EU- ja Schengen-alueen tiedonvaihtoa uudistetaan – tavoitteena tietojärjestelmien tehokas yhteentoimivuus

EU- ja Schengen-alueen tietojärjestelmien yhteentoimivuus- eli interoperability-hanke etenee – ensimmäinen osakokonaisuus otettiin käyttöön syksyllä 2025. Uudistus etenee sovitun aikataulun mukaisesti ja viimeiset osat otetaan käyttöön noin vuonna 2030.

Euroopan unionin ja Schengen alueen rajaturvallisuuden ja siirtolaisuuden hallinta on perustunut jo vuosia käytössä olleisiin suuriin, keskitettyihin tietojärjestelmiin:

• Schengenin tietojärjestelmä etsintäkuulutuksille ja maahantulokielloille (Schengen information system SIS)
• viisumitietojärjestelmä (Visa information system VIS)
• turvapaikanhakijoiden sormenjälkijärjestelmä (Eurodac). 

Tietojärjestelmien yhteentoimivuus eli interoperabiliteetti tarkoittaa niiden kykyä jakaa tietoa keskenään. EU:n tietohallintovirasto eu-LISA on vastannut tietojärjestelmien operatiivisesta toimintakyvystä. Edellä mainittuja EU-järjestelmiä päivitetään vastaamaan nykyisiä toiminnallisia tarpeita ja toisaalta yhteentoimivuuden säädöspohjan edellytyksiä sekä muodostamaan keskenään yhteentoimivan kokonaisuuden yhteistyössä EU-jäsenmaiden ja eu-LISAn kanssa. Merkittävimmät uudistukset kohdistuvat Eurodac- ja VIS-tietojärjestelmiin. Eurodac-uudistus valmistuu vuoden 2026 aikana ja VIS-uudistus noin vuonna 2029.

Tämän lisäksi kehitetään kolmea uutta EU-alueen tietojärjestelmää: 

• maahantulo- ja maasta poistumisen järjestelmä (EES)
• matkustajatietojärjestelmä (ETIAS) 
• rikostietojärjestelmä (ECRIS-TCN). 

Tavoitteena rajaturvallisuuden vahvistaminen ja sujuva rajaliikenne

Euroopan laajuisen yhteensovittamistyön tavoitteena on turvallisuuden vahvistaminen yhdessä rajaliikenteen sujuvuuden kanssa. Käyttöönottojen myötä viranomaiset pystyvät entistä paremmin havaitsemaan turvallisuusuhkia ja tehostamaan tarkastuksia ulkorajoilla sekä torjumaan henkilöllisyyspetoksia ja laitonta maahanmuuttoa. 

Tietojärjestelmien yhteentoimivuus on jatkossa turvallisuuden, mutta myös matkustusmukavuuden avaintekijä Euroopan unionin alueella. Esimerkiksi kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastusprosessi nopeutuu ja tieto rajan ylityksestä on kaikilla vastuuviranomisilla heti digitaalisesti käytettävissä.

Uusista järjestelmistä ensimmäisenä saatiin käyttöön rajanylitystietojärjestelmä (EES) syksyllä 2025 rajoitetusti, täysimittaisesti EES tulee käyttöön keväällä 2026. 

EES-järjestelmän rajoitettu käyttö aloitettiin Suomessa Helsinki-Vantaan lentoasemalla, sekä myöhemmin Lapin lentoasemilla. Käyttöastetta lisätään vaiheittain ja täydessä käytössä EES tulee olemaan huhtikuussa 2026. EES-järjestelmään tallennetaan matkustajatietoja vain EU:n ulkopuolisista kansalaisista. Nämä tiedot koostuvat matkustajan henkilötiedoista sekä Schengen-ulkorajan ylityshetkestä ja -paikasta sekä myös maasta poistumisen ajankohdan ja paikan.

EES-järjestelmää täydentää syksyllä 2026 käyttöön tuleva ETIAS-matkustuslupajärjestelmä, johon Schengen-alueelle matkustavat EU:n ulkopuoliset kansalaiset tekevät matkustusilmoituksen ennakkoon ennen matkan alkamista.

EU:n migraatiopaktin soveltaminen alkaa tietojärjestelmätasolla kesäkuussa 2026

EU:n keskitetty turvapaikanhakijoiden tietojärjestelmä Eurodac käyttöönotetaan uudistettuna kesäkuun 12. päivä 2026. Käyttöönotossa sovelletaan vaiheittaista käyttöönottomallia EES-järjestelmän tapaan. Kokonaisuudessaan uusittu Eurodac toimii joulukuussa 2026. Uusitut toiminnallisuudet ovat osa ns. migraatiopaktia eli EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta vuodelta 2024. 

Järjestelmän tavoitteena on hallita järjestelmällisesti Schengen alueelle saapuvia siirtolaisia, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ja luoda oikeudenmukainen järjestelmä vastuun jakamiseksi jäsenvaltioiden kesken.

ECRIS-TCN rikosrekisterijärjestelmän käyttöönoton myötä oikeusrekisteriviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä muiden EU-maiden kesken varmistaakseen sujuvan tiedonvaihdon. 

ECRIS-TCN mahdollistaa kevään 2026 käyttöönoton myötä rikosrekisteritietojen tehokkaamman pyytämisen ja luovuttamisen jäsenvaltioiden välillä. Järjestelmä on suunniteltu kattamaan henkilöt, joiden kansalaisuus on ns. kolmas maa tai ovat kansalaisuudettomia, ja kohdentamaan pyynnöt niihin jäsenmaihin, joissa tuomioita on. Järjestelmä tuottaa selkeämmän ja kattavamman kuvan henkilön mahdollisesta rikosrekisterimerkinnästä

Tekniset ratkaisut mahdollistavat tiedon yhdistämisen useasta tietojärjestelmästä

Teknisistä ratkaisuista käytetään nimitystä yhteentoimivuus- eli interoperability-komponentit. 

Euroopan laajuisesti yhteentoimivat tietojärjestelmät mahdollistavat sen, että toimivaltaisilla viranomaisilla, kuten rajavartijoilla, poliiseilla, viisumi- ja maahanmuuttoviranomaisilla on entistä nopeammin, mutta myös aikaisempaa luotettavampaa ja kattavampaa tietoa EU:n alueella olevista kolmansien maiden henkilöistä. Näin luvattomasti maassa oleskelevia, mutta myös rikoksesta epäiltyjä voidaan tunnistaa aiempaa tehokkaammin. 

EU:n laajuinen tietojärjestelmien yhteentoimivuus perustuu neljään uuteen tekniseen komponenttiin:

1. Yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu (sBMS), jonka avulla yhteen EU-järjestelmään tallennettavat biometriset tiedot, kuten kasvokuvat ja sormenjäljet, ovat vertailukelpoisia muihin EU-järjestelmiin tallennettuihin vastaaviin biometrisiin tunnisteisiin ja samankaltaisuudet nousevat esille. Tämä komponentti käyttöönotettiin keväällä 2025.
2. Eurooppalainen hakuportaali (ESP), jonka kautta voidaan tehdä samanaikaisia hakuja useissa EU-tietojärjestelmissä käyttäen hakuparametreinä joko henkilö- tai biometrisia tietoja. Tämä komponentti käyttöönotetaan keväällä 2026.
3. Yhteinen henkilötietorekisteri (CIR), johon tallennetaan EU:n tietojärjestelmiin kuuluvat kolmansien maiden kansalaisten henkilötiedot sekä biometriikkaa ja matkustusasiakirjan tiedot. Tämä komponentti käyttöönotetaan keväällä 2026.
4. Rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistin (MID), joka tarkistaa automaattisesti uuden henkilötiedon rekisteröinnin yhteydessä samankaltaista vastinetta toisesta EU-tietojärjestelmästä. Tavoitteena on tunnistaa joko tahattomasti aiheutuneet tai vilpillisessä mielessä toimivat rinnakkaishenkilöllisyydet.

Näiden peruskomponenttien lisäksi otetaan käyttöön keskitetty tilasto- ja raportointipalvelu (CRRS). Palvelu tuottaa tilasto- ja analyysidataa kaikista yhteentoimivista EU-tietojärjestelmistä. 

Nämä uudistetut tietojärjestelmä- ja tekniset komponenttiratkaisut auttavat siirtymään vanhentuneista siilomaisista järjestelmistä uusiin kokonaisvaltaisiin lähestymistapoihin, mutta edelleen kunnioittaen täysin yksittäisten järjestelmien alkuperäisiä tavoitteita ja yksilöiden tietosuojaa. Tietojärjestelmien yhteentoimivuus tehostaa viranomaistahojen yhteistyötä ja lisää tietojärjestelmien turvallisuutta sekä tarjoaa kolmannen maan kansalaisille matkustussujuvuutta.

Muutokset koskevat lähinnä kolmansien maiden kansalaisia ja ne näyttäytyvät matkustajille Schengenin ulkorajoilla

Lukuun ottamatta Schengenin tietojärjestelmää, uudistuksen piiriin kuuluviin EU-tietojärjestelmiin tallennetaan tietoja vain kolmansien maiden kansalaisista. Yksittäisen kansalaisen näkökulmasta havaittavin muutos on ulkorajalla perinteisestä kolmansien maiden kansalaisten passien leimauksesta luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen EU:n laajuiseen rajanylitystietojen tallennukseen. Uutena asiana on myös kolmansien maiden kansalaisten matkustuslupakäytännön käyttöönotto, joka sujuvoittaa rajanylitysprosessin läpimenoa. 

 

 

 

Tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistäviä viranomaisten toimia on tuettu EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta.