorismirikoksia koskevaa lainsäädäntöä EU:ssa. Direktiivin kansallinen täytäntöönpano hyväksyttiin marraskuussa 2018.
Laajennuksia terrorismirikoksia koskeviin rangaistussäännöksiin | OM

Käynnissä olevat hankkeita

• oikeusministeriössä on käynnissä hanke terrorismin uhrien tiedontarpeisiin varautumisesta
• sisäministeriössä on käynnissä hanke puolustusvoimien poliisille antamaa virka-apua koskevien säännösten tarkistamiseksi. Hanke koskee erityisesti terrorismirikoksen estämiseksi tai keskeyttämiseksi käytettäviä sotilaallisia voimakeinoja. 
• Euroopan unionissa valmistellaan lainsäädäntöä terroristisen verkkosisällön poistamiseksi. 

Vierastaistelijailmiöön puututaan monin eri keinoin

Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministeriryhmä päätti maaliskuussa 2017 viranomaisten yhteistyöhön perustuvasta toiminnasta, jonka avulla vähennetään taistelualueelta palaajiin liittyvää väkivallan ja radikalisoitumisen riskiä ja edistää palaajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ehdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta
palaajien kanssa

Taistelualueilta palanneita on ohjattu moniammatillisen Ankkuritoiminnan ja muiden palveluiden piiriin. Ankkuritoiminta on alunperin kehitetty välineeksi ennalta ehkäistä ja puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä lähisuhdeväkivaltaan. Toiminta perustuu poliisin, sosiaalityöntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan ja nuorisotyöntekijän yhteistyöhön ja ammattitaitoon. Nopean puuttumisen ja asioiden läpikäymisen ansiosta väkivallan ja rikosten uusimisen riski pienenee.
Lisätietoa Ankkuritoiminnasta

Ankkuritoiminnan tueksi julkaistiin Ankkuritoiminnan käsikirja maaliskuussa 2019.
Käsikirja

Syyskuussa 2016 hallitus päätti toimista väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnan tehostamiseksi, ja tähän liittyen toimia vihapuhetta vastaan on tehostettu.
Lisätietoa väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisystä