EU- ja Schengen-alueen tiedonvaihtoa uudistetaan – tavoitteena tietojärjestelmien tehokas yhteentoimivuus

Euroopan rajaturvallisuuden ja siirtolaisuuden tehokas hallinta perustuu suuriin, keskitettyihin tietojärjestelmiin: 

• Schengenin tietojärjestelmä etsintäkuulutuksille ja maahantulokielloille (Schengen information system SIS)
• viisumitietojärjestelmä (Visa information system VIS)
• turvapaikanhakijoiden sormenjälkijärjestelmä (Eurodac). 

Tietojärjestelmien yhteentoimivuus eli interoperabiliteetti tarkoittaa niiden kykyä jakaa tietoa keskenään. EU:n tietohallintovirasto eu-LISA vastaa edellä mainittujen tietojärjestelmien operatiivisesta toiminnasta. Järjestelmiä päivitetään keskenään yhteen toimiviksi yhteistyössä EU-jäsenmaiden kanssa. Tämän lisäksi kehitetään kolmea uutta EU-alueen tietojärjestelmää: 

• maahantulo- ja maasta poistumisen järjestelmä (EES)
• matkustajatietojärjestelmä (ETIAS) 
• rikostietojärjestelmä (ECRIS-TCN). 

Tavoitteena turvallisuuden vahvistaminen ja sujuva rajaliikenne

Euroopan laajuisen yhteensovittamistyön tavoitteena on turvallisuuden vahvistaminen yhdessä rajaliikenteen sujuvuuden kanssa. Tulevaisuudessa viranomaiset pystyvät entistä paremmin havaitsemaan turvallisuusuhkia ja tehostamaan tarkastuksia ulkorajoilla sekä torjumaan henkilöllisyyspetoksia ja laitonta maahanmuuttoa. 

Tietojärjestelmien yhteentoimivuus on jatkossa turvallisuuden, mutta myös matkustusmukavuuden avaintekijä Euroopan unionin alueella. Esimerkiksi kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastusprosessi nopeutuu ja tieto rajan ylityksestä on kaikilla vastuuviranomisilla heti digitaalisesti käytettävissä.

Uusista järjestelmistä ensimmäisenä tulee käyttöön maahantulo- ja maasta poistumisen järjestelmä (EES) loppuvuodesta 2024. Kokonaisuuden tulisi olla käytössä vuonna 2027. 

Jokainen EU jäsenvaltio on vastuullinen huolehtimaan omalta osaltaan tarvittavista kansallisista toteutuksista sovitussa aikataulussa. Sisäministeriö koordinoi työtä Suomessa yhdessä oikeusministeriön, ulkoministeriön ja valtiovarainministeriön sekä Poliisihallituksen, Rajavartiolaitoksen, Oikeusrekisterikeskuksen, Traficomin, Valtorin ja Tullin kanssa. Kokonaisuuteen liittyvän lainsäädäntöhankkeen työ valmistui syksyllä 2022 ja se sisälsi tarvittavat lakimuutokset EU-tasoisen yhteentoimivuuden kansalliseen käyttöönottoon Suomessa. 

Tekniset ratkaisut mahdollistavat tiedon yhdistämisen useasta tietojärjestelmästä

Euroopan laajuisesti yhteentoimivat tietojärjestelmät mahdollistavat sen, että toimivaltaisilla viranomaisilla, kuten rajavartijoilla, poliiseilla, viisumi- ja maahanmuuttoviranomaisilla on entistä nopeammin, mutta myös aikaisempaa luotettavampaa ja kattavampaa tietoa EU:n alueella olevista kolmansien maiden henkilöistä. Näin luvattomasti maassa oleskelevia, mutta myös rikoksesta epäiltyjä voidaan tunnistaa aiempaa tehokkaammin. 

EU:n laajuinen tietojärjestelmien yhteentoimivuus perustuu neljään uuteen tekniseen komponenttiin:

1. Eurooppalainen hakuportaali (ESP), jonka kautta voidaan tehdä samanaikaisia hakuja useissa tietojärjestelmissä ml. biometriset tiedot, kuten kasvokuvat ja sormenjäljet.
2. Yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu (sBMS), jonka avulla yhteen järjestelmään tallennettavat biometriset tiedot ovat vertailukelpoisia muihin järjestelmiin tallennettujen sormenjälkien ja kasvokuvien kanssa. 
3. Yhteinen henkilötietorekisteri (CIR), johon tallennetaan EU:n tietojärjestelmiin kuuluvat kolmansien maiden kansalaisten henkilötiedot sekä biometriikkaa ja matkustusasiakirjan tiedot. 
4. Rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistin (MID), joka tarkistaa, löytyykö samoilla henkilö-, biometrisilla- tai matkustusasiakirjatiedoilla henkilöitä muista järjestelmistä, jotta voidaan havaita samoihin tai samankaltaisiin biometrisiin/biografisiin tietoihin liittyvät mahdolliset rinnakkaishenkilöllisyydet.

Näiden peruskomponenttien lisäksi otetaan käyttöön keskitetty tilasto- ja raportointipalvelu (CRRS). Palvelu tuottaa tilasto- ja analyysidataa kaikista yhteentoimivista EU-tietojärjestelmistä. 

Nämä uudet ratkaisut auttavat siirtymään vanhentuneista siilomaisista järjestelmistä uusiin kokonaisvaltaisiin lähestymistapoihin, mutta edelleen kunnioittaen täysin yksittäisten järjestelmien alkuperäisiä tavoitteita ja tietosuojavaatimuksia. Tietojärjestelmien yhteentoimivuus tehostaa viranomaistahojen yhteistyötä ja lisää tietojärjestelmien turvallisuutta sekä tarjoaa kolmannen maan kansalaisille matkustussujuvuutta.

Muutokset koskevat lähinnä kolmansien maiden kansalaisia

Lukuun ottamatta Schengenin tietojärjestelmää, muutoksen piiriin kuuluviin EU-tietojärjestelmiin tallennetaan tietoja vain kolmansien maiden kansalaisista. Yksittäisen kansalaisen näkökulmasta havaittavin muutos on ulkorajalla perinteisestä kolmansien maiden kansalaisten passien leimauksesta luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen EU:n laajuiseen rajanylitystietojen tallennukseen. Uutena asiana on myös kolmansien maiden kansalaisten matkustuslupakäytännön käyttöönotto. 

 

 

 

Tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistäviä viranomaisten toimia on tuettu EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta.