Terrorismia torjutaan viranomaisten yhteistyöllä

Terrorismilla ei ole olemassa yhtä kansainvälisesti sovittua määritelmää. Useimmiten terrorismiin liittyy väkivaltaa tai sillä uhkaamista tavoitteiden saavuttamiseksi ja levottomuuden tai pelon aiheuttamiseksi. Ilmiönä terrorismi määritellään toimintana, joka sisältää kansallisen lain tai kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja, väkivaltaa tai sillä uhkaamista ja levottomuuden tai pelon aiheuttamisen tavoittelua.

Suomessa rikoslain 34 a luku määrittelee terroristisessa tarkoituksessa tehtävät rikokset.

Suomessa terrorismintorjunnan päävastuu on poliisilla. Terrorismintorjunnan painopiste on ennaltaehkäisevissä toimissa, joiden onnistuminen riippuu laajasta ja kiinteästä yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Viranomaisyhteistyön lisäksi tarvitaan kolmannen sektorin osallistumista.

Terrorismin uhka-arvio 

Suojelupoliisi antoi uusimman terrorismin uhka-arvion maaliskuussa 2021. Terroriuhka on Suomessa neliportaisen asteikon tasolla 2 eli kohonnut. Uhkatasot ovat matala, kohonnut, korkea ja erittäin korkea.

Uhkataso on säilynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna, mutta äärioikeiston tilannekuva on aiempaa huolestuttavampi. 

Suurimman terrori-iskun uhkan aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset toimijat tai pienryhmät. Suomessa on merkittävää terrorismin tukitoimintaa. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä on noin 390.

Tiedustelu oleellisessa roolissa

Terrorismin torjunnan tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat uhat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja estää niiden toteutuminen. Valtioneuvosto on kansallisessa terrorismintorjunnan strategiassa linjannut terrorismin torjuntaa ja edellyttää sen kehittämistä. Lisäksi esimerkiksi Euroopan unionin terrorisminvastaisessa strategiassa ja toimintaohjelmassa on määritelty kansainvälistä yhteistyötä ja toimenpiteitä terrorismin torjumiseksi.

Terrorismin torjunnassa tiedustelutoiminnalla sekä koti- ja ulkomaisten viranomaisten välisellä yhteistyöllä on tärkeä merkitys. Suomessa suojelupoliisilla on päävastuu terrorismiin liittyvästä tiedustelusta, ilmiöiden seurannasta ja analysoinnista.

Sisäministeriössä valmisteltiin siviilitiedustelulainsäädäntö, joka tuli voimaan 1.6.2019. Lailla suojelupoliisille on tullut lisää toimivaltuuksia muun muassa terrorismin torjuntaan. Lain voimaantulon jälkeen suojelupoliisilla ei enää ole valtuuksia tehdä esitutkintaa. 

Keskusrikospoliisi vastaa terrorismirikoksia koskevasta esitutkinnasta

Poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeinolait ohjaavat terrorismirikosten paljastamista ja esitutkintaa. Suomessa terrorismirikoksia koskevasta esitutkinnasta vastaa keskusrikospoliisi. Tutkinnassa keskusrikospoliisia avustaa tarvittaessa suojelupoliisi. Suojelupoliisi saa poliisilaissa määritellyin edellytyksin jatkaa tiedustelumenetelmän käyttöä salaisena tiedonhankintana tiettyjen kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi. Myös muut viranomaiset ovat mukana esitutkinnassa ja tukevat omilla toimillaan esitutkintaa tekevää poliisiyksikköä.