Kriittistä infrastruktuuria koskevan sääntelyn uudistaminen

Lakihankkeen tavoitteena on parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kansallista turvallisuutta. Hankkeessa tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön tammikuussa 2023 voimaan tullut kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. 

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja voimakkaasti muuttunut turvallisuusympäristö ovat lisänneet entisestään tarvetta suojata kriittistä infrastruktuuria ja vahvistaa sen häiriönsietokykyä. 

Valmistelun taustaa

Euroopan komissio julkaisi Euroopan turvallisuusunionistrategian vuonna 2020. Siinä linjattiin, että kriittisten toimijoiden fyysistä ja digitaalista kriisinkestävyyttä on edistettävä kokonaisvaltaisesti. EU-maiden tulee yhdenmukaisin menettelyin määrittää ja tunnistaa yhteiskuntien toimintakyvyn kannalta kriittiset toimijat ja parantaa niiden kriisinsietokykyä. Näin parannetaan myös EU:n ja sen jäsenmaiden varautumista laaja-alaiseen vaikuttamiseen, kuten hybridiuhkiin.

Niin sanottu CER-direktiivi (Critical Entities Resilience) edellyttää Suomelta uusia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia, kuten kriittisten toimijoiden tunnistamiseen ja valvontaan liittyviä viranomaistehtäviä. Tällä hetkellä Suomessa ei ole määritelty kansallista kriittistä infrastruktuuria, kriittisiä sektoreita tai toimijoita lainsäädännön tasolla. 

Direktiivin soveltamisala koskee yhtätoista sektoria, jotka ovat liikenne, energia, pankit, finanssimarkkinat, terveys, ruoka, vesi- ja jätevesihuolto, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus. Direktiivin toimeenpanossa sektoreita ja toimialoja voidaan lisätä kansalliseen sääntelyyn, jos se nähdään tarpeelliseksi. 

Keväällä 2022 valtioneuvosto antoi eduskunnalle turvallisuusympäristön muutosta koskevan ajankohtaisselonteon. Selonteossa edellytetään, että asetetaan lainsäädäntöhanke, jossa valmistellaan ehdotus kriittisen infrastruktuurin kriisinsietokyvyn vahvistamista koskevaksi lainsäädännöksi.

Ministeriöt kartoittivat voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä ja viranomaistoiminnan kehittämiskohteita ajankohtaisselonteon antamisen jälkeen. Kartoituksen perusteella on tunnistettu tarve järjestää viranomaistoimintoja ja viranomaisvalvonta keskitetysti valtioneuvoston alaisuuteen. Jo tehdyt kartoitukset muodostavat pohjan lakihankkeen työskentelylle. 

Eteneminen

Hanke asetettiin 7.12.2022 ja sen toimikausi päättyy 31.12.2024.
Lausuntokierros järjestettiin 19.1. – 4.3.2024.

Hankkeen organisaatio

Hankkeen ohjaamista ja linjauksia varten on asetettu ohjausryhmä, johon kuuluvat valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri sekä sisäministeriön, puolustusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja oikeusministeriön kansliapäälliköt. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii sisäministeriön kansliapäällikkö ja varapuheenjohtajana valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri.

Hanke koskee useita olemassa olevia virastotoimintoja ja muun muassa nykytilan kartoitusta varten nimetään erillinen asiantuntijaryhmä. Ryhmän asiantuntemusta hyödynnetään laaja-alaisesti myös uuden lainsäädännön valmistelussa ja kriisinkestävyyteen liittyvien tuki- ja valvontamallien suunnittelussa. 

Pysyvät asiantuntijat nimetään Huoltovarmuuskeskuksesta, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista, Energiavirastosta sekä Maanmittauslaitokselta.