Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia

Pakolaisia, jotka ovat lähteneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, useimmiten oman maansa lähivaltioon, voidaan ottaa uudelleensijoitettaviksi pakolaiskiintiössä. Uudelleensijoittamisella tarkoitetaan pakolaisten valintaa ja siirtoa ensimmäisestä turvapaikkamaasta johonkin toiseen valtioon, joka on valmis myöntämään pakolaisille oleskeluluvan.

Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia. UNHCR määrittää ne henkilöt, jotka tarvitsevat eniten apua ja esittää pientä osaa näistä henkilöistä uudelleensijoitettaviksi kiintiöpakolaisia vastaanottaviin maihin. Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen.

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tehokas ja vaikuttava tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve ja muut oleskelun edellytykset selvitetään jo ennen heidän tuloaan Suomeen.

Vuonna 2017 UNHCR:n mandaatin piiriin kuului 19,9 miljoonaa pakolaista, joista samana vuonna uudelleensijoitettiin maailmanlaajuisesti 102 800 henkilöä. Suomen ja Euroopan unionin tavoitteena on lisätä uudelleensijoittamista unionin alueelle ja vakiinnuttaa toiminta myös niihin jäsenvaltioihin, joissa sitä ei ole perinteisesti harjoitettu.

Eduskunta päättää pakolaiskiintiön suuruuden

Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Viime vuosina kiintiö on ollut 750 henkilöä, poikkeuksena vuodet 2014 ja 2015, jolloin kiintiötä nostettiin Syyrian sodan seurauksena 1050 henkilöön.

Sisäministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa pakolaiskiintiön alueellista kohdentamista koskevan esityksen. Päätöksen pohjana on UNHCR:n vuosittainen arvio pakolaisten uudelleensijoittamistarpeista maailmassa ja UNHCR:n esitys Suomelle. Päätös alueellisesta kohdentamisesta tehdään hallituksessa.

UNHCR esittää otettavaksi joukon henkilöitä, joista Suomen viranomaiset valitsevat Suomeen otettavat kiintiöpakolaiset. Valinta suoritetaan yleensä haastattelujen perusteella. Maahanmuuttovirasto päättää oleskeluluvan myöntämisestä. UNHCR:n esittäminä kiintiöpakolaisina Suomeen saapuvat henkilöt saavat pakolaisaseman.

Kansainvälisen suojelun tarve on tärkein uudelleensijoittamisen peruste. Sen lisäksi kiintiöpakolaisia valittaessa arvioidaan vastaanoton ja Suomeen kotoutumisen edellytykset. Henkilön valinnalle ei myöskään saa olla yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, kansanterveyteen tai Suomen kansainvälisiin suhteisiin liittyviä esteitä.

Suomi painottaa kiintiöpolitiikassaan erityisesti haavoittuvimpien ryhmien, kuten lapsiperheiden ja vaikeassa asemassa olevien naisten (lesket, yksinhuoltajat, yksinäiset), uudelleensijoittamista.

Vuosittain kiintiöstä on varattu noin 10 prosenttia hätätapauksiksi luokiteltujen pakolaisten vastaanottamiseen.