Terrorismin torjunta perustuu laajaan yhteistyöhön

Terrorismissa on kyse vakavasta hyökkäyksestä demokratiaa ja oikeusvaltiota kohtaan. Sillä loukataan poikkeuksellisen vakavasti sellaisia yleismaailmallisia arvoja, kuten ihmisarvo, vapaus, tasa-arvo ja yhteisvastuullisuus sekä perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Terrorismille ei ole olemassa yhtä tarkkarajaista kansainvälistä määritelmää. Useimmiten terrorismiin liittyy väkivaltaa tai sillä uhkaamista tavoitteiden saavuttamiseksi ja levottomuuden tai pelon aiheuttamiseksi. Ilmiönä terrorismi määritellään toimintana, joka sisältää kansallisen lain tai kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja, väkivaltaa tai sillä uhkaamista ja levottomuuden tai pelon aiheuttamisen tavoittelua.

Rikosoikeudellisesti terrorismia ovat rikoslain 34 a luvun määrittelemät teot eli terrorismirikokset. Terroristiset teot on kriminalisoitu varsinaisia iskuja laajemmin ja rangaistavaa on esimerkiksi erityyppinen iskujen valmistelu, terroristiryhmän johtaminen ja terroristiryhmän toimintaan osallistuminen.

Suojelupoliisi julkaisee terrorismin uhka-arvion vähintään kerran vuodessa. Terrorismin uhka Suomessa on vakiintunut viime vuosina tasolle ”kohonnut”, joka on neliportaisen asteikon toiseksi alin taso. Uhkatasot ovat matala, kohonnut, korkea ja erittäin korkea.

Terrorismintorjuntaa ohjaa kansallinen strategia

Suomen terrorismintorjuntaa ja sen kehittämistä ohjaa sisäministeriön valmistelema valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta terrorismintorjunnan strategiasta 2022-2025. Kansallisella strategialla vastataan vaatimuksiin, joita muuttuva toimintaympäristö ja terrorismin uhka asettavat terrorismintorjunnalle.

Strategialla tuetaan pitkäjänteistä ja laajaa yhteistyötä kaikkien terrorismin torjuntaan osallistuvien välillä. Terrorismin ja siihen johtavan väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin torjunta osana kansainvälistä turvallisuus- ja kehitysyhteistyötä turvaa Suomen kansallisia etuja ja edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.

Terrorismin ennalta estämisen tavoitteena on puuttua terrorismin taustasyihin. Terrorismirikoksia ennalta estetään ja paljastetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä toteutetaan rikosvastuu. Yhteiskunnan toimintakykyä ja palautumista normaalitilaan mahdollisen terrorismirikoksen seurauksista vahvistetaan varautumisella.

Terrorismin rahoittamisen estäminen on keskeinen osa terrorismintorjuntaa. Valtioneuvosto hyväksyi helmikuussa 2024 periaatepäätöksen kansallisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvion osittaispäivityksestä ja toimintasuunnitelmasta. Riskiarvio ja toimintasuunnitelma muodostavat kokonaisuuden, joka kuvastaa Suomen kansallista ymmärrystä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeistä ja niiden hallintakeinoista.

Kansainvälisellä yhteistyöllä tärkeä merkitys

Terrorismintorjunta edellyttää laaja-alaista kansainvälistä ja EU-yhteistyötä. 

Suomi osallistuu aktiivisesti terrorismin vastaiseen yhteistyöhön ja terrorismiin johtavan väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta estämiseen esimerkiksi seuraavilla foorumeilla: YK, EU, Euroopan neuvosto, ETYJ, Nato, kansainvälinen Isisin vastainen koalitio, Europol, Interpol ja Eurojust. 

Lisäksi Suomi on osapuolena lähes kaikissa keskeisissä terrorismin vastaisissa kansainvälisissä sopimuksissa.