Kolumnit

Sota Ukrainassa jatkuu. Samalla kun tuemme Ukrainaa kaikin tavoin, on tärkeää tunnistaa sodan opit.

Viime aikojen uutiset ovat osoittaneet, että myös Euroopassa valtioiden on varauduttava yhä paremmin vakaviin, pitkäkestoisiin ja laaja-alaisiin kriiseihin. Jäsenvaltioilla on EU:ssakin ensisijainen vastuu omalla maaperällään tapahtuvista luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisystä, niihin varautumisesta ja niitä koskevista avustustoimista.

Suomi sai vuoden alussa CBRN-valmiusvarastojen perustamiseen mittavan 242 miljoonan euron suuruisen rahoituksen EU:n komissiolta. Varastoitavilla materiaaleilla varaudutaan kemiallisten (C), biologisten (B), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkiin, onnettomuuksiin ja tilanteisiin ennen muuta Pohjois- ja Itä-Euroopassa, kirjoittaa projektipäällikkö Tarja Rantala.

Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa jaettiin väkivaltaisia videoita, joissa pääosin näyttäisi olevan maahanmuuttajataustaisia nuoria pahoinpitelemässä joukolla toisia nuoria. Kyse on nuorisorikollisuudesta, mutta monien mielestä myös ennen kaikkea maahanmuuttopolitiikasta. Ongelmista on voitava puhua ääneen, kirjoittaa sisäministeri Mari Rantanen.

Suojelupoliisi on sisäministeriön alainen viranomainen, jonka ohjaus on vastuutettu kansallisen turvallisuuden yksikölle. Perinteisen tulosohjauksen rinnalla suojelupoliisiin kohdistuu siviilitiedustelun ohjausta, jonka keskiössä on siviilitiedustelun painopisteiden asettaminen sisäministeriön toimesta, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Juha Vehmaskoski.

Paktilla tarkoitetaan Euroopan komission syyskuussa 2020 käynnistämää kokonaisvaltaisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusta (New Pact on Migration and Asylum, kutsumanimenä pakti). Uudistus kattaa eri osa-alueita, kuten yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen, kumppanuudet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, paluun tehostamisen sekä laillisten maahanmuuttoväylien edistämisen.

Alueellisen varautumisen näkökulmasta merkittävä yhteistyön ponnistus saatiin keväällä 2023 maaliin, kun alueelliset riskiarviot valmistuivat 18 alueella. Sisäministeriön toimeksiannon mukaan laadituissa riskiarvioissa tarkastellaan alueellisesti merkittäviä riskejä. Riskiarviot päivittävät varautumisen perusteita – sitä, mihin meidän tulisi varautua ja mitä erityispiirteitä kullakin alueella on, kirjoittavat erityisasiantuntija Anni Kurunsaari ja riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä.

Ukraina on silmien edessä koko ajan, kaikissa uutisissa ja monilla kuvilla, mutta harva tietää, että EU:n siviilikriisinhallinnan operaatio on toiminut Ukrainassa ja sen rajoilla koko sodan ajan. Sotilaallinen kriisinhallinta toimii vielä Ukrainan ulkopuolella. Sotilaallinen apu tuodaan Ukrainaan ulkoa, mutta siviilikriisinhallinta työskentelee Kiovassa, Odessa, Lvivissä sekä liikkuvalla asiantuntijaryhmällä siellä missä tarvitaan – tai ylipäänsä voidaan liikkua ja toimia, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Antti Häikiö.

Väestön omatoiminen varautuminen on tärkeä osa Suomen kriisinkestävyyttä. Sisäministeriö sai tänä keväänä lisätalousarviossa 0,5 miljoonan euron määrärahan väestön omatoimisen varautumisen tukemiseen viestinnällä, kirjoittaa viestintäjohtaja Eriikka Koistinen.

Suomeen kohdistuvat kyberuhat ovat kasvaneet ja monimuotoistuneet. Venäjä käyttää kyberkykyjään hyökkäyssodassaan Ukrainassa ja venäläismieliset hakkeriryhmät kohdistavat yhä enemmän palvelunestohyökkäyksiä myös Suomeen. Suomalaisiin yrityksiin ja organisaatioihin kohdistuu myös yhä enemmän tietomurtoyrityksiä ja kiristyshaittaohjelmahyökkäyksiä.

Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainaan on jatkunut jo yli vuoden. Järkytys sodan alkamisesta Euroopassa sai ihmisissä ja organisaatioissa aikaan valtavan suuren auttamishalun ja tarpeen tehdä jotain konkreettista ukrainalaisten auttamiseksi. Hyökkäyssodan kohteeksi joutuneessa maassa on tarvetta monenlaiselle avulle. Avun määrän ja laadun lisäksi on tärkeää, että apu toimitetaan paikalle koordinoidusti ja järjestelmällisesti niin, että se todella saavuttaa avun tarvitsijat.

Pelastustoimi on onnistunut säilyttämään suomalaisten luottamuksen viime vuosien kriisien keskellä. Toimintaympäristön muutokset vaativat kuitenkin konkreettisia toimenpiteitä pelastustoimen kehittämiseksi ja resurssien turvaamiseksi.

Poliisin hallintorakennetta koskeva esiselvitys on luovutettu sisäministeriölle. Samalla saatiin ministeriön käyttöön poliisin toimipisteiden toimintalähtöisen verkostotarkastelun ensimmäinen osa.

Ulkosuomalaisstrategia vuosille 2022-2026 valmistui joulukuussa 2021 sisäministeriön maahanmuutto-osaston johdolla ja sen toimeenpano on nyt käynnissä.