Kolumnit

Julkaisemme verkkosivuilla ajankohtaisia aiheita käsitteleviä asiantuntijakirjoituksia. Olemme siirtyneet blogeista kolumneihin, koska kolumneissa on käytössä tilaustoiminto.

Voit tilata kolumneja teemoittain omaan sähköpostiisi: tilauslomake

Generatiivinen tekoäly mullistaa maailmaa

10.4.2024 10.36
Ismo Parviainen.
Generatiivinen tekoäly on yksi tämän vuosikymmenen keskeisin läpimurto, joten on tärkeää, että sen kehitys on selitettävää ja läpinäkyvää meille kaikille.

Alueellisella yhteistyöllä parempaan vaikuttavuuteen

3.4.2024 13.32
Jari Lepistö.
Oikein herkullinen ja maistuva ruoka koostuu useista eri raaka-aineista. Jokaisella ainesosalla on oma roolinsa ja makunsa kokonaisuudessa. Vastaavalla tavalla myös eri turvallisuustoimijoiden yhteistyöstä muodostuu kokonaisuus, jossa huomioidaan kunkin toimijan vahvuudet ja potentiaalit.

EU päätti tekoälylle pelisäännöt – näin se vaikuttaa poliisin toimintaan

27.3.2024 11.29
EU:n tekoälyasetus varmistaa tekoälyn käytölle yhteiset pelisäännöt EU-maissa. Lainvalvontaviranomaisten, kuten poliisin, työssä tekoälyavusteisten järjestelmien hyödyntäminen on jatkossakin mahdollista. Tekoäly ei ratko rikoksia, mutta voi nopeuttaa niiden tutkintaa.

Toimivat laitteet ovat väestönsuojien A ja O – Tutkimustietoa ilmanvaihtolaitteiden suodatuskyvystä ja iästä

22.3.2024 9.50
Kuinka väestönsuojissa turvataan puhtaan ilman saanti? Ilmanvaihtolaitteet ja niiden aktiivihiilisuodattimet ovat tärkeässä roolissa väestönsuojien toimivuudessa. Niiden käyttöikä on herättänyt alalla viime aikoina keskustelua. Sisäministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan ilmanvaihtolaiteiden aktiivihiilisuodattimien voi oikein käytettynä olettaa olevan käyttökuntoisia vähintään 50 vuotta niiden asentamisesta.

Maahanmuuttopolitiikkaa on uudistettava

28.2.2024 14.36
Välineellistetty maahantulo itärajalla on osoittanut, että Suomi on uudessa turvallisuustilanteessa, joka edellyttää uusia toimia. Meidän on otettava välineet pois vihamielisten vaikuttajien käsistä. Suomi vie tätä viestiä eteenpäin myös EU:ssa.

Ennakointi ja tietojohtaminen raottavat tietämättömyyden esirippua

27.2.2024 14.42
Alisa Puustinen.
Joskus virkahenkilö ja poliittinen päätöksentekijäkin tuskailevat vähintään hiljaa mielessään vanhaa tuttua sanontaa, jonka mukaan tieto lisää tuskaa. Informaatioähky ja jatkuva tietovirta koettelevat nyky-yhteiskuntaa monessa mielessä.

Yhteisillä linjauksilla lisää suorituskykyä pelastustoimen viestintään

22.2.2024 12.46
viestinnän erityisasiantuntija Ansa Jokiranta
Pelastustoimessa on yli 20 000 viestijää. Kokonaisuudessaan luku yltää kymmeniin tuhansiin, kun mukaan lasketaan kaikki alan piirissä toimivat. Jokainen pelastusalalla toimiva viestii omasta työstään, mutta jotta alan yhteinen viesti olisi yhdenmukainen, on viestintää hyvä linjata.

Tieto on valtaa

2.2.2024 10.46
tomi vuori.
Voiko poliisille kertoa, että etsitty henkilö on sairaalahoidossa? Voiko passirekisterin tietoja käyttää törkeän rikoksen selvittämiseen? Miten poliisi voi hyödyntää laajoja tietomassoja? Tiedon käyttämiseen liittyviä kysymyksiä ja tiedonvaihdon haasteita ratkotaan nyt usean hankkeen voimin.

Viranomaisten on varauduttava myös epätodennäköisiin skenaarioihin

26.1.2024 10.09
erityisasiantuntija Mikko Hiltunen
Evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano -ohje julkaistiin viime viikolla. Vaikka ohje valmistui ajankohtana, jolloin kiristynyt turvallisuustilanne puhuttaa laajasti, on kuitenkin syytä painottaa, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Ohjeen päivitystä on suunniteltu jo kauan ennen Venäjän aloittamaa laajaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Ei pelkästään vahvoja seiniä ja rakenteita

20.12.2023 15.42
Väestönsuoja on paljon muutakin kuin vahvoja rakenteita. Väittäisin, että harva tietää kaikista toiminnallisuuksista, laitteista ja varusteista, joita väestönsuojistamme löytyy – tai tulisi löytyä, kirjoittaa projektipäällikkö Ira Pasi.

Pelastustoimen haasteet ovat nyt muualla kuin alan koulutuksessa

5.12.2023 18.50
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka
Pelastusalan koulutusta koskevat päätökset ovat herättäneet viime päivinä paljon keskustelua. Keskusteluissa on ihmetelty Pelastusopiston ja Helsingin Pelastuskoulun rahoitusta ja niiden välistä suhdetta. Lisäksi on pohdittu ja kannettu huolta Pelastusopiston asemasta.

Palokuntatoiminta voi ehkäistä syrjäytymistä

23.11.2023 8.56
Henkilökuva
Päivä paloasemalla -tapahtumaa vietetään taas viikonloppuna. Samalla käynnistyy Paloturvallisuusviikko, mikä päättyy 1.12. Palovarointinpäivään.

Kansainvälinen avunanto tukee kollektiivista resilienssiä

9.11.2023 13.24
Mies istuu sohvalla ja katsoo kameraan.
Globaali pandemia. Hyökkäyssota Euroopassa. Tuhoisia maanjäristyksiä. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja voimistuminen. Kriisien täyteinen 2020-luvun alku on tehnyt resilienssin eli yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamisesta kuuman puheenaiheen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Resilienssi on perinteisesti kuulunut vahvasti kansalliseen toimivaltaan, mutta viimeistään viime vuosien kriisien seurauksena on tullut selväksi, että kansainvälinen yhteistyö on välttämättömän tärkeää myös resilienssin saralla. Kriisit eivät kunnioita valtioiden rajoja, jolloin myös kansainvälistä yhteistyötä niihin vastaamiseksi tulee vahvistaa.

Väestönsuojelu ja Ukrainan opit sodan kuvasta
Pelastustoimi toteuttaa sodassakin perustehtäväänsä

15.9.2023 9.13
Sota Ukrainassa jatkuu. Samalla kun tuemme Ukrainaa kaikin tavoin, on tärkeää tunnistaa sodan opit.

Onnettomuuksien ja katastrofien hallintaan lisävoimia EU:lta

8.9.2023 11.46
Erityisasiantuntija Ilona Hatakka katsoo kameraan päin.
Viime aikojen uutiset ovat osoittaneet, että myös Euroopassa valtioiden on varauduttava yhä paremmin vakaviin, pitkäkestoisiin ja laaja-alaisiin kriiseihin. Jäsenvaltioilla on EU:ssakin ensisijainen vastuu omalla maaperällään tapahtuvista luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisystä, niihin varautumisesta ja niitä koskevista avustustoimista.

Euroopan suurin CBRN-varasto Suomeen

16.8.2023 9.41
Suomi sai vuoden alussa CBRN-valmiusvarastojen perustamiseen mittavan 242 miljoonan euron suuruisen rahoituksen EU:n komissiolta. Varastoitavilla materiaaleilla varaudutaan kemiallisten (C), biologisten (B), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkiin, onnettomuuksiin ja tilanteisiin ennen muuta Pohjois- ja Itä-Euroopassa, kirjoittaa projektipäällikkö Tarja Rantala.

Hallitus ottaa vakavasti nuorten rikosten kasvun ja jengiytymisen

2.8.2023 11.50
Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa jaettiin väkivaltaisia videoita, joissa pääosin näyttäisi olevan maahanmuuttajataustaisia nuoria pahoinpitelemässä joukolla toisia nuoria. Kyse on nuorisorikollisuudesta, mutta monien mielestä myös ennen kaikkea maahanmuuttopolitiikasta. Ongelmista on voitava puhua ääneen, kirjoittaa sisäministeri Mari Rantanen.

Tiedustelun ohjaus osana sisäministeriön työtä

26.6.2023 11.03
Suojelupoliisi on sisäministeriön alainen viranomainen, jonka ohjaus on vastuutettu kansallisen turvallisuuden yksikölle. Perinteisen tulosohjauksen rinnalla suojelupoliisiin kohdistuu siviilitiedustelun ohjausta, jonka keskiössä on siviilitiedustelun painopisteiden asettaminen sisäministeriön toimesta, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Juha Vehmaskoski.

Sopu maahanmuuton paktissa, mutta mitä se tarkoittaa?

21.6.2023 10.38
Paktilla tarkoitetaan Euroopan komission syyskuussa 2020 käynnistämää kokonaisvaltaisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusta (New Pact on Migration and Asylum, kutsumanimenä pakti). Uudistus kattaa eri osa-alueita, kuten yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen, kumppanuudet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, paluun tehostamisen sekä laillisten maahanmuuttoväylien edistämisen.

Uudet alueelliset riskiarviot on laadittu – yhteistyö varautumisen edistämiseksi jatkukoon

19.6.2023 9.26
Henkilökuva kirjoittajista Anni Kurunsaari ja Jani Jämsä.
Alueellisen varautumisen näkökulmasta merkittävä yhteistyön ponnistus saatiin keväällä 2023 maaliin, kun alueelliset riskiarviot valmistuivat 18 alueella. Sisäministeriön toimeksiannon mukaan laadituissa riskiarvioissa tarkastellaan alueellisesti merkittäviä riskejä. Riskiarviot päivittävät varautumisen perusteita – sitä, mihin meidän tulisi varautua ja mitä erityispiirteitä kullakin alueella on, kirjoittavat erityisasiantuntija Anni Kurunsaari ja riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä.

Siviilikriisinhallinta vaikuttaa vakavissa kriiseissä moneen ongelmaan

1.6.2023 10.48
Ukraina on silmien edessä koko ajan, kaikissa uutisissa ja monilla kuvilla, mutta harva tietää, että EU:n siviilikriisinhallinnan operaatio on toiminut Ukrainassa ja sen rajoilla koko sodan ajan. Sotilaallinen kriisinhallinta toimii vielä Ukrainan ulkopuolella. Sotilaallinen apu tuodaan Ukrainaan ulkoa, mutta siviilikriisinhallinta työskentelee Kiovassa, Odessa, Lvivissä sekä liikkuvalla asiantuntijaryhmällä siellä missä tarvitaan – tai ylipäänsä voidaan liikkua ja toimia, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Antti Häikiö.

Vahvistamme väestön omatoimisen varautumisen viestintää

25.5.2023 16.07
Väestön omatoiminen varautuminen on tärkeä osa Suomen kriisinkestävyyttä. Sisäministeriö sai tänä keväänä lisätalousarviossa 0,5 miljoonan euron määrärahan väestön omatoimisen varautumisen tukemiseen viestinnällä, kirjoittaa viestintäjohtaja Eriikka Koistinen.

Vakavat kyberuhkat edellyttävät viranomaisten toimintaedellytysten kehittämistä

5.5.2023 9.12
Suomeen kohdistuvat kyberuhat ovat kasvaneet ja monimuotoistuneet. Venäjä käyttää kyberkykyjään hyökkäyssodassaan Ukrainassa ja venäläismieliset hakkeriryhmät kohdistavat yhä enemmän palvelunestohyökkäyksiä myös Suomeen. Suomalaisiin yrityksiin ja organisaatioihin kohdistuu myös yhä enemmän tietomurtoyrityksiä ja kiristyshaittaohjelmahyökkäyksiä.

Velvollisuutemme on auttaa ukrainalaisia

3.5.2023 14.38
Pauliina Eskola
Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainaan on jatkunut jo yli vuoden. Järkytys sodan alkamisesta Euroopassa sai ihmisissä ja organisaatioissa aikaan valtavan suuren auttamishalun ja tarpeen tehdä jotain konkreettista ukrainalaisten auttamiseksi. Hyökkäyssodan kohteeksi joutuneessa maassa on tarvetta monenlaiselle avulle. Avun määrän ja laadun lisäksi on tärkeää, että apu toimitetaan paikalle koordinoidusti ja järjestelmällisesti niin, että se todella saavuttaa avun tarvitsijat.

Suomalaisten luottamuksen arvoinen pelastustoimi tulevaisuudessakin

28.4.2023 10.13
Kimmo Kohvakka
Pelastustoimi on onnistunut säilyttämään suomalaisten luottamuksen viime vuosien kriisien keskellä. Toimintaympäristön muutokset vaativat kuitenkin konkreettisia toimenpiteitä pelastustoimen kehittämiseksi ja resurssien turvaamiseksi.

Meidän pitää luoda pohja toimintakykyiselle poliisille

19.4.2023 11.43
Tomi Vuori
Poliisin hallintorakennetta koskeva esiselvitys on luovutettu sisäministeriölle. Samalla saatiin ministeriön käyttöön poliisin toimipisteiden toimintalähtöisen verkostotarkastelun ensimmäinen osa.

Mitä kuuluu ulkosuomalaisstrategialle? Ensimmäisessä seurantaseminaarissa keskusteltiin ulkosuomalaisista ja viestinnästä

18.4.2023 10.24
Eveliina Junikka ja Mariana Salgado
Ulkosuomalaisstrategia vuosille 2022-2026 valmistui joulukuussa 2021 sisäministeriön maahanmuutto-osaston johdolla ja sen toimeenpano on nyt käynnissä.