Mitä on kansallinen turvallisuus?

Kansallisessa turvallisuudessa on kyse koko suomalaisen yhteiskunnan yhteisestä turvallisuudesta ja Suomen suvereniteetista. Käsitteenä kansallinen turvallisuus on dynaaminen ja määrittyy sekä ajassa että suhteessa Suomen muuttuvaan uhka- ja toimintaympäristöön. Aiemmin kansallisen turvallisuuden sijaan on puhuttu valtion turvallisuudesta.

Kansallista turvallisuutta kuvataan usein siihen kohdistuvien uhkien kautta. Nämä ovat uhkia, jotka vaikuttavat koko suomalaiseen yhteiskuntaan kuten esimerkiksi terrorismi, vakoilu ja vieraan valtion vahingollinen toiminta. Myös hybridivaikuttaminen, ja kyberuhat ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen kytkeytyvät kansalliseen turvallisuuteen.

Tiivistäen kansallinen turvallisuus voidaan kuvata yhteiskunnan tilana, jossa yhteiskunnan ja demokraattisen valtiojärjestelmän sekä toiminta että toimintaedellytykset ja valtiosuvereniteetti on suojattu vakavilta uhkilta.

Kansallista turvallisuutta suojataan yhdessä

Toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa. Muutokset heijastuvat eri politiikkalohkoille, jonka vuoksi kansallista turvallisuutta ei suojata vain yhden ministeriön tai viraston toimin. Tästä johtuen kansallisen turvallisuuden kysymyksissä on tehtävä jatkuvasti yhteistyötä esimerkiksi seuraamalla lainsäädännön ajantasaisuutta tai eri uhkien tilannekuvaa.

Nykyisellä hallituskaudella laaditaan kansallisen turvallisuuden strategia, jossa kokonaisvaltaisesti tarkastellaan kansallista turvallisuutta ja sen suojaamisen tarvittavia poikkihallinnollisia toimenpiteitä

Myös Suomeen kohdistuu hybridivaikuttamista

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti toimintaympäristöämme perusteellisesti ja pitkäaikaisesti. Vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa ovat Suomeen kohdistuvan hybridivaikuttamisen riskit kasvaneet.

Hybridivaikuttamisella tarkoitetaan valtiollisen toimijan vahingollista toimintaa, jossa niin tekijätaho kuin toiminnan tavoite pyritään salaamaan ja vahingollinen toiminta on muuta kuin sotilaallista voimankäyttöä. 

Hybridivaikuttaminen voi olla esimerkiksi informaatiovaikuttamista kuten väärän tiedon levittämistä sosiaalisessa mediassa, kriittisen infrastruktuurin toimintaan kohdistuvaa häirintää ja vahingontekoja tai vaikkapa laajamittaisen maahantulon järjestämistä.

Marraskuusta 2023 lähtien Venäjä on kohdistanut Suomeen välineellistettyä maahantuloa Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla. Ukrainassa puolestaan Venäjä on esimerkiksi käyttänyt hybridivaikuttamisen keinoja, kuten laajamittaisia kyberhyökkäyksiä, sotatoimiensa tukena.

Toimintaympäristömme muuttumisen vuoksi viranomaiset ovat tiivistäneet yhteistyötään ja nostaneet valmiuttaan vastata Suomeen kohdistuviin hybridiuhkiin.

Datan merkitys strategisena resurssina kasvaa

Hyvänä esimerkkinä toimintaympäristön muutoksesta on myös käynnissä oleva globaali teknologiakilpailu. Globaalissa teknologiakilpailussa kansallinen turvallisuus on hahmotettava laaja-alaisesti ja tiedostettava eri sektoreiden ja politiikkalohkojen vielä osin piiloon jäävät yhteydet kansalliseen turvallisuuteen. Tietoa ja osaamispääomaamme on kyettävä suojaamaan aiempaa paremmin, jotta kykenemme sopeutumaan ja menestymään maailmassa, jossa datasta on tulossa öljyyn tai mineraaleihin verrattavissa oleva strateginen resurssi. 

Muita kansalliseen turvallisuuteen vaikuttavia toimintaympäristön muutostekijöitä ovat esimerkiksi yhteiskunnan polarisoituminen ja suurvaltakilpailun muutos. Usein erilaiset globaalit turvallisuusuhat heijastuvat myös Suomeen, jonka vuoksi kansallisella turvallisuudella on vahva yhteys ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon. 

Kansalliseen turvallisuuteen ja sen suojaamiseen vaikuttaa voimakkaasti digitalisaatio ja teknologinen murros, johon yhteiskuntamme on sidoksissa globaalien tietoverkkojen ja datavirtojen kautta. Datan merkitys strategisena resurssina kasvaa. Nykyään suurvallat kilpailevat vaikutusvallan ja asevoimien suorituskyvyn lisäksi myös teknologiasta.

Datan hallinta ja hyödyntäminen yhdistettynä uusiin ja kehittyviin teknologioihin muuttaa kansallisen turvallisuuden strategisia riippuvuuksia, ja luo uusia haavoittuvuuksia mutta myös mahdollisuuksia. Tässä kiihtyvässä teknologiakilpailussa korostuu sekä innovaatiokyvyn kasvattaminen että aineettoman pääoman suojaaminen.