Hallitusohjelman uudistukset pelastustoimeen ja hätäkeskustoimintaan

Hallituksen tavoitteena on turvata laadukkaat pelastustoimen palvelut koko maassa. Pelastustoimen palvelujen tulee toteutua yhdenmukaisesti ja laadukkaasti, jotta kansalaisten turvallisuus ei heikkene. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Suomessa tulee olla riittävä määrä pelastajia. Myös sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuus ja houkuttelevuus on turvattava. Pelastusalan koulutuksesta vastataan kahdella paikkakunnalla, Kuopiossa ja Helsingissä. Alan veto- ja pitovoimasta huolehditaan myös toimialan työhyvinvointia kehittämällä ja työturvallisuutta parantamalla.

Yhteiskunnan kriisinkestävyyttä kehitetään vahvistamalla väestönsuojeluun varautumista ja edistämällä väestön omatoimista varautumista kaikissa väestöryhmissä. Nykyisten väestönsuojien ylläpidosta ja kunnosta on huolehdittava.

Hallituksen tavoitteena on ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Muun muassa tulipalojen määrä on tavoitteena puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Hätäkeskuslaitoksen palvelut ovat jatkossakin tärkeässä roolissa siinä, että ihmiset saavat hädän hetkellä nopeasti oikea-aikaista ja oikeanlaista apua.

Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta vahvistetaan, jotta yhdenvertaisia palveluja pystytään kehittämään tavoitteellisesti kaikilla hyvinvointialueilla.

Pelastustoimeen liittyvien toimien aikataulu ja tavoitteet

Taulukkoon on koottu hallituksen keskeisimmät pelastustoimeen liittyvät hankkeet sekä tietoa niiden aikataulusta ja tavoitteista.

Toimenpide	Aikataulu	Tavoite
Pelastajien koulutus­määrän lisääminen ja koulu­tuksen kehittäminen	2024−2032	Pelastajien koulutus­määrän kaksin­kertaistaminen vuoteen 2032 mennessä. Koulutusta kehitetään mm. tarkaste­lemalla tutkin­tojen sisältöjä ja osaamis­vaatimuksia.
Pelastuslain uudistuksen toisen vaiheen toteutus	Hallituksen esitys vuonna 2026. Tavoitteena saada muutokset voimaan vuoden 2027 alussa.	Pelastuslain uudistaminen niiltä osin, joita ei uudistettu ensimmäisessä vaiheessa. Lisäksi huomioidaan väestön­suojelusta ja varautumi­sesta 2022−2023 tehdyt selvitykset.
Lakihanke pelastus­lain 55 §:n muuttami­sesta	Hallituksen esitys syksyllä 2024	Tavoitteena on, että tietyt kriteerit täyttäville julkis­yhteisöille voidaan myöntää rahoitusta pelastus­toimen ammatillisen koulutuksen järjes­tämiseen.
Pelastusviran­omaisten yhtenäisten johto- ja tilanne­keskusten käynnistäminen	Asetuksia voimaan 4.4.2024	Tavoitteena mm. pelastustoimeen kohdistuvien muutoksien ja uhkien aiempaa parempi tunnistaminen.
Sote- ja pelastusalan veto- ja pitovoimaa vahvistava Hyvän työn ohjelma.  Ohjelmassa käynnistetään mm. hanke pelastus­alan työ­turvallisuuden parantamiseksi.	2024−2026	Pelastusalan veto- ja pito­voiman parantaminen sekä työ­turvallisuuden ja työhyvin­voinnin nykytilan, kehittämis­tarpeiden ja –toimenpiteiden selvittäminen.
Omatoiminen varautuminen poikkeus­oloihin - Hanke ohjeiden laatimiseksi	Hanke käynnistyi maaliskuussa 2024. Ohjeiden on tarkoitus valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä.	Laatia laajassa sidos­ryhmä­yhteistyössä ohjeet pelastus­suunnitelmiin, väestön­suojien käyttöön­ottoon ja käyttöön, kunnossapitoon ja tarkastuksiin.
Väestönsuo­jelun vahvistaminen	2024−2028	Väestönsuo­jeluun varautumisen ja pelastus­toimen valmiutta koskevan ohjauksen ja valmius­suunnittelun vahvistaminen. Väestön­suojeluun varautumista koskevan sääntelyn ja väestön­suojelu­työn organisoinnin uudis­taminen.
Omatoimisen varautumisen tukeminen onnettomuuk­sien ehkäisyssä ohjauksella, neuvonnalla ja turvallisuus­viestinnällä.	2024-	Vahvistaa omatoimista varautumista kaikissa väestöryhmissä.
Siviilivalmius­neuvottelukunnan asettaminen	2024-2027	Neuvottelukunta seuraa toiminta­ympäristön muutosten vaikutuksia pelastusalan toimijoiden toimintaan, pelastustoimen varautumista kansainvälisiin tehtäviin ja tekee aloitteita pelastustoimen kehittämiseksi.