Mitä on kansallinen turvallisuus?

Kansallisessa turvallisuudessa on kyse koko suomalaisen yhteiskunnan yhteisestä turvallisuudesta ja Suomen suvereniteetista. Käsitteenä kansallinen turvallisuus on dynaaminen ja määrittyy sekä ajassa että suhteessa Suomen muuttuvaan uhka- ja toimintaympäristöön. Aiemmin kansallisen turvallisuuden sijaan on puhuttu valtion turvallisuudesta.

Kansallista turvallisuutta kuvataan usein siihen kohdistuvien uhkien kautta. Nämä ovat uhkia, jotka vaikuttavat koko suomalaiseen yhteiskuntaan kuten esimerkiksi terrorismi, vakoilu ja vieraan valtion vahingollinen toiminta. Myös hybridivaikuttaminen, ja kyberuhat ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen kytkeytyvät kansalliseen turvallisuuteen.

Kansallista turvallisuutta suojataan yhdessä

Toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa. Muutokset heijastuvat eri politiikkalohkoille, jonka vuoksi kansallista turvallisuutta ei suojata vain yhden ministeriön tai viraston toimin. Tästä johtuen kansallisen turvallisuuden kysymyksissä on tehtävä jatkuvasti yhteistyötä esimerkiksi seuraamalla lainsäädännön ajantasaisuutta tai eri uhkien tilannekuvaa. Yhteinen ja usean eri toimijoiden jakama tilannekuva parantaa uhkiin vastaamista. 

Hyvänä esimerkkinä toimintaympäristö muutoksesta on käynnissä oleva globaali teknologiakilpailu. Globaalissa teknologiakilpailussa kansallinen turvallisuus on hahmotettava laaja-alaisesti ja tiedostettava eri sektoreiden ja politiikkalohkojen vielä osin piiloon jäävät yhteydet kansalliseen turvallisuuteen. Tietoa ja osaamispääomaamme on kyettävä suojaamaan aiempaa paremmin, jotta kykenemme sopeutumaan ja menestymään maailmassa, jossa datasta on tulossa öljyyn tai mineraaleihin verrattavissa oleva strateginen resurssi. 

Muita kansalliseen turvallisuuteen vaikuttavia toimintaympäristön muutostekijöitä ovat esimerkiksi yhteiskunnan polarisoituminen ja suurvaltakilpailun muutos. Usein erilaiset globaalit turvallisuusuhat heijastuvat myös Suomeen, jonka vuoksi kansallisella turvallisuudella on vahva yhteys ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon. 

Datan merkitys strategisena resurssina kasvaa

Kansalliseen turvallisuuteen ja sen suojaamiseen vaikuttaa voimakkaasti digitalisaatio ja teknologinen murros, johon yhteiskuntamme on sidoksissa globaalien tietoverkkojen ja datavirtojen kautta. Datan merkitys strategisena resurssina kasvaa. Nykyään suurvallat kilpailevat vaikutusvallan ja asevoimien suorituskyvyn lisäksi myös teknologiasta.

Datan hallinta ja hyödyntäminen yhdistettynä uusiin ja kehittyviin teknologioihin muuttaa kansallisen turvallisuuden strategisia riippuvuuksia, ja luo uusia haavoittuvuuksia mutta myös mahdollisuuksia. Tässä kiihtyvässä teknologiakilpailussa korostuu sekä innovaatiokyvyn kasvattaminen että aineettoman pääoman suojaaminen.   

Lisätietoja

Hannu Kotipelto, Erityisasiantuntija 
sisäministeriö, Kansallisen turvallisuuden yksikkö 0295488354