Sisäasiainhallinnon toiminta Ukrainan kriisissä

Suomi kantaa osana Euroopan unionia vastuunsa Ukrainan tilanteen vaikutuksista. Erityisesti haluamme suojella sotaa pakenevia ihmisiä. Sisäministeriö koordinoi valtion humanitaarista materiaaliapua ja ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamista Suomeen. 

Ukrainasta pakenevien määrä riippuu sotatoimien jatkumisesta. Arvio on, että Suomeen voi tulla vuonna 2022 40 000–80 000 ukrainalaista hakemaan kansainvälistä suojelua. 

On myös tarpeen varautua Ukrainan tilanteen mahdollisiin vaikutuksiin unionin sisäiseen turvallisuuteen. Meidän pitää esimerkiksi varautua mahdolliseen hybridivaikuttamiseen. 

Sisäisen turvallisuuden viranomaiset päivystävät 24/7 ja ovat varautuneet hyvin häiriötilanteisiin osana päivittäistyötään. Suomessa asuvien arjen turvallisuudesta pidetään huolta. Viranomaiset seuraavat tilannetta Ukrainassa ja tilanteen kehitystä ennakoidaan.

Ministeriö valmistelee säädöksiä

Sisäministeriö valmistelee lakimuutokset toimialallaan ja varautuu Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksiin tiiviissä yhteistyössä hallinnonalan virastojen ja muiden ministeriöiden kanssa. Ministeriö vastaa tehtäviinsä liittyvästä kansainvälisestä ja EU-yhteistyöstä. On tärkeää, että EU-jäsenmaat toimivat tässä yhdessä, vaihtavat tiiviisti tietoja ja koordinoivat toimenpiteitä yhdessä.  

Sisäministeriö koordinoi valtion siviiliapua ulkomaille

Sisäministeriön pelastusosasto koordinoi Suomen valtion siviiliapua Ukrainaan Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin (European Union Civil Protection Mechanism) kautta. 

Suomi voi antaa siviiliapua ulkomaille toisen maan, EU:n tai kansainvälisen järjestön pyynnöstä. Apu voi olla pelastusmuodostelmia, asiantuntijoita tai materiaaliapua. Apua annetaan esimerkiksi luonnonkatastrofeissa tai ihmisen aiheuttamissa konflikteissa ja suuronnettomuuksissa.

Lisätietoa kansainvälisen avun antamisesta

Maahanmuuttoviranomaiset vastaanottavat ukrainalaiset pakolaiset

Sisäministeriö, Maahanmuuttovirasto ja Rajavartiolaitos seuraavat tiiviisti Ukrainan muuttoliiketilannetta. Tiedonvaihtoa on sekä kansallisesti valtionhallinnossa että kansainvälisten kumppanien kanssa. Tilannetiedon välitystä EU:n sisällä on tehostettu entisestään.

Sisäministeriö on myös asettanut poikkihallinnollisen ryhmän koordinoimaan Suomeen suuntautuvaa muuttoliikettä, jonka taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ryhmän yhteistyöllä varmistetaan maahantulon, vastaanoton sekä oleskeluun ja työskentelyyn liittyvien käytäntöjen sujuvuus.

Sisäasiainhallinnon viranomaiset ovat varautuneet sekä suureen tulijoiden määrään nopeassa ajassa että pitkäkestoiseen maahantulon paineeseen. Viranomaiset pystyvät nopeasti lisäämään majoituspaikkoja vastaanottokeskuksissa, ohjaamaan tulijat tarvittaessa rekisteröitäväksi järjestelykeskuksiin ja keskittämään resursseja hakemusten nopeaan käsittelyyn.

Maahanmuuttovirasto ylläpitää vastaanottojärjestelmää ja tekee päätökset Ukrainasta tulevien lupa-asioihin.

Usein kysyttyä: Ukraina | Maahanmuuttovirasto
Toimintaohjeita Ukrainasta saapuville | Maahanmuuttovirasto
Tilapäisen suojelun hakeminen | Maahanmuuttovirasto

Rajavartiolaitos valvoo maahantuloa

Rajavartiolaitos vastaa rajatarkastuksista Suomen ulkorajoilla, selvittää tulijoiden maahantulon edellytykset, sekä ottaa vastaan turvapaikkahakemukset. Rajavartiolaitos noudattaa kansallisia ja EU:n linjauksia maahantulon edellytysten arvioinnissa ja joustoissa. Rajavartiolaitos varmistaa rajaturvallisuuden ja maahantulijoiden hallinnan ulkorajalla.

Rajavartiolaitos on myös varautunut rajaturvallisuuden häiriötilanteisiin. Erilaisiin tilanteisiin on olemassa viranomaisten yhteistyönä laaditut toimintasuunnitelmat.

Rajavartiolaitos ohjeistaa maahantulosta Suomeen nettisivuillaan. Ohjeet rajanylitykseen tulee tarkistaa ensisijaisesti verkkosivuilta, sillä kansalaisneuvonta on ruuhkautunut.

Ukrainan sodan vaikutukset maahantuloon | Rajavartiolaitos

Poliisi rekisteröi maahantulijat

Poliisin tehtävänä Ukrainan tilanteeseen liittyen on mahdollisten turvapaikanhakijoiden turvapaikkahakemusten vastaanottaminen ja hakijoiden rekisteröiminen.

Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus eli turvapaikkahakemus on jätettävä poliisille tai rajavartiolaitokselle maahan saavuttaessa tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Kaikilla poliisilaitoksilla on valmius ottaa vastaan turvapaikkahakemus ja rekisteröidä turvapaikanhakija. Hakemuksen jättämisen jälkeen turvapaikka-asian käsittely siirtyy Maahanmuuttoviraston tehtäväksi.  

Ulkomaalaisvalvonta | Poliisi  
Yhteistietoja turvapaikkaa hakeville | Poliisi

Sisäministeriö ja Suojelupoliisi kansallisen turvallisuuden tukena

Sisäministeriö osallistuu laajasti kansallisen turvallisuuden asioiden käsittelyyn valtioneuvoston ja ministeriöiden kanssa. Sisäministeriö ohjaa siviilitiedustelutoimintaa ja on mukana työssä hybridi- ja kyberturvallisuuden vahvistamiseksi Suomessa sekä nopeasti kehittyvissä, yhteiskunnan toimintakykyä uhkaavissa tilanteissa.

Sisäministeriö on tehostanut Venäjän sotatoimien seurauksena hallinnonalansa valmius- ja varautumistoimiaan. 

Sisäministeriön alaisena virastona Suojelupoliisin tehtävä on hankkia tietoa, analysoida sitä ja raportoida tilannekuvasta ja erityisesti tulevista kehityskuluista valtiojohdolle. Lisäksi Suojelupoliisi torjuu Suomeen kohdistuvaa tiedustelua. Suojelupoliisin tehtävänä on estää ennalta salaisen tiedon päätyminen vieraiden valtioiden käsiin ja vaikuttaminen Suomen intressejä vastaan. 

Suojelupoliisi

Sisäministeriö koordinoi pelastustoimen varautumista Suomessa

Varautuminen tarkoittaa valmistautumista ennakolta erilaisiin suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Varautumisella pyritään varmistamaan pelastustoimen tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa.

Varautuminen on pelastustoimen perustyötä

Suomen viranomaiset huolehtivat väestön suojaamisesta

Siviiliviranomaiset vastaavat väestön suojelemisesta aseellisen konfliktin aikana. Väestöä suojataan myös normaaliolojen häiriötilanteissa, esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja säteilytilanteissa.

Väestönsuojelu | pelastustoimi

Kansalaisten omatoiminen varautuminen on tärkeä osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä

Kansalaisilla tulisi olla kyky selvitä 72 tuntia kotonaan erilaisissa häiriötilanteissa esim. sähkön- tai vedenjakelun häiriötilanteissa.

Lisätietoa kotivarasta | 72tuntia.fi