Terrorismia torjutaan viranomaisten yhteistyöllä

Terrorismilla ei ole olemassa yhtä kansainvälisesti sovittua määritelmää. Useimmiten terrorismiin liittyy väkivaltaa tai sillä uhkaamista tavoitteiden saavuttamiseksi ja levottomuuden tai pelon aiheuttamiseksi. Ilmiönä terrorismi määritellään toimintana, joka sisältää kansallisen lain tai kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja, väkivaltaa tai sillä uhkaamista ja levottomuuden tai pelon aiheuttamisen tavoittelua. Suomessa rikoslain 34 a luku määrittelee terroristisessa tarkoituksessa tehtävät rikokset.

Terrorismintorjunnan painopiste on ennaltaehkäisevissä toimissa, joiden onnistuminen riippuu laajasta ja kiinteästä yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Viranomaisyhteistyön lisäksi tarvitaan kolmannen sektorin osallistumista.

Terrorismintorjunnan toimintaympäristö Suomessa on nopeassa muutoksessa ja terrorismin uhka on muuttunut. Suojelupoliisi antoi uuden terrorismin uhka-arvion kesäkuussa 2017. Samalla Suojelupoliisi otti käyttöön uuden neliportaisen asteikon uhkatason kuvaamiseksi. Uhkatasot ovat matala, kohonnut, korkea ja erittäin korkea. Terroriuhka on tällä hetkellä Suomessa tasolla kohonnut.

Suomeen kohdistuvaa uhkaa ovat entisestään nostaneet Suomen profiilin vahvistuminen radikaali-islamistisessa propagandassa ja terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden yhä vakavammat kytkökset terroristiseen toimintaan. Merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa muodostavat edelleen yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka saavat motivaatiota radikaali-islamistisesta propagandasta tai terrorijärjestöjen kehotuksista.

Tiedustelu oleellisessa roolissa

Terrorismin torjunnan tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat uhat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja estää niiden toteutuminen. Valtioneuvosto on linjannut terrorismin torjuntaa ja edellyttää sen kehittämistä. Lisäksi esimerkiksi Euroopan unionin terrorisminvastaisessa strategiassa ja toimintaohjelmassa on määritelty kansainvälistä yhteistyötä ja toimenpiteitä terrorismin torjumiseksi.

Terrorismin torjunnassa tiedustelutoiminnalla sekä koti- ja ulkomaisten viranomaisten välisellä yhteistyöllä on tärkeä merkitys. Suomessa Suojelupoliisilla on päävastuu terrorismiin liittyvien ilmiöiden seurannasta ja analysoinnista.

Sisäministeriössä valmisteltiin siviilitiedustelulainsäädäntö, joka tuli voimaan 1.6.2019. Lailla suojelupoliisille on tullut lisää toimivaltuuksia muun muassa terrorismin torjuntaan.

Keskusrikospoliisi vastaa terrorismirikoksia koskevasta esitutkinnasta

Poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeinolait ohjaavat terrorismirikosten paljastamista ja tutkintaa. Suomessa terrorismirikoksia koskevasta esitutkinnasta vastaa Keskusrikospoliisi. Tutkinnassa Keskusrikospoliisia avustaa tarvittaessa Suojelupoliisi. Erityisestä valtion turvallisuuteen vaikuttavasta syystä myös Suojelupoliisi voi suorittaa terrorismiin liittyvän rikoksen tutkinnan. Myös muut viranomaiset ovat mukana esitutkinnassa ja tukevat omilla toimillaan esitutkintaa tekevää poliisiyksikköä.