Ehdotus biometristen tietojen käyttöä rikostorjunnassa koskevan sääntelyn muuttamisesta lausuntokierrokselle

Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen poliisin ja Maahanmuuttoviraston rekistereihin tallennettuja biometrisia tietoja koskevan sääntelyn muuttamisesta. Hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa rikostorjuntaa ja parantaa biometriikan käytön edellytyksiä lainvalvonnassa ja rikostorjunnassa. Biometrisia tietoja olisi mahdollista käyttää nykyistä laajemmin erityisesti vakavimpien rikosten torjunnassa. Lausuntoja pyydetään viimeistään 17.3.2025.

Sääntelyä muutettaisiin niin, että biometrisia tietoja saisi käyttää muun muassa hengelle, terveydelle tai vapaudelle aiheutuvan merkittävän vaaran estämiseksi sekä vakavimpien rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Poliisin tehtävissä voisi lisäksi rajatusti käyttää yksittäisiä tietoja henkilöllisyyden selvittämiseksi, jos henkilöä ei voida tunnistaa luotettavasti muiden tietojen avulla.

Biometrisilla tiedoilla tarkoitetaan teknisellä käsittelyllä saatuja henkilötietoja, kuten kasvokuvia ja sormenjälkitietoja, joiden avulla henkilö voidaan tunnistaa. Esitetyt muutokset koskisivat poliisin passirekisteriin ja henkilökorttirekisteriin talletettuja biometrisia tietoja sekä poliisin ja Maahanmuuttoviraston rekistereihin talletettuja ulkomaalaisten biometrisia tietoja.

Poliisi ei saisi oikeutta uuteen tietoon, vaan kyse on poliisin hallussa jo olevan tiedon käyttötarkoituksen muuttamisesta. Tietoja voisi käyttää vertailuaineistona esimerkiksi tiettyjen vakavien rikosten, kuten henkirikosten sekä vakavien väkivalta- ja seksuaalirikosten, tutkinnassa. 

Tavoitteena on vahvistaa rikostorjuntaa

Ehdotetut lakimuutokset parantaisivat esitutkintaviranomaisten mahdollisuuksia tunnistaa rikoksista epäiltyjä ja rikoksen uhriksi joutuneita henkilöitä. Sormenjälkitietojen ja automaattisen kasvokuvavertailun käyttö mahdollistaa henkilön tunnistamisen luotettavammin kuin muut menetelmät.

Passirekisterin ja henkilökorttirekisterin biometristen tietojen hyödyt korostuisivat erityisesti vakavimpien rikosten estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä. Esimerkiksi kuva- ja videotietojen merkitys on kasvanut rikosten tutkinnassa, kun yhteiskunta on digitalisoitunut.

Ehdotuksen mukaan biometrisia tietoja voitaisiin luovuttaa myös muille esitutkintaviranomaisille ja Schengenin tietojärjestelmään. Suojelupoliisi ja Puolustusvoimat voisivat lisäksi saada tietoja tilanteissa, joissa kyse olisi kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta. 

Biometristen tietojen käyttöä säännellään tarkasti

Sormenjäljet ja muut biometriset tiedot ovat arkaluonteisia henkilötietoja. Esityksessä säädettäisiin täsmällisesti ja yksityiskohtaisesti käsittelyn edellytyksistä ja menettelyistä eri tilanteissa.

Esimerkiksi mahdollisuus tietojen käyttöön rikostorjunnassa rajattaisiin yksilöityihin vakaviin rikoksiin. Tietojen käyttäminen edellyttäisi pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai suojelupoliisin päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyyntöä. Vertailuja voisi toteuttaa vain keskusrikospoliisi, joka tarkistaisi ennen vertailua pyynnön lainmukaisuuden ja edellytysten täyttymisen. Lisäksi tulisi aina varmistaa, ettei henkilöä ole mahdollista tunnistaa muiden poliisin hallussa olevien tietojen avulla.

Lisätiedot:

Erityisasiantuntija Suvi Pato-Oja, p. 0295 488 379, [email protected]
Lainsäädäntöjohtaja Katriina Laitinen, p. 0295 488 559, [email protected]