Suomen osallistuminen siviilikriisinhallintaan

Päätökset osallistua siviilikriisinhallintaan perustuvat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin, kriisialueen tarpeisiin, kansallisiin valmiuksiin sekä oikeus- ja sisäasioiden tavoitteisiin.

Hallitusohjelman mukaan Suomi painottaa osallistumisessa EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioita. Suomi osallistuu myös YK:n ja Etyjin siviilikriisinhallintaoperaatioihin sekä Naton siviilikriisinhallinnaksi määriteltäviin tehtäviin.

Nykyinen siviilikriisinhallinnan painopiste on selkeästi Ukraina. Uusimmat operaatiot ovat Moldovassa ja Armeniassa. Eniten siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita on viime vuosina lähetetty Afganistaniin, Kosovoon ja Georgiaan. Suomi osallistuu vahvasti myös YK-poliisioperaatioihin Afrikassa. Lähi-idän tilanne muuttuu jatkuvasti ja alueelle odotetaan tulitaukoa tai rauhaa, joka voi edellyttää uutta kansainvälistä läsnäoloa ja siviilikriisinhallintaoperaatiota. 

Suomi painottaa siviilikriisinhallinnassa poliisi-, oikeusvaltio-, rajaturvallisuus-, ihmisoikeus- ja tasa-arvoasiantuntemusta. Operaatioissa toimivista suomalaisista asiantuntijoista noin kolmasosa on sisäministeriön hallinnonalalta.

Operaatioiden yhä vaikeammat toimintaympäristöt ja nopeasti muuttuvat poliittiset tilanteet edellyttävät, että Suomi pystyy myös jatkossa lähettämään joustavasti päteviä asiantuntijoita lyhyellä varoitusajalla siviilikriisinhallintatehtäviin.