Hallitusohjelman uudistukset maahan­muutto­politiikkaan

Suomen ja muun Euroopan toimintaympäristö ja turvallisuustilanne ovat muuttuneet huomattavasti muutamassa vuodessa. Suurin osa muista EU-jäsenvaltioista on ottanut käyttöön tiukemmat perusteet kansainvälisen suojeluaseman myöntämättä jättämiselle ja lakkauttamiselle.

Tavoitteena on, että ulkomaalaiselle myönnetään kansainvälistä suojelua vain niin pitkäksi aikaa kuin suojelulle on tarve. Suojeluasema voidaan jättää antamatta tai poistaa aiempaa tehokkaammin henkilöltä, joka syyllistyy rikoksiin.

Ei vaikuta. Lakimuutos kohdistuisi jatkossa myönnettäviin oleskelulupiin. Laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Laki tulee voimaan vasta, kun eduskunta on sen hyväksynyt.

Lakimuutos on osa julkisen talouden tasapainottamiseksi tehtäviä toimenpiteitä, joihin kaikkien tulee osallistua. Muutoksella arvioidaan saavutettavan noin 16 miljoonan säästöt vuosina 2024-2025. Vastaanottoraha on suunniteltu lyhytaikaiseksi etuudeksi, jos henkilö on tuen tarpeessa, eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllä tai muista tuloista. Muutos vahvistettiin 5.7.2024 ja se tuli voimaan 1.8.2024.

Rajamenettelystä saadaan hyvä työkalu todennäköisesti perusteettomien turvapaikkahakemusten hallintaan. Samalla voidaan rajoittaa hakijoiden liikkumista Suomesta muualle Eurooppaan. Maahantulijoiden välineellistämistä itärajalla ei kuitenkaan ratkaista rajamenettelyllä. Venäjältä Suomeen tulleista noin 1300 henkilöstä alle 100 olisi ohjautunut rajamenettelyyn. Muutos on vahvistettu ja rajamenettely tuli voimaan 1.9.2024.

Hakemus tutkitaan rajamenettelyssä samojen sääntöjen mukaan kuin turvapaikkamenettelyssä. Tutkinta tulee vain tehdä nopeammin eli 4 viikossa. Hakijat pysyvät hakemuksen tutkinnan ajan rajan läheisyydessä eikä heillä ole oikeutta liikkua vapaasti Suomen alueella.

Kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on jatkossa kahdeksan vuoden asumisaika Suomessa nykyisen viiden vuoden sijaan. Lakimuutos vahvistettiin 5.7.2024 ja se tuli voimaan 1.10.2024. 

Valmistelussa on myös lakimuutos, jonka mukaan hakijalta edellytettäisiin jatkossa nykyistä tiukemmat toimeentulon ja nuhteettomuuden vaatimukset sekä tyydyttävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos hakija täyttäisi kielitaitovaatimukset, hän voisi saada kansalaisuuden jo viiden vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Tämä kannustaisi hakijoita kielitaidon hankkimiseen. 

Lisäksi valmistelussa on kansalaisuuskokeen käyttöönotto.

Suomessa ei ole koskaan ollut käytössä kansalaisuuskoetta. Sisäministeriössä valmistellaan siis täysin uutta kansalaisuuden saamisen edellytystä.  Muiden maiden kansalaisuuskokeissa kysytään esimerkiksi yleistietoa yhteiskunnan säännöistä, maan historiasta ja poliittisesta järjestelmästä. Kansalaisuuskoetta käsittelevä hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2025. 

Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet siirtyä Suomessa vastavuoroisuusperiaatteeseen muiden maiden kanssa. Esimerkiksi Venäjän lainsäädäntö ei tunnista kaksoiskansalaisuutta. 

Uudistuksen taustaksi valmisteilla on selvitys kaksoiskansalaisuusjärjestelmästä vuonna 2024. Tässä vaiheessa ei vielä pystytä sanomaan, mitä muutoksia selvityksen perusteella mahdollisesti ehdotettaisiin. Selvityksen valmistumisesta tiedotetaan erikseen.   

Tarkoitus on ottaa käyttöön useita uusia keinoja. Vapaaehtoisia paluita kotimaahan tuetaan ja tehostetaan maastapoistamista tarvittaessa.  Säilöönottoaikaa pidennetään ja lisätään säilöönottomahdollisuuksia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella. Uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä kiristetään ja estetään perusteettomat uusintahakemukset. 

Lisäksi mahdollistetaan oleskeluluvan peruuttaminen Suomen ulkopuolella olevalta ulkomaalaiselta ja maahantulokiellon määrääminen turvallisuussyistä. Kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä palautusten edistämiseksi syvennetään yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Maahantulosäännösten kiertämistä estävät lakimuutokset vahvistettiin 5.7. ja ne tulivat voimaan 1.9.2024.

Lakiin kirjattiin tarkemmin ja velvoittavaan muotoon ne tilanteet, jolloin oleskelulupaa ei myönnetä. Maahanmuuttovirastolle jää vähemmän harkintavaltaa. Tarkoituksena on puuttua entistä määrätietoisemmin erilaiseen moitittavaan menettelyyn, vilpilliseen toimintaan ja väärinkäytöstilanteisiin oleskelulupia myönnettäessä. 

Lakimuutokset, joiden mukaan turvapaikanhakijoina maahan tulleiden kaistanvaihto työ- ja koulutusperusteisen oleskeluluvan hakijoiksi ei ole jatkossa mahdollista, vahvistettiin 5.7.2024 ja ne tulivat voimaan 1.9.2024. 

Laittomasti maahan jäänyt henkilö ei jatkossa voi laillistaa asemaansa suoraan siirtymällä töihin tai opiskelemaan. Lakimuutos ei poista hakijan oikeutta työntekoon tai opiskeluun Suomessa, vaan edellyttää, että oleskeluluvan saamiseksi käytetään normaaleja menettelyjä ja oleskeluluvan hakemista ulkomailta.