Hallitusohjelman uudistukset maahanmuuttopolitiikkaan
Hallitusohjelman tavoitteena on uudistaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa niin, että se tarjoaa avun hädänalaisille ja estää väärinkäytökset.
Suomen turvapaikkapolitiikkaa kiristetään vastaamaan yleistä pohjoismaista tasoa. Hakujärjestelmää kehitetään ja prosesseja sujuvoitetaan niin, että hakijat saisivat päätöksen kansainvälisestä suojeluasemasta tai sen epäämisestä mahdollisimman nopeasti. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet palaavat tai palautetaan nopeasti. Myös paluuneuvontaa tehostetaan. Tavoitteena on kannustaa vapaaehtoiseen paluuseen kotimaahan.
Painopiste turvapaikkapolitiikassa on hädänalaisissa ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevissa, kuten lapsissa ja vammaisissa henkilöissä. Myös pakolaiskiintiössä kiinnitetään erityistä huomiota näihin ryhmiin.
Kansalaistamisen ehtoja kiristetään. Tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen, työntekoon ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen.
Suomen ja muun Euroopan toimintaympäristö ja turvallisuustilanne ovat muuttuneet huomattavasti muutamassa vuodessa. Suurin osa muista EU-jäsenvaltioista on ottanut käyttöön tiukemmat perusteet kansainvälisen suojeluaseman myöntämättä jättämiselle ja lakkauttamiselle.
Tavoitteena on, että ulkomaalaiselle myönnetään kansainvälistä suojelua vain niin pitkäksi aikaa kuin suojelulle on tarve. Suojeluasema voidaan jättää antamatta tai poistaa aiempaa tehokkaammin henkilöltä, joka syyllistyy rikoksiin.
Ei vaikuta. Lakimuutos kohdistuisi jatkossa myönnettäviin oleskelulupiin. Laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Laki tulee voimaan vasta, kun eduskunta on sen hyväksynyt.
Lakimuutos on osa julkisen talouden tasapainottamiseksi tehtäviä toimenpiteitä, joihin kaikkien tulee osallistua. Esityksellä arvioidaan saavutettavan noin 16 miljoonan säästöt vuosina 2024-2025. Vastaanottoraha on suunniteltu lyhytaikaiseksi etuudeksi, jos henkilö on tuen tarpeessa, eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllä tai muista tuloista. Muutosesitys on eduskunnan käsittelyssä.
Hallituksen esitys rajamenettelystä on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Rajamenettelystä saadaan hyvä työkalu todennäköisesti perusteettomien turvapaikkahakemusten hallintaan. Samalla voidaan rajoittaa hakijoiden liikkumista Suomesta muualle Eurooppaan. Maahantulijoiden välineellistämistä itärajalla ei kuitenkaan ratkaista rajamenettelyllä. Venäjältä Suomeen tulleista noin 1300 henkilöstä alle 100 olisi ohjautunut rajamenettelyyn.
Hakemus tutkitaan rajamenettelyssä samojen sääntöjen mukaan kuin turvapaikkamenettelyssä. Tutkinta tulee vain tehdä nopeammin eli 4 viikossa. Hakijat pysyvät hakemuksen tutkinnan ajan rajan läheisyydessä eikä heillä ole oikeutta liikkua vapaasti Suomen alueella.
Eduskunnan käsittelyssä on lakiesitys, jonka mukaan kansalaisuuden saamisen edellytyksenä olisi jatkossa kahdeksan vuoden asumisaika Suomessa. Nykyisin vaadittu aika on viisi vuotta.
Valmistelussa on myös lakimuutos, jonka mukaan hakijalta edellytettäisiin jatkossa nykyistä tiukemmat toimeentulon ja nuhteettomuuden vaatimukset sekä tyydyttävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos hakija täyttäisi kielitaitovaatimukset, hän voisi saada kansalaisuuden jo viiden vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Tämä kannustaisi hakijoita kielitaidon hankkimiseen.
Lisäksi valmistelussa on kansalaisuuskokeen käyttöönotto.
Maahanmuuttopolitiikkaan liittyvien toimien aikataulu ja tavoitteet
Tähän taulukkoon on koottu hallituksen keskeisimmät maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät hankkeet sekä tietoa niiden aikataulusta ja tavoitteista.
| Toimenpide | Aikataulu | Tavoite |
|---|---|---|
| Rajamenettelyn käyttöönotto ja nopeutetun menettelyn perusteiden laajentaminen | Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 18.4.2024. | Otetaan käyttöön menettelydirektiivin mukainen rajamenettely. Ulkomaalaislakiin sisällytetään kaikki ne menettelydirektiivin nopeutetun menettelyn perusteet, joita ei ole vielä laissa. |
| Tiukennukset kansainvälisen suojelun lupien pituuteen | Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 18.4.2024. | Lyhennetään kansainvälisen suojeluaseman mukaisia oleskelulupia määritelmädirektiivin minimivaatimuksia vastaaviksi. Otetaan käyttöön perusteet kansainvälisen suojeluaseman myöntämättä jättämiselle ja lakkauttamiselle. |
| Kansainvälistä suojelua koskevan ulkomaalaislain sääntelyn uudistaminen | Hallituksen esitys syksyllä 2024 | Uudistetaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen rekisteröintiä, jättämistä ja turvapaikkatutkintaa koskeva ulkomaalaislain sääntely. Poistetaan velvoite turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan läpikäynnistä hakijan kanssa sekä arvioidaan valmiutta ja varautumista muuttoliikkeen häiriötilanteisiin. |
| Ulkomaalaislainsäädännön oleskelulupasääntelyn kehittäminen | Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 18.4.2024. | Uudistetaan maahantulosäännösten kiertämistä koskeva sääntely ja selkeytetään henkilöllisyyden todentamista koskevia säännöksiä. Lisäksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kaistanvaihto työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton puolelle estetään. |
| Perheenyhdistäminen | Hallituksen esitys syksyllä 2024 | Tiukennetaan perheenyhdistämisen edellytyksiä ottamalla käyttöön perheenyhdistämisdirektiivin mahdollistamia muutoksia. |
| Säilöönotto ja maahantulokielto | Hallituksen esitys syksyllä 2024 | Tiukennetaan säilöönottoa koskevaa sääntelyä, uudistetaan maahantulokieltoa koskeva sääntely ja mahdollistetaan maahantulokiellon määrääminen Suomen ulkopuolelle oleskelevalle henkilölle. |
| Vastaanottorahan pienentäminen | Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 18.4.2024. | Pienennetään vastaanottoraha perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin. |
| Vastaanottolain uudistaminen | Hanke käynnistyy keväällä 2024 | Vastaanottopalveluita tehostetaan. Rajataan uusintahakijoille järjestettäviä vastaanottopalveluita ja uudistetaan ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajajärjestelmä. |
| Pysyvän oleskeluluvan edellytysten tiukentaminen | Hallituksen esitys keväällä 2025 | Pidennetään pysyvän oleskeluluvan asumisaikaedellytystä kuuteen vuoteen ja otetaan käyttöön kielitaitovaatimus. Lisäksi tiukennetaan nuhteettomuusedellytystä. |
| Kansalaisuuslaki 1. vaihe | Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 18.4.2024. | Pidennetään kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa kahdeksaan vuoteen. |
| Kansalaisuuslaki 2. vaihe | Hallituksen esitys syksyllä 2024 | Tiukennetaan mm. nuhteettomuusedellytystä, palautetaan varsinaisen toimeentulon edellytys sekä tarkastellaan mahdollisuuksia ottaa käyttöön ns. Tanskan malli kansalaisuuden perumisesta. |
| Kansalaisuuslaki 3. vaihe | Hallituksen esitys keväällä 2025 | Otetaan käyttöön kansalaiskoe. Selvitetään mahdollisuudet siirtyä kaksoiskansalaisuusjärjestelmän osalta vastavuoroisuusperiaatteeseen |