Suomessa harjoiteltiin EU:n valmiusvarastojen käyttöönottoa
Suomessa sijaitsevia EU:n valmiusvarastoja voidaan ottaa käyttöön poikkeuksellisen suurissa onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Avustusmateriaali pitää saada lähetysvalmiiksi 12 tunnissa. Sisäministeriön johdolla järjestettiin 27.−30.5.2024 laaja harjoitus, jossa harjoiteltiin avun lähettämistä onnettomuusalueelle.
Suomessa on kaksi EU:n komission rahoittamaa valmiusvarastoa, eli rescEU-varastoa. Varastot ovat osa EU:n pelastuspalvelumekanismia, jonka kautta maat voivat pyytää apua, mikäli omat resurssit eivät riitä suuren onnettomuus- tai kriisitilanteen hoitamiseen. Apua välittää EU:n hätäavun koordinaatiokeskus (ERCC), joka voi pyytää Suomea tai vastaavaa materiaalia varastoivaa maata toimittamaan tarvikkeita onnettomuuden kohdanneeseen maahan.
Varastoissa oleva materiaali on saatava lähetysvalmiuteen 12 tunnissa. Varastot on tarkoitettu EU:n jäsenmaiden ja EU:n pelastuspalvelumekanismiin osallistuvien maiden käyttöön poikkeuksellisen suurissa onnettomuus- ja kriisitilanteissa.
Harjoittelulla rutiineja ja varmuutta
Harjoituksessa testattiin erityisesti viranomaisten ja muiden organisaatioiden yhteistyökykyä, joka sujui harjoituksen johtajan, sisäministeriön projektipäällikkö Pertti Kelloniemen mukaan odotusten mukaisesti.
”Harjoituksen perusteella voimme todeta, että järjestelmä toimii. Testasimme hälytys- ja lähetysprosessit laajassa viranomaisyhteistyössä. Prosessit ja ohjeet toimivat ja henkilöstö oli erinomaisesti tehtäviensä tasalla. Toki parannettavaakin on, eli analysoimme tarkemmat tulokset ja teemme tarvittavat muutokset”, Kelloniemi sanoo.
Harjoitusskenaariossa kuvitteellinen maa pyysi EU:n apua maanjäristyksen aiheuttamaan katastrofiin. Maanjäristyksen seurauksena ydinvoimalasta vapautui ympäristöön radioaktiivisia aineita ja kemikaaleja. Lisäksi maan terveydenhuoltojärjestelmä ylikuormittui tartuntatautiepidemain vuoksi. ERCC pyysi Suomea toimittamaan onnettomuusalueelle suojavarusteita, säteilymittalaitteita ja lääkevalmisteita.
Harjoituksessa testattiin eri organisaatioiden aktivointia, tuotteiden keräämistä varastoista, niiden pakkaamista ja erilaisia kuljetusmuotoja tiukassa aikataulussa. Lisäksi asiantuntijat opastivat avustusmateriaalin vastaanottavia henkilöitä muun muassa suojavarusteiden oikeaoppiseen käyttöön. Harjoituksessa testattiin myös, kuinka valmiusvaraston materiaalia voidaan toimittaa Itämerellä olevalle alukselle helikopterikuljetuksella.
Kansallinen kokonaisturvallisuuden malli toimii
Harjoitus toteutettiin yhteistyössä varastointihankkeita toteuttavan konsortion kanssa, lisäksi siihen osallistuivat Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat, Tulli, Helsingin pelastuslaitos, HUS sekä useita yksityisen sektorin palveluntarjoajia.
”Harjoitus osoitti, että kansallisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli, eli malli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa, toimii myös silloin, kun toimitamme apua ulkomaille rescEU-varastoistamme. Komissiossa asti on huomioitu, että Suomi on onnistunut tuomaan rescEU-hankkeeseen mukaan useita varautumisen kannalta keskeisiä viranomaisia ja muita organisaatioita”, sanoo kansainvälisten asioiden johtaja Pauliina Eskola sisäministeriön pelastusosastolta.
Toisessa Suomessa sijaitsevassa valmiusvarastossa on kemiallisten (C), biologisten (B), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamien CBRN-onnettomuuksien varalle muun muassa suojavarusteita, mittalaitteita ja lääkevalmisteita. Toiseen varastoon tullaan varastoimaan lääkkeitä ja muun muassa materiaaleja traumapotilaiden hoitoon suuronnettomuustilanteissa.
Suomen rescEU-varastojen perustamisesta ja ylläpidosta vastaa sisäministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Huoltovarmuuskeskus ja Säteilyturvakeskus. Sisäministeriö koordinoi rescEU-valmiusvarastointihankkeita ja on EU:n pelastuspalvelumekanismin kansallinen toimivaltainen viranomainen.
Lisätiedot:
projektipäällikkö Tarja Rantala, p. 0295 488 372, etunimi.sukunimi@gov.fi