Järjestäytyneille rikollisryhmille ei saa jättää kasvutilaa Suomessa
Poliisi panostaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja hallitusohjelman toimenpiteet tulevat tarpeeseen. Nyt on välttämätöntä toimia, jotta ongelmat eivät laajene Suomessa pahemmiksi.
Jos Hätäkeskus ei toimi, kukaan ei saa apua
Hätätilanteet ovat yllättäviä ja usein hengenvaarallisia hetkiä, joissa jokainen sekunti on arvokas. Olipa sitten kyseessä sairaskohtaus, liikenneonnettomuus, poliisitehtävä tai tulipalo, nopea apu on elintärkeää. Suomessa onneksi voi luottaa siihen, että hätäkeskus vastaa avuntarvitsijan hätäilmoitukseen, eli apu on puhelinsoiton päässä. Mutta mitä tapahtuisi, jos Hätäkeskus ei vastaisikaan 112-puheluun?
Rakennuksen omistaja tai toiminnanharjoittaja – onko omatoiminen varautumisesi kunnossa?
Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan arjen toimintojen suunnittelua häiriötilanteisiin - myös tilanteissa, joissa yhteiskunnan toiminnot ja palvelut eivät toimi kuten tavallisesti. Omatoimisen varautumisen tavoitteena on, että jokaisen arki jatkuisi poikkeuksellisissa tilanteissa mahdollisimman normaalisti ja häiriötilanteista selvittäisiin itsenäisesti ilman ulkopuolista apua.
Suomen rescEU medical -hanke vahvistaa eurooppalaista valmiutta
Suomeen perustetaan Euroopan komission rahoituksella valmiusvarastoja, jotka sisältävät lääkinnällisiä tarvikkeita ja lääkevalmisteita sekä henkilöiden ja elintarvikkeiden radioaktiivisuusmittauksiin soveltuvia laitteita. Lääkinnällisillä valmiusvarastoilla vastataan rajat ylittäviin terveysuhkiin, kuten pandemioihin.
Mitä informaatiovaikuttaminen tarkoittaa sisäiselle turvallisuudelle?
Sisäministeriö järjestää ilmiöpäiviä syventääkseen ymmärrystä yhteiskunnallisista ilmiöistä, jotka vaikuttavat sisäiseen turvallisuuteen ja kansalaisten arkeen. Tapahtumien tavoitteena on tuoda yhteen asiantuntijoita, viranomaisia ja muita sidosryhmiä keskustelemaan ajankohtaisista teemoista ja edistämään niiden kautta tietopohjaista päätöksentekoa. Ilmiöpäivät ovat osa ministeriön laajempaa strategista toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan ja arvioimaan turvallisuusympäristössä tapahtuvia muutoksia ennakoivasti, jotta viranomaiset voivat valmistautua niihin tehokkaasti.
Vaalitarkkailun tavoitteena on vahvistaa kohdemaan demokraattista kehitystä
Olin syyskuussa 2024 jo viidettä kertaa lyhytaikaisena vaalitarkkailijana, tällä kertaa Sri Lankassa. Komennus kesti vajaat kaksi viikkoa. Meitä lyhytaikaisia vaalitarkkailijoita oli yhteensä 32 – eli 16 paria – ja hajauduimme eri puolelle maata tukemaan pitkäaikaisia tarkkailijoita.
Miksi pitää pelätä?
Nuorten tekemistä rikoksista puhutaan paljon. Myös viranomaiset kertovat lasten ja nuorten erinäisiin tilanteisiin liittyvistä ilmiöistä ja niiden kasvusta. Näitä ovat esimerkiksi pienten porukoiden tekemät ryöstöt, joissa käytetään väkivaltaa ja tehdään omaisuusvahinkoa pienestäkin rahasummasta tai sähkötupakkavelasta.
Onko palokuntanuorisotyöllä tulevaisuutta?
Ennen kesälomalaitumille lähtöä, otin asiakseni kiertää palokuntanuorten leirejä. Työviikon aikana kävin viidellä leirillä: Keski-Suomi, Häme, Länsi-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi.
Rikollisuuden monet kasvot
Järjestäytynyt rikollisuus vaikuttaa pahimmillaan laajasti koko yhteiskuntaan ja ulottuu rakenteisiin. Siksi sitä on myös torjuttava laaja-alaisesti.
Pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnittelun uudet siivet
Miten pelastustoiminnan toimintavalmiutta suunnitellaan ja rakennetaan Suomessa? Sisäministeriön vahvistaman Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tavoitteena on ohjata pelastustoiminnan palveluiden suunnittelua ja järjestämistä niin, että pelastustoiminnan palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti koko maassa, eri alueiden riskit ja uhat huomioiden. Sisäministeriö päivittää ohjetta yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.
Turvalliset satelliittiviestintäyhteydet kasvattavat kansallista huoltovarmuutta
Digitalisaation, muuttuneen geopoliittisen tilanteen sekä kyber- ja hybridiuhkien vuoksi tarve turvallisille ja kattaville viestintäyhteyksille on kasvanut.
Mitä kuuluu ulkosuomalaisstrategialle? Seurantaseminaarissa sivuttiin ajankohtaisia aiheita sivistystyöstä passiasioihin
Ulkosuomalaisstrategian vuosille 2022-2026 toimeenpanon edistymistä tarkasteltiin seurantaseminaarissa nyt toista kertaa.
Maastopalokausi on käynnistynyt – Sytyttäjä vastaa aina sytyttämästään tulesta
Maastopalokausi on käynnistynyt, ja maastopalot ovat jo viime viikkojen aikana työllistäneet pelastuslaitoksia ympäri maan. Maastopalot syttyvät lähes aina ihmisten toiminnan seurauksena. Siksi maastopalojen määrän vähentäminenkin vaatii muutosta ihmisten käyttäytymisessä.
Eurooppalaiset poliisiviranomaiset testaavat ARICA-hankkeen sovelluksia
Pimeässä verkossa tehtävistä palvelupyynnöistä 80 prosenttia liittyy lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kuvaavaan aineistoon (Child Sexual Abuse Material, CSAM), vaikka tähän aihepiiriin liittyviä sivustoja on vain 4 prosenttia kaikista TOR-verkon sivustoista.
EU:n sisäasioiden rahastojen rahoittamat hankkeet etenevät suunnitellusti
Onko AMIF:n ohjelma tuloksellinen? Koetaanko ISF-rahasto merkitykselliseksi? Tuottaako BMVI-rahoitus lisäarvoa EU:n tasolla? Ja mitä sillä vaikuttavuudella taas tarkoitettiin sisäministeriön hallinnonalalla? Kuuluvatko nuo edes eläin-, kasvi- vai kivikuntaan? Ja pitääkö tästä olla huolissaan?
Generatiivinen tekoäly mullistaa maailmaa
Generatiivinen tekoäly on yksi tämän vuosikymmenen keskeisin läpimurto, joten on tärkeää, että sen kehitys on selitettävää ja läpinäkyvää meille kaikille.
Alueellisella yhteistyöllä parempaan vaikuttavuuteen
Oikein herkullinen ja maistuva ruoka koostuu useista eri raaka-aineista. Jokaisella ainesosalla on oma roolinsa ja makunsa kokonaisuudessa. Vastaavalla tavalla myös eri turvallisuustoimijoiden yhteistyöstä muodostuu kokonaisuus, jossa huomioidaan kunkin toimijan vahvuudet ja potentiaalit.
EU päätti tekoälylle pelisäännöt – näin se vaikuttaa poliisin toimintaan
EU:n tekoälyasetus varmistaa tekoälyn käytölle yhteiset pelisäännöt EU-maissa. Lainvalvontaviranomaisten, kuten poliisin, työssä tekoälyavusteisten järjestelmien hyödyntäminen on jatkossakin mahdollista. Tekoäly ei ratko rikoksia, mutta voi nopeuttaa niiden tutkintaa.
Toimivat laitteet ovat väestönsuojien A ja O – Tutkimustietoa ilmanvaihtolaitteiden suodatuskyvystä ja iästä
Kuinka väestönsuojissa turvataan puhtaan ilman saanti? Ilmanvaihtolaitteet ja niiden aktiivihiilisuodattimet ovat tärkeässä roolissa väestönsuojien toimivuudessa. Niiden käyttöikä on herättänyt alalla viime aikoina keskustelua. Sisäministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan ilmanvaihtolaiteiden aktiivihiilisuodattimien voi oikein käytettynä olettaa olevan käyttökuntoisia vähintään 50 vuotta niiden asentamisesta.
Maahanmuuttopolitiikkaa on uudistettava
Välineellistetty maahantulo itärajalla on osoittanut, että Suomi on uudessa turvallisuustilanteessa, joka edellyttää uusia toimia. Meidän on otettava välineet pois vihamielisten vaikuttajien käsistä. Suomi vie tätä viestiä eteenpäin myös EU:ssa.
Ennakointi ja tietojohtaminen raottavat tietämättömyyden esirippua
Joskus virkahenkilö ja poliittinen päätöksentekijäkin tuskailevat vähintään hiljaa mielessään vanhaa tuttua sanontaa, jonka mukaan tieto lisää tuskaa. Informaatioähky ja jatkuva tietovirta koettelevat nyky-yhteiskuntaa monessa mielessä.
Yhteisillä linjauksilla lisää suorituskykyä pelastustoimen viestintään
Pelastustoimessa on yli 20 000 viestijää. Kokonaisuudessaan luku yltää kymmeniin tuhansiin, kun mukaan lasketaan kaikki alan piirissä toimivat. Jokainen pelastusalalla toimiva viestii omasta työstään, mutta jotta alan yhteinen viesti olisi yhdenmukainen, on viestintää hyvä linjata.
Tieto on valtaa
Voiko poliisille kertoa, että etsitty henkilö on sairaalahoidossa? Voiko passirekisterin tietoja käyttää törkeän rikoksen selvittämiseen? Miten poliisi voi hyödyntää laajoja tietomassoja? Tiedon käyttämiseen liittyviä kysymyksiä ja tiedonvaihdon haasteita ratkotaan nyt usean hankkeen voimin.
Viranomaisten on varauduttava myös epätodennäköisiin skenaarioihin
Evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano -ohje julkaistiin viime viikolla. Vaikka ohje valmistui ajankohtana, jolloin kiristynyt turvallisuustilanne puhuttaa laajasti, on kuitenkin syytä painottaa, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Ohjeen päivitystä on suunniteltu jo kauan ennen Venäjän aloittamaa laajaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Ei pelkästään vahvoja seiniä ja rakenteita
Väestönsuoja on paljon muutakin kuin vahvoja rakenteita. Väittäisin, että harva tietää kaikista toiminnallisuuksista, laitteista ja varusteista, joita väestönsuojistamme löytyy – tai tulisi löytyä, kirjoittaa projektipäällikkö Ira Pasi.
Pelastustoimen haasteet ovat nyt muualla kuin alan koulutuksessa
Pelastusalan koulutusta koskevat päätökset ovat herättäneet viime päivinä paljon keskustelua. Keskusteluissa on ihmetelty Pelastusopiston ja Helsingin Pelastuskoulun rahoitusta ja niiden välistä suhdetta. Lisäksi on pohdittu ja kannettu huolta Pelastusopiston asemasta.
Palokuntatoiminta voi ehkäistä syrjäytymistä
Päivä paloasemalla -tapahtumaa vietetään taas viikonloppuna. Samalla käynnistyy Paloturvallisuusviikko, mikä päättyy 1.12. Palovarointinpäivään.
Kansainvälinen avunanto tukee kollektiivista resilienssiä
Globaali pandemia. Hyökkäyssota Euroopassa. Tuhoisia maanjäristyksiä. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja voimistuminen. Kriisien täyteinen 2020-luvun alku on tehnyt resilienssin eli yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamisesta kuuman puheenaiheen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Resilienssi on perinteisesti kuulunut vahvasti kansalliseen toimivaltaan, mutta viimeistään viime vuosien kriisien seurauksena on tullut selväksi, että kansainvälinen yhteistyö on välttämättömän tärkeää myös resilienssin saralla. Kriisit eivät kunnioita valtioiden rajoja, jolloin myös kansainvälistä yhteistyötä niihin vastaamiseksi tulee vahvistaa.
Väestönsuojelu ja Ukrainan opit sodan kuvasta
Pelastustoimi toteuttaa sodassakin perustehtäväänsä
Sota Ukrainassa jatkuu. Samalla kun tuemme Ukrainaa kaikin tavoin, on tärkeää tunnistaa sodan opit.
Onnettomuuksien ja katastrofien hallintaan lisävoimia EU:lta
Viime aikojen uutiset ovat osoittaneet, että myös Euroopassa valtioiden on varauduttava yhä paremmin vakaviin, pitkäkestoisiin ja laaja-alaisiin kriiseihin. Jäsenvaltioilla on EU:ssakin ensisijainen vastuu omalla maaperällään tapahtuvista luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisystä, niihin varautumisesta ja niitä koskevista avustustoimista.
Euroopan suurin CBRN-varasto Suomeen
Suomi sai vuoden alussa CBRN-valmiusvarastojen perustamiseen mittavan 242 miljoonan euron suuruisen rahoituksen EU:n komissiolta. Varastoitavilla materiaaleilla varaudutaan kemiallisten (C), biologisten (B), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkiin, onnettomuuksiin ja tilanteisiin ennen muuta Pohjois- ja Itä-Euroopassa, kirjoittaa projektipäällikkö Tarja Rantala.
Hallitus ottaa vakavasti nuorten rikosten kasvun ja jengiytymisen
Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa jaettiin väkivaltaisia videoita, joissa pääosin näyttäisi olevan maahanmuuttajataustaisia nuoria pahoinpitelemässä joukolla toisia nuoria. Kyse on nuorisorikollisuudesta, mutta monien mielestä myös ennen kaikkea maahanmuuttopolitiikasta. Ongelmista on voitava puhua ääneen, kirjoittaa sisäministeri Mari Rantanen.
Tiedustelun ohjaus osana sisäministeriön työtä
Suojelupoliisi on sisäministeriön alainen viranomainen, jonka ohjaus on vastuutettu kansallisen turvallisuuden yksikölle. Perinteisen tulosohjauksen rinnalla suojelupoliisiin kohdistuu siviilitiedustelun ohjausta, jonka keskiössä on siviilitiedustelun painopisteiden asettaminen sisäministeriön toimesta, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Juha Vehmaskoski.
Sopu maahanmuuton paktissa, mutta mitä se tarkoittaa?
Paktilla tarkoitetaan Euroopan komission syyskuussa 2020 käynnistämää kokonaisvaltaisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusta (New Pact on Migration and Asylum, kutsumanimenä pakti). Uudistus kattaa eri osa-alueita, kuten yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen, kumppanuudet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, paluun tehostamisen sekä laillisten maahanmuuttoväylien edistämisen.
Uudet alueelliset riskiarviot on laadittu – yhteistyö varautumisen edistämiseksi jatkukoon
Alueellisen varautumisen näkökulmasta merkittävä yhteistyön ponnistus saatiin keväällä 2023 maaliin, kun alueelliset riskiarviot valmistuivat 18 alueella. Sisäministeriön toimeksiannon mukaan laadituissa riskiarvioissa tarkastellaan alueellisesti merkittäviä riskejä. Riskiarviot päivittävät varautumisen perusteita – sitä, mihin meidän tulisi varautua ja mitä erityispiirteitä kullakin alueella on, kirjoittavat erityisasiantuntija Anni Kurunsaari ja riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä.
Siviilikriisinhallinta vaikuttaa vakavissa kriiseissä moneen ongelmaan
Ukraina on silmien edessä koko ajan, kaikissa uutisissa ja monilla kuvilla, mutta harva tietää, että EU:n siviilikriisinhallinnan operaatio on toiminut Ukrainassa ja sen rajoilla koko sodan ajan. Sotilaallinen kriisinhallinta toimii vielä Ukrainan ulkopuolella. Sotilaallinen apu tuodaan Ukrainaan ulkoa, mutta siviilikriisinhallinta työskentelee Kiovassa, Odessa, Lvivissä sekä liikkuvalla asiantuntijaryhmällä siellä missä tarvitaan – tai ylipäänsä voidaan liikkua ja toimia, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Antti Häikiö.
Vahvistamme väestön omatoimisen varautumisen viestintää
Väestön omatoiminen varautuminen on tärkeä osa Suomen kriisinkestävyyttä. Sisäministeriö sai tänä keväänä lisätalousarviossa 0,5 miljoonan euron määrärahan väestön omatoimisen varautumisen tukemiseen viestinnällä, kirjoittaa viestintäjohtaja Eriikka Koistinen.
Vakavat kyberuhkat edellyttävät viranomaisten toimintaedellytysten kehittämistä
Suomeen kohdistuvat kyberuhat ovat kasvaneet ja monimuotoistuneet. Venäjä käyttää kyberkykyjään hyökkäyssodassaan Ukrainassa ja venäläismieliset hakkeriryhmät kohdistavat yhä enemmän palvelunestohyökkäyksiä myös Suomeen. Suomalaisiin yrityksiin ja organisaatioihin kohdistuu myös yhä enemmän tietomurtoyrityksiä ja kiristyshaittaohjelmahyökkäyksiä.
Velvollisuutemme on auttaa ukrainalaisia
Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainaan on jatkunut jo yli vuoden. Järkytys sodan alkamisesta Euroopassa sai ihmisissä ja organisaatioissa aikaan valtavan suuren auttamishalun ja tarpeen tehdä jotain konkreettista ukrainalaisten auttamiseksi. Hyökkäyssodan kohteeksi joutuneessa maassa on tarvetta monenlaiselle avulle. Avun määrän ja laadun lisäksi on tärkeää, että apu toimitetaan paikalle koordinoidusti ja järjestelmällisesti niin, että se todella saavuttaa avun tarvitsijat.
Suomalaisten luottamuksen arvoinen pelastustoimi tulevaisuudessakin
Pelastustoimi on onnistunut säilyttämään suomalaisten luottamuksen viime vuosien kriisien keskellä. Toimintaympäristön muutokset vaativat kuitenkin konkreettisia toimenpiteitä pelastustoimen kehittämiseksi ja resurssien turvaamiseksi.
Meidän pitää luoda pohja toimintakykyiselle poliisille
Poliisin hallintorakennetta koskeva esiselvitys on luovutettu sisäministeriölle. Samalla saatiin ministeriön käyttöön poliisin toimipisteiden toimintalähtöisen verkostotarkastelun ensimmäinen osa.
Mitä kuuluu ulkosuomalaisstrategialle? Ensimmäisessä seurantaseminaarissa keskusteltiin ulkosuomalaisista ja viestinnästä
Ulkosuomalaisstrategia vuosille 2022-2026 valmistui joulukuussa 2021 sisäministeriön maahanmuutto-osaston johdolla ja sen toimeenpano on nyt käynnissä.