EU-turvallisuustietojärjestelmien tietojen yhteentoimivuus 

Sisäministeriön asettama kansallinen toimeenpanohanke on osa EU:ssa tapahtuvaa kehitystyötä, jossa yhteensovitetaan sisäiseen turvallisuuteen, rajaturvallisuuteen ja muuttoliikkeen hallintaan liittyvien EU-tietojärjestelmien tietoja (Interoperability). Hankkeeseen kuuluu myös lainsäädäntökokonaisuus. Huhtikuussa 2020 asetettu lainsäädäntöhanke valmistelee tarvittavia muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Muutokset on tarkoitus viedä eduskunnan käsiteltäväksi syyskaudella 2021. 

Suomalaiset viranomaiset käyttävät EU:n tietojärjestelmiä päivittäisessä työssään. Hankkeessa yhteensovitetaan eri viranomaisten toimet, jotka liittyvät muutoksen toimeenpanoon Suomessa. Hanke vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten kansallisesta toimeenpanosta yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Sisäministeriö koordinoi työtä Suomessa ja hankkeessa on mukana myös oikeusministeriö, ulkoministeriö ja valtiovarainministeriö. Vastaavia hankkeita on käynnissä myös muissa EU-maissa. 

Euroopan laajuisen yhteensovittamistyön tavoitteena on turvallisuuden vahvistaminen yhdessä rajaliikenteen sujuvuuden kanssa. Tulevaisuudessa viranomaiset pystyvät entistä paremmin havaitsemaan turvallisuusuhkia, tehostamaan tarkastuksia ulkorajoilla, torjumaan henkilöllisyyspetoksia ja laitonta maahanmuuttoa. 

Laaja-alaiset yhteentoimivat tietojärjestelmät   

Euroopan laajuisesti yhteentoimivat tietojärjestelmät mahdollistavat sen, että toimivaltaisilla viranomaisilla, kuten rajavartijoilla, poliiseilla, viisumi - ja maahanmuuttoviranomaisilla on entistä nopeammin sekä aikaisempaa luotettavampaa ja kattavampaa tietoa EU:n alueella olevista kolmansien maiden henkilöistä. Näin esimerkiksi rikoksesta epäiltyjä voidaan tunnistaa aiempaa paremmin. 

EU:n laajuinen yhteentoimivuus taataan toteuttamalla neljä osa-aluetta:

  1. Eurooppalainen hakuportaali, jonka kautta voidaan tehdä samanaikaisia hakuja useissa tietojärjestelmissä ml. biometriset tiedot, kuten kasvokuvat ja sormenjäljet.
  2. Yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu, jonka avulla yhteen järjestelmään tallennettavat biometriset tiedot ovat vertailukelpoisia muihin järjestelmiin tallennettujen sormenjälkien ja kasvokuvien kanssa. 
  3. Yhteinen henkilötietorekisteri, johon tallennetaan EU:n tietojärjestelmiin kuuluvat kolmansien maiden kansalaisten henkilötiedot sekä biometriikkaa ja matkustusasiakirjan tiedot. 
  4. Rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistin, joka tarkistaa, löytyykö samoilla henkilö-, biometrisilla- tai matkustusasiakirjatiedoilla henkilöitä muista järjestelmistä, jotta voidaan havaita samoihin biometrisiin tietoihin liittyvät rinnakkaishenkilöllisyydet.

Tietojärjestelmät, joita eurooppalainen yhteentoimivuus koskee ja niiden kansalliset vastuuviranomaiset Suomessa:

  • EU:n viisumitietojärjestelmä (VIS) | ulkoministeriö 
  • Turvapaikanhakijoiden sormenjälkitietojärjestelmä (Eurodac)| Maahanmuuttovirasto
  • Schengenin tietojärjestelmä (SIS) | Poliisihallitus
  • Rajanylitystietojärjestelmä (EES) | Rajavartiolaitos
  • Euroopan matkustustieto ja -lupajärjestelmä (ETIAS) | Rajavartiolaitos
  • Keskitetty järjestelmä niiden jäsenvaltioiden tunnistamiseksi, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN) | oikeusministeriö

Lukuunottamatta Schengenin tietojärjestelmää muutoksen piiriin kuuluviin EU-tietojärjestelmiin tallennetaan vain tietoja kolmansien maiden kansalaisista. Yksittäisen kansalaisen näkökulmasta havaittavin muutos on ulkorajalla perinteisestä kolmansien maiden kansalaisten passien leimauksesta luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen EU:n laajuiseen rajanylitystietojen tallennukseen. Uutena asiana on myös kolmansien maiden kansalaisten matkustuslupakäytännön käyttöönotto.

Muutokseen liittyvät tietojärjestelmätoiminnallisuudet kehitetään vuoteen 2023 mennessä. Keskusjärjestelmätasoiset tietojärjestelmät rakentaa eurooppalainen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava virasto eu-LISA. Jokainen jäsenmaa kehittää omat kansalliset tietojärjestelmät tai rajapintaratkaisut, jotka ovat yhteentoimivia keskusjärjestelmätasoisten tietojärjestelmien kanssa. Järjestelmien tulee valmistua ajallaan, jotta kokonaisuus saadaan käyttöön EU-alueella samanaikaisesti. Ensimmäinen uusi tietojärjestelmä, joka otetaan käyttöön vuonna 2022 on rajanylitystietojärjestelmä. Se otetaan käyttöön yhdessä EU:n uudistetun viisumitietojärjestelmän kanssa. 

EU:n sisäisen turvallisuuden rahasto.

 

 

 



Tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistäviä viranomaisten toimia on tuettu EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta.