Hallitusohjelman toimenpiteet poliisin toimialalla

Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää poliisin operatiivisen toiminnan vahvistamista. Poliisin toimintakykyyn nojaa koko yhteiskunta kaikkina aikoina. 

Tavoitteena on, että samankaltaisilla alueilla poliisipalvelut ovat tasapuoliset ympäri Suomea – oli kyse hälytystoiminnasta, valvonnasta, esitutkinnasta tai lupa-asioista.

Poliisi on johtava sisäisen turvallisuuden viranomainen, joka toimii ympärivuorokautisesti toimintavalmiudessa, tunnistaa ennalta ja vastaa erilaisiin turvallisuusuhkiin kaikissa oloissa. Poliisi on keskeinen toimija myös hybridiuhkien torjunnassa.

Poliisi kohtaa nykypäivänä yhä monimuotoisempaa rikollisuutta. Rikollisuus kansainvälistyy, kovenee ja digitalisoituu ja on jatkuvassa muutoksessa. Perinteisen rikollisuuden muotojen lisäksi poliisi torjuu järjestäytynyttä, kansainvälistä rikollisuutta ja verkossa tapahtuvaa rikollisuutta. On tärkeää, että poliisissa työskentelee riittävästi myös poliisitoimintaa tukevia osaajia, esimerkiksi kyberasiantuntijoita. 

Toimivan ja tehokkaan tiedonvaihdon varmistaminen on poliisin ja muiden kansallisten viranomaisten toiminnan kannalta tärkeää.

Hallitusohjelman mukaan tiedonvaihdon esteitä rikostorjunnassa poistetaan ja lisätään poliisin mahdollisuuksia luovuttaa eri viranomaisille salassa pidettäviä tietoja rikosten estämiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi.

Poliisin tiedonvaihtoa koskevassa lainsäädäntöhankkeessa valmistellaan poliisilakiin ja poliisin henkilötietolakiin tarvittavat muutokset. Lisäksi viranomaisten välistä tiedonvaihtoa käsitellään useissa muissa valtioneuvoston hankkeissa.

Rikostiedustelun keinot ovat keskeisiä erityisesti vakavan rikollisuuden torjunnassa. Niihin lukeutuvat esimerkiksi vakava huumausainerikollisuus lieveilmiöineen, erilaiset sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvat hybridiuhat ja uhat, jotka aiheuttavat suurelle ihmismäärälle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa.

Tavoite on varmistaa, että poliisilla on riittävät toimivaltuudet torjua sisäisen turvallisuuden muuttuvia uhkia. Hankkeessa arvioidaan poliisin salaisten tiedonhankintakeinojen riittävyys ja toimivuus sekä mahdollisuudet hankkia tehokkaasti tietoa sisäisen turvallisuuden suojaamiseksi.

Biometristen tietojen käytön edellytyksiä arvioidaan, koska tiedoista olisi hyötyä vakavien rikosten tutkinnassa. Sormenjälkitietojen ja automaattisen kasvokuvavertailun käyttö mahdollistaa henkilön tunnistamisen luotettavammin kuin muut menetelmät. 

Rekisteritietojen käyttö voisi tehostaa vakavien rikosten, kuten henkirikosten, tutkintaa. Kuva- ja videotietojen merkitys on kasvanut rikostorjunnassa, kun yhteiskunta on digitalisoitunut.

Tavoitteena on torjua nuoriso- ja katujengirikollisuuden kasvu Suomessa. Tehokkaalla torjunnalla voidaan estää tulevaisuuden rikollisuutta.

Oikeusministeriön johdolla on valmisteltu yhteinen toimenpideohjelma, joka tähtää tehokkaaseen nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisyyn, rikoskierteen katkaisuun, rikosten selvittämiseen, rangaistusten kiristämiseen ja rikosvastuun toteutumiseen. Poliisin resursseja on jo lisätty nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja niiden avulla poliisi on tehostanut toimintaansa. 

Torjunta edellyttää eri viranomaisten välistä tiivistä yhteistyötä. Hallitusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä ennaltaehkäisevää ankkuritoimintaa yhä kattavammaksi ja toimivammaksi.
Lisäksi pohjoismaisia käytänteitä selvitetään rikostorjunnan ja tiedonkulun tehostamiseksi.