Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia

Pakolaisia, jotka ovat lähteneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, useimmiten oman maansa lähivaltioon, voidaan ottaa uudelleensijoitettaviksi pakolaiskiintiössä. Uudelleensijoittamisella tarkoitetaan pakolaisten valintaa ja siirtoa ensimmäisestä turvapaikkamaasta johonkin toiseen valtioon, joka on valmis myöntämään pakolaisille oleskeluluvan.

Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia. UNHCR määrittää eniten apua tarvitsevat ja esittää pientä osaa näistä henkilöistä uudelleensijoitettaviksi kiintiöpakolaisia vastaanottaviin maihin. Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen.

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tehokas, vaikuttava ja hallittu tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve ja turvallisuutta sekä vastaanoton ja kotoutumisen edellytyksiä koskevat seikat selvitetään jo ennen heidän tuloaan Suomeen.

Maailmanlaajuiset uudelleensijoittamisen tarpeet ovat kasvaneet viime vuosina, ja UNHCR arvioi 2,4 miljoonan pakolaisen olevan uudelleensijoittamisen tarpeessa vuonna 2024. 

Eduskunta päättää pakolaiskiintiön suuruuden

Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että kiintiöpakolaisia otetaan Suomeen vuosittain 500.

Sisäministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa esityksen pakolaiskiintiön alueellisesta kohdentamisesta. Myös maahanmuuttovirasto ja suojelupoliisi osallistuvat kohdentamispäätöksen valmisteluun. Päätöksen pohjana on UNHCR:n vuosittainen arvio pakolaisten uudelleensijoittamistarpeista maailmassa ja UNHCR:n esitys Suomelle. Päätös alueellisesta kohdentamisesta tehdään hallituksessa.

UNHCR esittää otettavaksi joukon henkilöitä, joista Suomen viranomaiset valitsevat Suomeen otettavat kiintiöpakolaiset. Valinta suoritetaan yleensä haastattelujen perusteella. Maahanmuuttoviraston lisäksi suojelupoliisi ja kotoutumisen asiantuntijat osallistuvat valintoihin.

Maahanmuuttovirasto päättää oleskeluluvan myöntämisestä. UNHCR:n esittäminä kiintiöpakolaisina Suomeen saapuvat henkilöt saavat pakolaisaseman.

Kansainvälisen suojelun tarve on tärkein uudelleensijoittamisen peruste. Sen lisäksi kiintiöpakolaisia valittaessa arvioidaan vastaanoton ja Suomeen kotoutumisen edellytykset. Henkilön valinnalle ei myöskään saa olla yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, kansanterveyteen tai Suomen kansainvälisiin suhteisiin liittyviä esteitä.

Suomi painottaa kiintiöpolitiikassaan erityisesti haavoittuvimpien ryhmien uudelleensijoittamista. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi lapsiperheet ja vaikeassa asemassa olevat naiset (lesket, yksinhuoltajat, yksinäiset) sekä vammaiset.

Vuosittain kiintiöstä on varattu noin 10 prosenttia hätätapauksiksi luokiteltujen pakolaisten vastaanottamiseen.