Hallitus ottaa vakavasti nuorten rikosten kasvun ja jengiytymisen
Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa jaettiin väkivaltaisia videoita, joissa pääosin näyttäisi olevan maahanmuuttajataustaisia nuoria pahoinpitelemässä joukolla toisia nuoria. Kyse on nuorisorikollisuudesta, mutta monien mielestä myös ennen kaikkea maahanmuuttopolitiikasta. Ongelmista on voitava puhua ääneen, kirjoittaa sisäministeri Mari Rantanen.
Nämä videot ymmärrettävästi kuohuttavat ja suututtavat. Ne heikentävät ihmisten turvallisuuden tunnetta. Niin aikuisten kuin nuorten väkivalta on täysin tuomittavaa ja tekijät on saatettava siitä rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Tämä tehtävä kuuluu viranomaisille, kuten poliisille ja oikeuslaitokselle, ja alaikäisten kohdalla yhteistyössä lastensuojelun kanssa.
Kenenkään ei tulisi jakaa väkivaltaisia videoita somessa. Sen sijaan videot on hyvä saattaa poliisin tietoon, jotta poliisi voi tutkia rikokset. Nöyryyttävien videoiden leviäminen on lisätrauma uhreille. Jokainen voi kuvitella osaltaan, jos oman lapsen pahoinpitely jäisi kiertämään internetissä. Lisäksi epäillyt tekijät toivovatkin näkyvyyttä kuvaamilleen videoille ja sitä kautta mainetta itselleen. Sitä emme halua heille suoda.
Saamieni viestien perusteella videoita jakavat kansalaiset toivovat ennen kaikkea päättäjien ja viranomaisten kuulevan ihmisten huolen siitä, mihin suuntaan Suomi on menossa.
Ja kyllä, me kuulemme huolen ja uusiin toimiin on ryhdytty ja ryhdytään.
Eri puolilla Suomea on käynnissä nuorten rikoksiin liittyviä tutkintoja ja rikoskierteen katkaisemiseen tähtäävää toimintaa, joista poliisi voi itse kertoa tarkemmin. Pääkaupunkiseudulla toimii poliisin ryhmä, joka on erikoistunut jengirikollisuuden torjuntaan. Toiminnan tuloksellisuudesta on jo saatu aikaan hyviä näyttöjä, sillä nyt ongelmaan tartutaan laajemmin yli poliisiyksiköiden rajojen.
Hallituksessa olemme tunnistaneet nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisen vakavaksi ongelmaksi.
Ongelmien ratkomiseksi tarvitaan koko yhteiskuntaa. Se alkaa kotien ja vanhempien kasvatusvastuusta ja sen tukemisesta päätyen maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaan. Meidän on nähtävä ja ymmärrettävä ongelman koko kuva, jotta voimme toimia tilanteen muuttamiseksi.
Ensinnäkin Suomessa osa nuorista voi entistäkin huonommin, syrjäytyy ja tekee enemmän rikoksia. Meillä aikuisilla on suuri vastuu siitä, miten lapsemme voivat.
Toiseksi maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina rikoksissa - tilastojen perusteella ulkomaalaistaustaisten nuorten rikosepäilyjen määrä on 2,8 kertainen verrattuna suomalaistaustaisiin. Jotain on mennyt pieleen kotoutumisessa ja kiinnittymisessä yhteiskuntaamme. Poliisiasioista sekä kotoutumisesta vastaavana ministerinä kannan tästä suurta huolta ja sen vuoksi on entistäkin tärkeämpää saattaa hallitusohjelman hyvät kirjaukset lainsäädännöksi ja toimenpiteiksi kaikkinensa.
Hallituksen tavoitteena on laatia vuoden 2023 loppuun mennessä laaja toimenpideohjelma, jolla katkaistaan nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvu Suomessa. Ongelmien ratkaisemiseksi hallitus aikoo toteuttaa laajan joukon sekä kovia että pehmeitä toimenpiteitä. Molempia tarvitaan – on puututtava tehokkaasti rikoksiin, mutta samalla on tartuttava juurisyihin.
Poliisin, nuorisotyön ja sote-palvelujen yhteisessä ennalta estävässä ankkuritoiminnassa pyritään tavoittamaan nuoria, ennen kuin he ajautuvat syvälle rikosten maailmaan. Hallituksen tavoitteena on kehittää nykyistä ankkuritoimintaa yhä kattavammaksi. Lisäksi hallitus etsii muita ratkaisuja ja toimenpiteitä siihen, että alle rikosvastuuiän olevien lasten rikoskierre saadaan katkaistua.
Esimerkkinä kovemmista keinoista on hallituksen tavoite korottaa törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistusta neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta, jotta varmistetaan niistä tuomittavien vankeusrangaistusten pääsääntöinen ehdottomuus. Lisäksi luvattoman ampuma-aseen kantaminen tai kuljettaminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa tulee rangaistavaksi törkeänä ampuma-aserikoksena.
Hallitusohjelman mukaan myös selvitetään mahdollisuudet lisätä nöyryytys törkeän pahoinpitelyn kvalifiointiperusteeksi tai rikoksen koventamisperusteeksi ja tehdä tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Tällaista olisi esimerkiksi teon kuvaaminen ja materiaalin eteenpäin levittäminen tai muu erityisen nöyryyttävä tekotapa.
Erityisesti vakavien rikosten torjunnan kannalta on tärkeää, että hallitus on päättänyt purkaa tiedonvaihdon esteitä rikostorjunnassa ja lähteä uudistaman poliisin rikostiedustelun sääntelyä. Sitä kautta voidaan puuttua tehokkaammin vakavaan jengi- ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Hallituksen tavoitteena on myös laajentaa Keskusrikospoliisin EXIT-toiminta kattamaan järjestäytyneen rikollisuuden ja väkivaltaisen ääriajattelun lisäksi myös katujengien jäsenet. Lisäksi hallituksen tavoitteena on helpottaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja selvittää Tanskan jengirikollisuuden torjunnan parhaita käytäntöjä, joita voisimme mahdollisesti hyödyntää meilläkin.
Kerromme kaikista näistä toimista tarkemmin valmistelun edetessä.
Kotoutumispolitiikka puolestaan perustuu kielen oppimiseen, työntekoon ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen. Edistämme esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen ja teemme kotoutumisjärjestelmää velvoittavaksi. Nämä toimet edistävät niin aikuisten kuin lasten kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja osallistumista sen toimintaan.
Lopuksi vielä vähintään yhtä tärkeä toimenpide: meidän kaikkien on omilla toimillamme ehkäistävä väkivaltaa ja ilmoitettava näkemästämme väkivallasta poliisille, tapahtui se sitten kadulla, kouluissa tai verkossa.
Mari Rantanen
sisäministeri
@MariPSRantanen